Punkkari huomasi hiustensa lähtevän. Päivä päivältä tukkaa oli vaikeampi saada harjakseksi pään päälle. Välillä tukan laittamiseen meni tunti, jopa ylikin. Eräänä päivänä tukkaa ei ollut riittävästi. Pelonsekaisin tuntein punkkari raahautui keskustaan kavereiden luokse. Kaikki näkivät pulman, mutta kukaan ei kommentoinut. Punkkari katsoi muualle. Hän käveli tyttöystävän luokse
Tyttöystävä hymyili. Hän tarttui punkkarin käteen ja he käveli kohti aamun sarastusta. Ja he elivät punkista onnellisena elämänsä loppuu saakka.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti