torstai 31. tammikuuta 2013

Telkun ohjelmat

Telkun ohjelmat ovat jakautuneet kahteen osaan: suomalaisiin ja amerikkalaisiin. Puhun nyt maksuttomista kanavista. Suomalaisia ohjelmia on noin kaksi ja amerikkalaisia noin kaksitoista. Suomalaiset ohjelmat ovat uutisia, asiaohjelmia ja ulkolaisformaattisia viihdeohjelma. Asiaohjelmatohjelmat kertovat sairauksista, ongelmista tai vääryyksistä. Ulkomaiset ohjelmat ovat sarjafilmejä, sarjafilmejä, sarjafilmejä ja ruoka- sisustus-,laihdutus-,muoti-, rikkaat äidit-, huutokauppa-, tatuointi-, turnaus -, lemmikkieläin-tai muita tositvohjelmia.

Ostaisinko siis maksullisen kanavan täydentämään sporttia ja elokuvaa tähän kuorrutukseksi ? En osta. Teen jotain muuta. Mutta joku televisiokanavalupien myöntämis viranomainen. Häpeä ! Olet saanut aikaan pelkkää samanlaista roskaa. Tarkoitus on kait täyttää toosa "roskaruoalla". Se on sivistyksen vastakohta. Seuraavaksi ihmiset integroidaa varmaankin lihaviksi lössöiksi. Niinkun Amerikassa.

Kuten lukija rivienvälistä huomaa, tässä kirjoituksessa on tunnetta ja kantaa ottva kiukku. Syystäkin.

Vesi tippuu räystäillä (Jihaa !)

En voi olla sanomatta tätä ääneen. Ilma on lämmin. Vesipisaroita putoilee räystäillä ja ääni tuo mieleen yhden asian. Näin tammikuun viimeisenä päivänä sitä sanaa ei viitsi sanoa ääneen. Ei kannata herätellä turhia toiveita, vaikka se onkin tulossa. Tiedän, että vielä tulee lunta tupaan ja raskaasti. Pihalla oleva lumikerros on melkoisen matala. Viime vuosina se on lähennellyt metriä. Nyt ollan alle puolessa. Mutta vaikka kevät, (hei nyt sanoin sen sanan), onkin kovin kaukana kuulin sen äänen vesipisaroissa.

Olen kesän lapsi. Tai ehkä olen Afrikan lapsi. Talvi on kidutusta, joka on kestettävä. Kestän sen, koska olen siinä asiassa veteraani. En kuitenkaan pidä talvesta, kylmästä, lumesta.

Siivouksen sietämätön kauneus

Siivouksen asema elämäni arvolistalla on viime vuosina kohonnut. Syynä on siivouksen osa sisäisen hyvinvoinnin rakentajana. Suomeksi sanottuna: kun imuroi, pesee vessanpönttöön jne saa aikaan jotain, joka vaikuttaa myös positiivisesti omaan itsetuntoon. Kuulostaa hassulta, mutta niin vain menee. Ei minusta ole millään tavalla tullut himosiivooja. Ehei, pois se mielestä.

Tänään kuitenkin tein uuden aluevaltauksen. Siivosin keittiön kaapit. Otin hyllyiltä kamat pois vuorotellen. Sitten pyyhin hyllyt ja asettelin tavarat takaisin paikoilleen. Hyllyjä oli kaikenkaikkiaan 30. Osa oli helppoa kauraa, mutta esimerkiksi maustehyllyt olivat aika suuritöisiä. Syy on se, että olen joskus kerännyt mausteita ja sen seurauksena mausteita on neljä hyllyllistä. Mukana myös erilaisia kastikkeita ja öljyjä.

Nyt kuitenkin olen ylpeä itsestäni ja nautiskellen elämästä. Tosiasiassa homma ei ollut kummoinen. Se on systemaattista järjestelyä ja helppo homma kun sulkee aivot. Sama homma kuin avantouinnissa. Kannatta tehdä homma ja hetken kuluttua homma on hoidettu ja kaapit ovat siisteinä odottamassa käyttäjäänsä.

Helppoa kuin lannanajo ilman perävaunuja. (Pohjalainen sananlasku. Ei, vitsi vitsi, se on karjalainen sananlasku. Pohjalaiset ovat liian tosikkomaisia keksiäkseen tällaista)

Ps. Hyllyt olivat aika siistit vaikken ole siivonnut niitä kolmeen ja puoleen vuoteen. Eli aikana jolla olen asustellut yksikseni. Tai itse asiassa en tiedä, milloin niitä on siivottu edellisen kerran.

maanantai 28. tammikuuta 2013

Dashi Namdatov



Tampereen taidemuseossa avautui Dashi Namdakovin veistosnäyttely. Tämä burjaattien Picasso tai Siperian Giger on hieno tuttavuus kuvanveiston alalla. Vahvasti kansanperinteeseen nojaavat teokset obat voimakkaita, maskuliinisia, liioittelevia ja runsaasti ulostulevia töitä. Hieman shamanismia ja mongolialaista sävyä piirtyy katsojan mielikuviin. Mielenkiintoista, että burjaatti taiteilija on päässyt Putinin ja miljardööri Abramovitchin kaltaisten vallassapitäjien suosioon. Taiteellisesti ei mikään ihme, mutta ehkä enemmän poliittinen ihme. Ainakin minulle.

Tampereen taidemuseo on osunut ajan hermoon. Venäläinen nykytaide ei ole kovin runsaasti päässyt esille, mutta Namdatovin kaltainen mestari on varmasti kiinnostava jopa eri sukupolville. Taidemuseon yhteydet Pietariin ja moskovaan ovat tuottaneet hienon näyttelyn Tampereelle. Itse näyttelyn asettelu ja kulta-viininpunainen tausta sommittelku, antaa hyvinkin kansainvälisen tason puitteet.

Jollet muuta keksi, käy vilkaisemassa ! Ei tarvitse matkustaa Berliiniin tai Pariisiin.
Yläkuvan julisteessa taiteilija Dashi Namdatov

sunnuntai 27. tammikuuta 2013

Jääkiekkoliiton huume-epäily

Urheilulehti kertoi, että kaksi suomalaista MM-kiekkoilijaa oli antanut näytteitä seurajoukkueen testissä, jossa oli jäänteitä marihuanan käytöstä. Jääkiekkoliitto ei tehnyt mitään saatuaan tiedon asiasta vaan pelaajat edustivat kisoissa Suomea. Lähdettä ei ole paljastettu, mutta Urheilulehti on vankasti juttunsa takana. Päävalmentaja Jalonen tietänee asiasta. Nyt jääkiekkoliitto on nostanut kanteen Urheilulehteä vastaan. Puheenjohtaja Kummola on kieltänyt kaiken.

Asia ei ole aivan maailmanlopun meininkiä. Kiinnostavaa on asian mahdollinen salaaminen. Jos juttu pitää paikkansa, herää muutamia kysymyksiä. Miksi tämä salattiin ? Miksei kantti kestänyt paljastusta ? Pelättiinkö, että jotain muutakin paljastuu ? Tuskin kaksi pelaaja olisi joukkuetta kaatanut suuntaan tai toiseen. Jos päävalmentaja Jalonen on tiennyt, niin puheenjohtaja Kummolakin on tiennyt. Tulevatko asianomaiset pelaajat esiin ? Tulevatko joukkueen edustajat esiin ? Ilmeisesti kyse on KHL:n joukkueesta. Nythän Jalonen valmentaa Pietarissa. Ovatko Venäjän ja Suomen jääkiekkoliitto sopineet, että asia pidetään pimennossa ? Jos jääkiekkoliitto lähtee oikeuteen, se lienee varma, ettei asia paljastu. Jos asia paljastuu, ottaako joku henkilökohtaisen vastuun asiasta ?

Suurelle yleisölle Lance Armstrongin, Suomen huippuhiihtäjät, lukuisat voimaurheilijat ovat vain jäävuoren huippu. Samoin dopingin salailu. Sponsorirahat ovat myös taustalla. Nyt kyse ei ole dopingista vaan huumeiden käytöstä. Suomen Jääkiekkoliitto pyörittää lukuisia juniorisarjoja, joissa pelaa satoja nuoria urheilijoita. Heille tässä on myös viesti. Suora tai epäsuora. Mikä viesti heille tästä tapauksesta halutaan antaa ?

Urheiluseurojen nimet

Pienten paikkakuntien urheiluseuroille on perinteisesti ollut hauskoja nimiä. Joutsan Pommi, Lehtimäen Jyske, Toijalan Vauhti, Lahden Ahkera, Noormarkun Nopsa, Lamminpään Korpi, Saarijärven Pullistus, Kokemäen Kova Väki, Ikaalisten Nouseva Voima, Kangasjärven Kalske jne. Nimet ovat tänä päivänä lievää huumoria, mutta virkistävä poikkeus verrattuna nykyseurojen nimiin. Vantaan Hiihtoseura, Turun palloseura, Tampereen Kisa Toverit, Helsingin Jalkapalloklubi, Vuokatti Skii Team, Kouvolan Pallonlyöjät. Jääkiekossa sentään löytyy Kärppiä, Ilvestä, Bluesia, Pelicanseja, Tapparaa ja Jokereita.

Voisi ajatella, että raikas nimi tuo myös hauskuutta ja raikkautta. Ollaanko nykyään tosikkomaista vai ovatko ammattilaisurheilun kuvio sumentaneet paikallisten urheiluihminen mielen ? Voisiko urheiluseuran nimi olla hauska ? Vaikka Nakkilan Nauravat Nakit, Turun Tosikkonaiset Toverit, Nakkilan Napanderi, Haminan Hiki, Jalasjärven jalkahiki, Mikkelin Maailmanmestarit, Tampereen Taklauseura, Kyytiä Kyröskosken kepeillä, Hurtit Helsingin Huumorimiehet, Vaasan Veri Ei Vapise, Savon Sählääjät, Euran Atomivoimala, Levin Lentokeli, Himoksen Himokkaat, Naantalin Nakkisormet, Oulun Onnelliset Naiset.

Tuskin näillä juostaan tai hiihdetään maailmankartalle, mutta elämä voisi olla piirun verran rennompaa ja onnellisempaa.

keskiviikko 23. tammikuuta 2013

Raipelle kenkää

Ilves-ikoni ja päävalmentaja Raimo Helminen erotettiin tehtävistään. Joukkue ehti rämpimään kolmen ottelun putken Pelicansia vastaan. Se oli viimeinen oljenkorsi välttää karsintasarja. Vaikka valmentajan tehtävä ei ole ollut tällä pelaajamateriaalilla helppo, voidaan kuitenkin ymmärtää myös Ilvesjohtoa. Tehoton ja veltto pelaaminen tarvitsee kunnon herätyksen. Ensi kaudeksi palkattu ex-KalPa valmentaja Tuomas Tuokkola ottaa ohjata käsiinsä. Sinänsä epäkiitollisen tehtävä. Pelaajamateriaali on mikä on ja karsintapelit odottavat. Luvassa on vain alamäkeä tai tasamäkeä. Uutta pelitapaan on vaikea ajaa sisään tällä varoitusajalla.

Ei käy kateeksi myöskään Raipea. Hyvin alkanut valmentajaura pikkuleijonissa sai ikävän jatkon Ilveksen ruorissa. Ilveksen sekasortoinen taustatilanne on varmasti pannut valmentajan ja ison Ilvessydämen koville. Raipe, jos kuka on nähnyt sisältäpäin seuran ahdingon ja sen karun syvyyden. Mutta tässä tulos tai ulos-toiminnassa on kovin vähän vaihtoehtoja. Varsinkin, jos kassa ammottaa tyhjyyttään ja konkurssi kolkuttelee ovelle. Ratkaisu voi olla myös helpotus Helmiselle. Enää ei tarvitse selitellä "näillä mennään" tilanteita. Tosiasia on myös, että pelaajamateriaaliltaan liigan heikoin joukkue heikkeni entisestään, kun kolme keskeistä pelaajaa vuokrattiin rahapulassa muualle.

Faneille Helmisen potkut ovat myös kova paikka. Raipe nauttiii fanien keskuudessa sellaista suosiota, että moni liigaseura ei tule sitä koskaan kokemaan. Nyt se on loppu ja reaktioita syntyy. Vieras mies yrittää panna pelaajien jalat liikkeelle. Fanien sydämiin valloittamisesta ei kannata edes haaveilla. Ilveksen uittaminen kuiville on fanien silmissä vain laiha lohtu mitä Tuokkola voi saada aikaan. Seura tarvitsee molempia. Sekä faneja että idoleita. Uusi aikakausi on ehkä alkamassa. Tai sitten päättyy suurseuran ennen niin maineikas historia.

tiistai 22. tammikuuta 2013

Liha verolle

Ruotsalaiset haluavat lihan verolle. Naapurimaamme on tullut tunnetuksi veroja rakastavana maana. Nyt lihaa vaaditaan verolle. Lihaa syödään aivan liian paljon ja sen ekologiset vaikutukset ovat suuret. Ruotsalaiset syövät lihaa 87 kiloa /henkilö. Suomessa luku on pienempi, vain 78 kg/ henkilö. Liikevaihtoverohan on Suomessa 14% ja Ruotsissa vain 12%.

Kannatan kaikenlaisen lihan verotuksen nostoa Ruotsissa. On se niin väärin ! Kas, kun ruotsaliset ovat pitkiä, solakoita, terveitä ja hyväkuntoisia. Vain harvat ovat ylipainoisia. He syövät kuitenkin lihaa valtavasti. Köttbullar, ruunebergin torttuja, janssonin kiusausta ynnä muuta lihaa. Kyllä siinä joku epäilyttävä asia on takana.

Ruotsiin sopisi ns. multiveromalli. Tulevaisuudessa lähes kaikesta maksetaan jotain veroa. Lihatilan ympäristöstä maksetaan 10% karjatilavero. Karjan ostamisesta maksetaan 10% karjanhankintavero, vasikoiden, possujen ja broitsutipujen syntymästä maksetaan 10% syntymävero. Varsinaisesta karjan kasvatuksesta maksetaan 10% karjankasvatusvero ja 10 % ilmaston hiilidioksidivero. Lihan teurastuksesta maksetaan 10% teurastusvero. Lihan jalostuksesta maksetaan 10% jalostusvero. Lihan myynnistä maksetaan 10% arvonlisävero ja 10% jätemaksu. Jäljelle jäävän 10% karjankasvattaja voi käyttää kokonaan navettojen yms. karjatilojen rakentamiseen ja kunnostamiseen, lypsylaitteisiin, eläinlääkärimaksuihin, rehuihin, peltoihin, aitauksiin, sähköön, talikkoihin, lomittajien palkkkoihin tai ostaa vaikka keinutuoli omaan käyttöön.

(Ihanat) Ärsyttävimmät sanat

Ketä enään haasteellinen Broisku Masuasukki juurikin ihqu oikeesti haastava tahtotila lähtökohtaisesti Paituli parhautta niinku vittu voimahali elikkä Jaxuhali juurikin haasteellinen tahtotila niinku Paituli elikkä Broisku parhautta niinku Masuasukki ketä voimahali juurikin ihqu haasteellinen Jaxuhali vittu niinku parhautta elikkä juurikin oikeesti haastava Masuasukki lähtökohtaisesti enään Paituli tahtotila

(Hesari kysyi ihmisiltä ärsyttävimpiä sanoja)

lauantai 19. tammikuuta 2013

Oikeiden lottonumeroiden valinta

Nyt on lottopotissa 12,5 miljoonaa. Tärkeä kysymys on, miten valita oikeat lottonumerot ? Vaihtoehtoja ja tapoja on monia. Jotkut luottavat koneeseen toiset haluavat valita itse numerot. Voi lotota useimmin esiintyneitä numeroita. Tai sitten luottaa harvoin esiintyneisiin numeroihin. Parilliset tai parittomat numerot, eri rivit pystyyn tai vaakaan, peräkkäiset numerot, lasten iät, syntymäpäivät, muut elämän merkittävät luvut. Numeroiden valintatapoja riittää. Tietysti voi osallistua kimppalottoon tai yrittää järjestelmällä.

Itse olen alkanut lottoamaan shamanistisella tavalla. Ensin panen itselleni intiaanipäähineen, maalaan kasvoille värikkäitä juovia ja pukeudun juuttisäkkiin. Marketin tai Ärrän lottotiskin läheisyyteen piirrän ison ympyrän. Se on yleensä halkaisijaltaan kolmisen metriä. Laitan jalkaani mokkasiinit ja sytytän ympyrän keskelle nuotion. Otan käteeni rummun ja hakkaan siitä ilmoille epäsäännöllisiä rytmejä. Samaan aikaan huutelen ilmoille käsittämättömiä äännähdyksiä. Saavutan pian tietynlaisen transsin, ellei vahtimestari ole ehtinyt poistaa minua myymälä ulkopuolelle. Transsin myötä suustani tulvii numeroiden kaltaisia ääniä. Toimipisteen hoitaja kirjoittelee ylös numeroita lottokuponkiin ja viiden seitsennumeroisen sarjan jälkeen hän huutaa minulle taikasanat : "Sain jo". (Tässä on siis kysymys numeroiden kirjaamisesta, ei mistään muusta) Tämä menetelmä perustuu ennustamiseen, yliluonnolliseen henkimaailmaan ja selvänäköisyyteen. Uskon vakaasti tähän menetelmään. Olen rekisteröinyt tämän menetelmän patentti-ja rekisterihallitukselle.

Jatkossa aion järjestämään kursseja lottoshamanismista. Kurssimaksua ei ole, mutta osanottajien tulee antaa minulle jaettu lottokuponki maksuksi. Näin oletan saavani vuoden aikana nykyisen palkkani verran tuloja. Lottovoitothan ovat verottomia. Muutaman vuoden jälkeen aion kirjoittaa menestyskirjan : "Sinustako lottovoittaja shamanismin keinoin ?". Kirjasta tulevilla kirjastokorvauksilla teen mukavia kristiinacruises-risteilyjä ympäri maailmaa.

Eli tiivistetysti. Lottonumeroiden valinta on hallinnassa. Lottovoitto on ilmeinen. Lottovoitolla aion ostaa uuden asunnon, auton, tehdä ulkomaanmatkan ja lopettaa työnteon. Siinä loppuelämän suunnitelma. Mikäli en saa voittoa. Käyn töissä, keksin uusia numeroita ja haaveilen lottovoitosta lauantaisin.

perjantai 18. tammikuuta 2013

Presidentillä hiiriä

Presidentin puoliso Jenni Haukio kertoo, että heidän Espoon asunnosta on löytynyt hiiriä. Asiaa selvittämään on perustettu virkamiestyöryhmä. Se aikoo selvittää hiirien alkuperän, mahdolliset vahingot ja vahinkojen suuruus ja korvaustapa, presidenttiparin evakkoasunnon hankinnan, hiiriä koskevan lainsäädännön muutostarpeen ja Venäjältä tuotavien presidenttikissojen saatavuuden.

Tavallisesti varmojen lähteiden perusteella eduskunta aikoo säätää hiiriä koskevan lain. Mikäli EU: eläindirektiivi ei aseta esteitä, suomalaiset hiiret tullaan luetteloimaan, rengastamaan ja nimeämään. Hiirille suunnitellaan myös keskitettyjä palvelutaloja, joissa on lämpöä, nakertamista ja hyvää porukkaa. Hallitus aikoo hankkia vapautuvia telakoita, tehdashalleja ja pohjois-suomen autiotaloja hiirien käyttöön. Panostamalla palvelutaloihin, ihmisten asuintalot, elintarvikemyymälät ja kaikenlaiset varastot saavat olla rauhassa. Valtion lisätalousarviuossa on varattuna 500 miljoonaa euroa hankkeen kuluihin. Ensi vuonna perustetaan eläinhallintoviraston hiiriosasto, joka hallinnoi, koordinoi ja suunnittelee suomalaisten hiirien elinoloja.

Toisena mahdollisuutena on tilata Halosen-Medvedin kissatalolta sata rotukissaa hoitamaan homma kotiin. Kustannukset lienevät kuitenkin samaa luokkaa, sillä maailmanmarkkinoilla mainittujen kissojen hinnat ovat kohonneet pilviin. "Halvemmaksi tulisi hankkia leijonia savannilta tai tiikereitä Siperiasta" toteaa nimettömänä pysyttelevä eläintalouden tutkimuslaitoksen koti- ja petoeläinosaston suunnittelu- ja tutkimuspäällikkö N.N. "Halpaa ja nälkäistä kollia on mahdoton löytää markkinoilta, edes isolla rahalla".

Viimeisenä keinona on esitetty hiirien jalostamista joksikin toiseksi eläimeksi. Järkevintä olisi tietysti muuttaa hiiret joksikin kotieläimeksi. Kanoista on kova puute, joten kanan ja hiiren risteytys voisi olla kansantaloudellisesti kannattavaa. Kananmunien hintakin on kohtuullisen korkealla. Toisena vaihtoehtona on esitetty hiiren ja ihmisen risteytystä.Yllättävää kyllä monesti nämä aika erilaiset lajit muistuttavat toisiaan. Monet ihmisethän ovat pieniä, arkoja ja vikkeliä. Toisaalta hiiret varastoivat ruokaa kuten ihmisetkin. Asia on kuitenkin vielä selvittelyvaiheessa.

Hiiriasiasta tiedotetaan mediassa hetimiten, kun on jotain tiedotettavaa. Mistään paniikista ei kuitenkaan ole kysymys. Kuten vanha sananparsi toteaa: Hiiri on ihmisen paras ystävä. Vai oliko se koira ? Vai kissa ?

torstai 17. tammikuuta 2013

Meggi

Päivän julkkis on Meggi.  Hän ei ole Putouksesta pudonnut hahmo. Hän ei ole myöskään Kaappaus elokuvan lentoemäntä. Hän ei ole  Talentti, Idols tai  Big Brother. Kyse ei ole uudesta EU:n ruokaohjelmasta, filippiiniläisestä taifuunista tai uudesta luomulihaliemimerkistä.

Nyt on kyse  presidentti Halosen uudesta kissasta. Venäjän presidentti Medvedev lahjoitti oman perhekissansa Haloselle. Teko oli jalo, mutta kovin outo. Miksi kissa lahjoitettiin Haloselle ? Sitä kyselevät nyt kaikki.

1. Meggi repi Venäjän pressan salaiset muistiot ja sai rangaistukseksi lähteä muille maille. Suomeen on kovin lyhyt matka, joten se sai kelvata kelvottomalle hunsvotille.

2. Meggillä on hypnotisoijan taidot. Hän aikoo hypnotisoida ex-pressan miehen, Penan ja tehdä hänestä Putinin kilpailijan seuraaviin Venäjän pressanvaaleihin. Näin Medvedev saisi tavoittelemaansa todellista valtaa Venäjän politiikassa.

3. Kissa tuli yksin Suomeen, mutta ensi kesänä rajan yli hiipii kymmenien tuhansien kissojen armeija. Kissat ottavat paikkansa Suomen kissaelämässä. Sen jälkeen kissojen omistajat tulevat etsimään kissojaan kissojen ja koirien kanssa.

4. Kissa ei ole oikea kissa vaan uuden Ylen Venäjänkielisten uutisten toimittaja. Kissa uutisoi erityisen tärkeitä uutisia suoraan omalla kielellään venäläisvähemmistölle. Kissa siirtyy pian Yle Puheen urheiluselostajaksi ja uudelleen aloitettavan Kotikatu-sarjan (uusi nimi Kotikissa) tuottjaksi.

5. Meggi on superkissa. Se valitaan Suomen Euroviisuedustajaksi, Vuoden urheilijaksi ja  Helsingin taidemuseon johtajaksi. Kissa muodostaa uuden sinipunahallituksen, johtaa oppositiota ja asettuu Perussuomalaisten puheenjohtajksi. Kissasta tulee Suomen Evlutkirkon, katolisen kirkon, juutalaisen seurakunnan ja ortodoksikirkon päämies, pappi, rabbi, imaami, munkki, piispa, paavi ja arkkiatri (se ei taida olla kirkollinen arvo). Hän yhdistää suomen vähät uskovaiset uudeksi uskonlahkoksi,.Meggi-missioksi.

6. Meggi alkaa työttömäksi. Se hakee työttömyyskorvaukset ja asumistuet. Se ilmoittautuu kiusatuksi, syrjityksi ja hylätyksi ja muuttaa ensikotiin. Päivisin kissa jonottaa ruoka-annosta seurakunnan avustusjonossa. Illalla kissa istuu Helsingin työttömien kokouksissa, laulaa Kallion ja keskustan pubeissa karaokea. Aamuisin nukkuu puoleen päivään. Kissalle myönnetään Kelasta työkyvyttömyyseläke ja se elää onnellisena elämänsä loppuun.

tiistai 15. tammikuuta 2013

Neljäkymmentä vuotta

Neljäkymmentä vuotta sitten menin oman alani esiharjoitteluun Jyväskylään. Sillä tiellä ollaan. Tuntuu aika järkyttävältä ajatella tammikuuta vuonna 1973. Olin silloin nuori. Tapahtuman myötä tulee todistetuksi myös yksi pieni yksityiskohta. Ihminen joka osaa ja tuntee vähän kaikenlaista, muttei mitään oikein syvästi, voi pärjäillä samalla alalla koko elämänsä. Ja voi kohota vielä jonkilaiseksi päälliköksi. Ei tarvitse olla spesialisti. Eri alojen asioita ja tietoja yhdistämällä selviää keskivertaisen hyvin. Pitkä ja sinnikäs työskentely samalla alalla, antaa vaikutelman asiantuntijasta. Vitsi, vitsi ! Minähän olen asiantuntija parhaimmasta päästä neljänkymmen vuoden kokemuksella.

Aion juhlia tätä tapahtumaa jollakin tavalla. Mietin vain, että mitä juhlisin. Sitäkö, että olen ollut näin pitkään uskollinen omalle alalleni ? Vai sitä, että olen uhrannut elämi, sieluni ja ruumiini työlle ? Ei, en kumpaakaan. Juhlin sitä, että aina pitää juhlia, kun on siihen aihetta. Kyllä ne syyt sitten jossain välissä kirkastuvat..

maanantai 14. tammikuuta 2013

Suomalaiset kuolevat tapaturmissa

Amerikkalaistutkimusten mukaan suomalaiset kuolevat tapaturmaisesti, hukkumalla, tulipaloissa, itsemurhissa ja onnettomuuksissa useimmin kuin muunmaalaiset ihmiset. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen turvallisuuspäällikön Pirjo Lillsunden mukaan syynä on humalahakuinen juominen. Riskiryhminä ovat nuoret miehet ja ikäihmiset.Myoskin yksiasuvat ovat alttiimpia onnettomuuksille kuin porukassa asuvat.. Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen asiantuntija selittää myös tätä tilastoa huono-osaisuudella.  Näiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta suomalaiset ovat tapaturmaherkkää kansaa.  Lähellä Suomen tasoa ollaan Japanissa ja Yhdysvalloissa.

Monissa maissa on humalahakuista juomakulttuuria kuten esimerkiksi Venällä tai Unkarissa ja Puolassa. Tässä tutkimuksessa on ollut mukana vain länsimaita. Kysymys on varmasti myös tilastointijärjestelmistä. Suomalaiset ovat myös veden parissa varmasti eniten maailmassa. Pitkään kestävät talviset liukkaat kelit selittävät ikä-ihmisten kaatumisia.

Kuitenkin maailman onnellisimmalla kansalla on akilleen kantapäänsä. Johtuivat nämä onnettomuuskuolemat sitten mistä tahansa, kolikolla on myös kääntöpuolensa. Mitä pitäisi tehdä ?
                                                 Älä ole yksin !
                                         Älä juo itseäsi humalaan !
                                       Yritä pinnistellä taloudellisesti !
                                      Ikäihminen, älä liiku talviliukkailla !
                                     Vältä riskejä, mikäli olet nuori mies !

Sitten vielä sanotaan, että Suomi on kieltojen maa. Ei näytä riittävän. Lisää varoituksia, ohjeita ja kieltoja vauvasta vaariin. Vai tekeekö se riskeeraamisen kiinnostavaksi ? Vai olemmeko sittenkin itsepäistä kansaa ? Mene ja tiedä ! Jokainen tulkitkoon parhain päin.

sunnuntai 13. tammikuuta 2013

Folklandia 2013

Folklandia seilattiin viime viikonloppuna totutusti Silja Europalla. Mukana täysi laivallinen eli 3.000 kansantanssijaa,  -muusikkoa ja innokasta yleisöä. Teemalla Rajatapaus  esitettiin kansanmusiikin monia muotoja. Edellisiin vuosiin verrattuna esiintyjät ja tyylit menivät tuttuja latuja ja ratoja.

Tämän vuotinen superyhtye oli Rajatapaus. Virolais-ukrainalainen Svata Vatra heitti itsensä peliin sellaisella sykkeellä, ettei tällaista näillä laineilla ole nähty. Bändin keulahahmo Ruslan Trochynsky vedätti bändin ja yleisön suoranaisen hurmokseen. Päällikkö veteli laulu ja juonti-osuuksien väliin mahtavia pasuunasooloja.  Musiikillisesti kuljettiin kansanmusiikin, hevin, jazzin, punkin, serbihumpan rajamailla. Mutta turha kategorisoida tätä villiä ryhmää, heidät pitää nähdä livenä. Ostin levynkin, olin niin otettu rankasta menosta.

Tällainen musiikki on mielestäni luonteeltaan peruskansanmusiikkia. Tarkoitan sitä, että soitetaan musiikkia kansalle läheisestä aiheista ja ajan mukaisella innolla. Usein kansanmusiikki on sisällöltään perinteitä jatkavaa menneisyyden ylläpitämistä. Itse kaipaan tämän päivän kansamusiikkia. Puhetta tämän päivä ihmisille tämän päivän keinoilla.

Merkittäviä ja onnistuneita esiintyjiä (omasta mielestäni) olivat tutut Tsuumi sound systeemi ja Frigg. Kolmosketjussa skotlantilainen The New Rope String Band ja Snekka.  Mieleen jäivät myös Timo Rautiainen Folk Band, Pirulainen, Nordik Tree ja Redhill Rats.

Järjestelyt sujuivat perinteisen tapaan hienosti. Ainoa kritiikinpoikanen tulee lauantain klo 16 konserteista, sillä samaan aikaan esiintyi viisi kiinnostavaa ryhmää. Tarjontaa oli kahdelle päivälle siinä määrin runsaasti, ettei millään ehtinyt vetämään edes omaa suunnitelmaa läpi. Mutta hauskaa oli kuten aina ennenkin. (Erityisesti blondin kanssa.)

Kuvassa Akostolit yhtye. Mandoliinimies näyttää olevan Timo Rautiainen.

perjantai 11. tammikuuta 2013

Janne Ahonen mäkitorniin

Huippu-urheilun kehittämishanke on saanut ihmeitä aikaan. Enää ei tarvitse häpeillä suomalaisten sijoittumista 30 parhaan joukkoon. Nyt on keksitty jotain vanhaa ja uutta. Mitä sitä pyörää keksimään uudelleen, kun se on jo keksitty. Tähän sopii myös sanonta: Vanhassa vara parempi.

Uutiset kertovat, että Janne Ahonen on aikeissa palata mäkimonttuun. Eikä vain monttuun vaan ihan hyppäämään tositarkoituksella. Ahonen aikoo päästä mukaan Sotsin olympiajoukkueeseen ja voittaa olympiamitali. Hyvä ! Huhut kertovat, että Matti Nykänenkin olisi kurvaillut Lahden mäkimontun tietämillä.

Tästä innostuneena joukko suomalaisia hiihtäjiä Harri ja Marja-Liisa Kirvesniemen johdolla ovat alkaneet treenaamaan hiihtoladuilla vapaata ja perinteistä.. Lasse Viren ja Martti Vainio tähtäävät Brasilian olympilaisiin. Matkat ovat 100, 200, 400, 800, 1500, 3000 esteet, 5000, 10000 ja maraton. Niillä matkoilla Suomesta ei ole löytynyt viime vuosina varteenotettavia juoksijoita. Pertti Karppinen vetää soututreenejä kuntosalin soutulaitteella tähtäimessä tieskö kuinkamones olympiamitali. Jani Sievinen kauhoo Nummelan uimahallissa entiseen malliin ja  isä Sievinen heiluu tutusti altaanreinalla..

Veteraaniosastolla on vielä paljon käyttämätöntä energiaa. Kotihoidossa on runsaasti hyväkuntoista ex-urheiluväkeä. Heitä kannattaa maanitella mukaan huippu-urheiluun. Palkkiotkin ovat muhkeita ja erilaiset valmennustuet, stipendit ja päivärahat aukeavat hetikohta, kun kentänlaidalla alkaa pyöriä. Huippu-urheilun hanke on iskenyt kultasuoneen. Miksi törsätä rahaa uusien urheilijoiden kouluttamiseen, kun veteraanit hinkuvat lauteille. Sitäpaitsi, kun kaikki kisat on viety maksullisille kanaville, kansa kuuntelee taas radiosta urheilulähetyksiä. Samat nimet pyörivät kisoissa. Se helpottaa myös kuuntelijan urakkaa. Mitalien saalistajat saavat  kunnalta palkinnoksi mitalikahvit ja muistolautasen. Kuntien ei tarvitse enää jakaa kalliita tontteja tai kesämökkejä. Näillähän on ne jo ennestään.

Nykynuoret eivät jaksa kiinnostua kilpaurheilusta. Toisin sanoen päivittäisestä harjoittelusta tai hikisistä kainaloista. Netissä voi tavata kavereita tai kisailla pelien kentillä. Samalla voi nauttiia burgeria, sipsejä ja limua. Tyhmät juoksee treeneissä viisaat pääsee vähemmälla.

Kukapa tunnistaisikaan näiitä Asikaisia ja Lairintoja.Sen sijaan nimet Ahonen ja Nykänen ovat ikuisesti suomalaisten sydämissä. Täyttäkööt he tämän ammottavan aukon huippusuoirituksillaan.. (Oliko ne kisat tosiaa siellä Sotsissa, eikös se ole rantalomakohde ?)


torstai 10. tammikuuta 2013

Valion maitohinnat

Valio kipuilee maidon hintojen kanssa. Nyt Valio on suuttunut ja aikoo nostaa hintaa 30 %. Valio on hyvin vihainen. Itse asiassa valio on ollut hiljaa vihainen siitä asti kun pikkumeijerit ja iso Arla nousivat maihin. Kun muistetaan voimakas laktoosiaalto ja kaikenlainen rasvojen hylöjeksintä, voidaan ymmärtää Valion yskä. Se on ollut lähes yhtä paha kuin VR:n taival. Siitä ei vain ole pidetty sellaista mekkalaa. Valoi oli aikoinaan yksinvaltias eli monopoli Suomessa. Siitä ajoista on tultu tavalliseksi kuolevaiseksi. VR on edelleen monopoli sekä junaliikenteessa että aikataulu-, lipunmyynti-, valo-. myöhästely- yms.ongelmissa.

Kun huippukokit ovat vannoneet viinin, kerman ja voin nimeen, Valio on joutunut kehittelemään kevyt- ja kasvistuotteita, joissa todistettavasti ei ole mitään kyseisiä aineita. Maitomaasta ollaan muututtu vesimaaksi tai olutmaaksi tai jopa viinimaaksi. Vali on tehnyt tunnollisesti tuotekehittelyä ja kilpaillut siinä sivussa isoja ja notkeita kilpailijoita vastaan.

Nyt kuitenkin Valio on hyvin vihainen. Jos 1,50 € maksavaa maitopurkkia korotetaan 30 %, on hinta 1,95 €. Se tietää, että ihmiset ostavat Ingmannin ja Milkbonan maitoja. No, eihän Valio sitä tee. Se vain nostaa tuottajahintoja. Se taas nostaa vähemmän vähittäishintoja. 50 sentin tuottajahintaan 30 % nousu tekee 15 senttiä. Eli maitolitra nousisi 1,50 eurosta 1,65 euroon. Se on vain 10 % vähittäishintoihin. Siitä ei taida nousta kapinaa saati, että kukaan edes huomaisi.. Muutkin ruoka-aineet ovat nousseet sen verran. Valion maidon hinnannousu

Tipaton tammikuu

Tipattoman tammikuun terveysvaikutrukset ja talousvaikutukset ovat merkittäviä. Samoin tapaturmat oikeudenkäynnit ja väkivallanteot vähenevät. Jos 15 % kansalaisista on tipattomalla, voidaan olettaa, että vaikutukset ovat samaisen 15 % luokkaa.

Presidentti Niinistö viitoitti tietä myöa palkanalennuksen suuntaan. Palkaton tammikuu voisi olla hyvä ratkaisu isotuloisille. Kun rahaa tulee kymmeniä tuhansia kuukaudessa, ei yhden kuukauden palkattomuus tunnu missään. Puhumattakaan bonuksista.

Kun luterilaisia ollaan voisi kieltäytyä myös muista nautinnoista. Telkan katselu, netti, pelien pelaaminen, seksi, sanominen, autolla ajelu, ruoanlaitto tai jälkiruoat. Kyllähän näitä riittää. Turhuuksia.

Koska kuitenkin kuukauden mittainen pidättyminen on suurimmalle osalle ihmisiä kärsimystä ja  tuskaa, voitaisiin  pidättäytyminen sijoittaa eri viikonpäiville. Silloin suritus ei tuota suurta kipua.

Makkaraton maanantai, tipaton tiistai, kenoton keskiviikko, tortuton torstai, palkaton perjantai, leffaton lauantai, saunaton ja seksitön sunnuntai.

Viikko kuluu viuhahtaen haluja ja himoja vältellen. Joka päivä tietää, että huomenna tämä päättyy. Toki huomenna myös alkaa uusi paasto, mutta pian se on ohi.

tiistai 8. tammikuuta 2013

Tabloidi Hesari

Ensi vaikutelma on sekainen. Lehti on ikäänkuin nippu pienempiä lehtiä. Mutta jotain arvokkuutta katosi. Palaako se, tarvitseeko sen palata ? Lehti on tiedon välittäjä. Sisältö ratkaisee. Kuitenkin tottumukset ovat myös oma lukunsa. Kuinka kauan menee totutellessa ?

Muut lehdet seurannevat perässä. Ennemmin tai myöhemmin. Jotain ainutlaatuista katoaa. Tähtäin on tietysti netissä. Paperilehden suosio hiipuu väkisin. Vielä kun mobiiliuutiset alkavat jyllätä puhelimissa, paperisten sanomalehtien asema vapisee. Se on sääli. Lehden lukeminen on jotenkin kokonaisvaltaisempaa. Näkee ja lukee. Kolumneja ja isoja reportaaaseja on tulevaisuudessa vähemmän. Lyhyttä pintauutista vastaavasti enemmän. Journalismi vähenee. Ihmisen koukuttamisesta on tullut media tavoite. Tämä suuntaus vahvistuu. Se ei ole tietenkään Hesarin vika, mutta samassa sopassa on Sanoma-konserni.

Sinä

Tänään haluaisin kertoa kaikille
yhden ison ja miljoona pientä asiaa

Sinusta

Toisaalta haluan pitää myös salaisuuteni.
Siksi kierrän kuin kuumaa puuroa.

Olen ollut onnesta mykkyräisenä  puolitoista vuotta.
Enemmän kuin lottovoitto

Enempää en kerro,
ettei lumous katoaisi

Tykkää perussuomalaisista !

Perussuomalaisten tarinaa seuratessa ei voi olla välinpitämätön. Raikas poliittinen tulvahdus on vääntynyt milloin mihinkin suuntaan. Hyvää tarkoittava pienen ihmisen äänen esiintuominen ja puolustaminen on vääntynyt erilaisiin henkilökohtaisiin ongelmiin. Värikkäitä ja usein aika alkeellisia ulkomaalaisvastaisia mielipiteitä on tupsahdellut siltä täältä vuosien varrella. Oikeudessa on istuttu, tuomioita jaettu ja puheenjohtaja on varoitellut.kansanedustajien löysistä puheista. Tämä puolue on epäpuolue jos mikä.

Viimeisinmmät uutiset kertovat kahden entisen eduskuntaavustajan haastaneen eduskunnan oikeuteen ennenaikaisesta irtisanoimisista. Siis kun kansanedustaja on palkannut avustajan ja sitten lopettanut työsuhteen, on haastettu eduskunta käräjille. Ei itse kansanedustajaa. Siinä on tyyliä.

Kun muut puolueet valitsevat tai jättävät valitsematta uudet jäsenet paikallisesti, perussuomalaiset valitsevat jäsenensä keskitetysti. Puoluehallitus selvittelee taustat facebookin ja netin tietojen kautta ja sitten tuomio napsahtaa. Joka kymmenes on jäänyt rannalle, pääosin ulkomaalaisvastaisuuden ja äärimielipiteiden takia. Tunku on kova.

Jollakin tapaan syntyy sympatiaa. Isot miehet ovat tohkeissaan: Suuri suosio, erilaiset ihmiset, yhteisen ohjelman ja aatteen puuttuminen vievät venettä milloin minnekin. Itse puolue tuntuu olevan joko tuuliajolla tai yhden miehen puolue. Kansa jaksaa kannattaa, mutta itse soutajat tahkoavat milloin mihin suuntiin. Tässä on jotain alkeellisen alkuvoimaista, mutta samalla hellyyttävää (en sanonut säälittävää).

Nyt kun EU on sanut siedätyshoitonsa toimimaan, on perussuomalaisilla ongelmia löytää iso paha susi ja valittamisen kohteita. Iso mörkö on katoamassa, eikä sitä voi syyttää ihan kaikista asioista. Opposition eripura ja keskinäinen kilpailu on syönyt  molempien voimia. Perussuomalaiset kaipaavat suuria vääryyksiä poliittiseksi taustavoimaksi. Muut puolueet ja hallitus ovat nyt töppäyksillään tehneet tilaa perussuomalaisille. Niitä on kasapäin, muttei oikeinEUn suuruista isoa perusongelmaa.

Seuraaviin vaaleihin (EU-parlamenttivaalit) on vielä vuosi aikaa. Jotain tarttis tehdä siihen asti. Muutakin kuin oikoa kansanedustajien lausumia tai avustajien sooloiluja.  Yritys on kova, vaikka aina ropisee omassa päässäkin. Mutta kansa on ollut lojaali.

Itse en äänestä perussuomalaisia. Lottoan mieluummin. Voitto on todennäköisempää. Viimeeksi voitin euron !

maanantai 7. tammikuuta 2013

Kuumailmapallon matka


Se oli varmaankin karannut jostain tai sitten sitä ohjailtiin maasta käsin. Pallo alkoi laskeutua kukkaniitylle. Valkoiset pylväät ohjasivat tietä oikeaa kohtaan.

Pitänee vielä maalata joku matkustaja pallon koriin ja sitten laskeutumispaikka. Se voisi olla pyöreä rinkula niityllä. Sittenhän tämä alkaa olla valmis.


Sanna-Raipe Helminen

Kyllä Sanna-Raipe on ykkönen Putouksen kisassa. Armi Toivanen on mansensa oppinut. Murre ja jäyhän välinpitämätön olemus on aivan silkkaa tamperetta. Tarkoita sitä perusjunttimaista tamperetta, joka vielä elää ja voi hyvin. Jos vielä omat nauruntyrskähdykset lasketaan. Armi saa pisteet minulta.. Ehkä olen vähän jäävikin, mutta hahmo on niin oikeaan osunut.

 Turun Linna oli myös hauska. Aku jatkaa hauskojen hahmojen ketjua.  Siinä hän on eittämättä mestari.

Jos pitää veikata, uskallan ennustaa ainakin nämä kaksi. Matkan varrella voi ilmaantua lisää onnistuneita latauksia, mutta jos ajatellaan kuinka todenmukaisen hauskoja hahmot ovat, on tässä varmasti kärkipää loppuun asti. Sittenpähän nähdään.

torstai 3. tammikuuta 2013

Adapterin hankinta

Hukkasin iPadin laturin. Harmitti. Menin Koskikeskukseen ja päätin ostaa alan liikkeestä uuden tilalle. Nuori myyjä vakuutti rasiassa olevan laturin ja näytti vielä pöydällä olevan koneen laturia. Hyvä. Ostin sen. Komeus maksoi 19 €. Avasin kotona pakkauksen ja huomasin, että mukana oli laturi, muttei johtoa. Päätin mennä  työpaikkani lähellä olevaan mäkkikauppaan. Menin kymmen jälkeen. Liike oli kiinni yhteen asti investoinnin takia. Menin uudelleen yhden jälkeen. Inventointi jatkui edelleen. Päätin ottaa päivän tauon. Meni taas seuraavana päivänä uudelleen. Myyjä kysyi oliko minulla uusi vai vanha iPädi. Selvittelyn jälkeen  selvisi, että uusi tarkoittaa kahden kuukauden vanhaa peliä. Minulla oli siis vanha. Siihen löytyi erilaisia vaihtoehtoja: kolmen metrin johto, kelaava johto ja puolen metrin johto. Päätin ottaa viimemainitun. Se oli vanha johto.. Maksoi 20 €. Menin jännityksellä kotiin. Mitä seuraavaksi ?  Laiton palat kiinni ja ihme tapahtui. Laturi alkoi nalkuttaa virtaa laitteeseen. Olin onnistunut tässä vaativassa tehtävässä.

Viime vuoden sato

Viime vuonna oli  taiteellinen välivuosi.  Ei oikein syntynyt kuvallista satoa. Jotain kuitenkin. Kuvassa oleva näyttely oli lokakuussa Peltolammin kirjastossa. Mukana 18 työtä otsikolla "Timanttien synty". Hyvä niin. Aina ei synny vaikka kuinka puristaisi ja yrittäisi. Nyt yritän tuumiskella ajatusta "epävarmuuden sietäminen". Eli astuminen epävarmuuden tielle myös maalaamisessa. Katsotaan pystynkö siihen.

Palkan alennukset

Presidentti Niinistö on näyttänyt köyhälle kansalle hyvää esimerkkiä. Viidennes pressan palkasta pois ja sillä osallistutaan yhteiskunnan talkoisiin.  Eduskunta on keskustelemassa samasta asiasta. Ei keskustele, mutta puhemies Heinäluoman mukaan tulee keskustelemaan. He  ovat pitkällä talvilomalla. Tietysti täydellä palkalla. Kenties eduskunta pudottaa keväällä kansanedustajien palkkoja myös viidenneksi. Hyvä niin. Säästetään verorahoja.

Presidentin  vuotuinen palkkio on 160.000 € ja viidennes siitä on n. 34.000 €. Eli vuodessa säästöä 34. 000 €. Kansanedustaja saa palkka 6.300 € . Siitä viidennes on 1.260 €/kk. Vuodessa se tekee ruhtinaalliset 15.120 € ja kun edustajia on 200, tule säästöä  yhteensä 3 miljoonaa,  lukuna 3.000.000 €.  Sievoinen summa vuodessa.

Valtion budjetti vuodelle 2013 on 54,1 miljardia. Se on lukuna 54.100.000.000.. Presidentin palkkion säästö on tästä 0,00006 % !!!  Kansanedustajien palkkaleikkaus kolme milliä on valtion budjetista  0,0056 % eli 1/18033 osa budjetista.

Jois suomalainen työntekijä leikkaisi palkastaan viidenneksen. Sanotaan, että keskipalkka on 3.000 €/kk ja viidenneksen leikkaus on 600 €/kk ja vuodessa 7.200 €. Kun meitä palkansaajia on hieman yli 2 miljoonaa ihmistä, saataisiin vuodessa säästöä 14.400.000.000 €. Siis 14 miljardia euroa. Jos palkansaaja osallistuisi 100 €/kk talkoisiin, tulisi vuodessa 1.200 €. Silloin 2 miljoonan kansalaisen tuoma säästö olisi 2,4 miljardia €, lukuna 2.400.000.000 €.

Tältä numeroilla leikkiminen näyttää. Mutta tässä näkyy myös itse säästämiskeskustelun ydin.  Pressan tai kansanedustjien leikkaukset ovat kosmetiikkaa. Niiden tarkoitus on hoputtaa kansaa säästötaloisiin. Heidän säästönsä eivät vaikuta käytännössä kansantalouteen millään tavalla. Nyt haetaan kansaa ja palkansaajia talkoisiin. Niillää saadaan kokoluokaltaan merkittäviä säästöjä. Kun talous on kriisissä, tullaan työntekijöiden palkkapussille, koska heitä on niin paljon. Se on tämän näytelmän karu totuus.Kyse on valmistautumisesta tuleviin työehtosopimusneuvotteluihin. Tässä ollaan myös paternalistisen filosofian ja ajattelun ytimessä.