Kisoihin lähdetään aina kovin odotuksin. Kilpailijat ottavat mittaa toisistaan, mutta joukossa on aina suurin osa hävinneitä. Jotkut ovat enempi tai vähempi pettyneitä. Toimittajat pommittavat epäonnistuneita urheilijoita vaikeilla kysymyksillä. Mikä meni vikaan ? Eikö kuntohuippu osunut oikeaan ajankohtaan ? Oletko pettynyt ? Mitä seuraavaksi ?
Ehdotan huoltojoukkoihin tukihenkilöä hävinneille. Hänen tehtävänsä on antaa hikisille, väsyneille kilpailijoille hyviä vastauksia. Kun ajatus ei kulje ja pettymys on suuri, tarvitaan tukihenkilön apua. Tukihenkilö kerää etukäteen hyviä selityksiä. Hän pitää pienen palaverin kisan jälkeen hävinneen kilpailijan kanssa ja valitsee kullekin sopivan selityksen.
Seuraavia seltyksi on perinteisesti kuultu.
" Ei vaan kulkenut, en tiedä mikä oli", "Sen kun tietäis", "kaiken piti olla kunnossa, muttei vaan ollut", "Pientä flunssanpoikasta oli viime viikolla ja paras terä meni siihen"
Parempaa pitää saada aikaan. Eihän kukaan usko näihin juttuihin. Tässä parempia seltyksiä. Ne ovat ihmimillisiä ja auttavat katsojia ymmärtämään kilpailijoisen olevan ihmisiä.
"Lapsi valvotti koko viime yön, vähän harmittaa kun en saanut miestä mukaan " Kaverin talon rakentaminen on ollut viime viikkoina hyvällä mallilla, siinä mielessä on aika hyvä fiilis", " Kokeiltiin korkeanpaikan leirin sijasta Rion karnevaaleja. Lantio on kyllä herkkä, mutta jalat on kankean tuntuiset " Tankkausta treenattiin koko viime viikko, mutta taisi olla liikaa mustikkasoppaa, kun vatsa oli löysän tuntuinen", "Paljon parempaan suuntaan ollan menossa, olen tosi tyytyväinen, loppuaika oli heikko, mutta alussa sain kaiken itsestäni irti"
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti