maanantai 28. helmikuuta 2011

Aspartaami

Eilinen TV 1:n dokumenttiohjelma Terveys lautasella pani ajatukset liikkeelle. Erityisesti Aspartaami E951, makeutusaine, jota käytetään mm. sokerittomissa limsoissa ja makeisissa. Olen itse juonut kevytlimppaa vuosia. Ohjelman jälkeen tarkastelin jääkaapissa olevia juomapulloja ja kaikissa oli tätä makeutusainetta.

Lähes kaikki elintarvikevirastot Yhdysvalloissa, Euroopassa ja Suomessa ovat hyväksyneet aspartaamin. Ohjelmassa esitettiin näkökulma aspartaamista hermomyrkkynä. Lueskelin myös useita samansuuntaisia kirjoituksia lähinnä vastustajien leiristä. Tässä asiassa tuntuu olevan paljon tunnetta pelissä. Välimaastoa ei ole olemassa ainakaan julkisuudessa. Siis tarkoitan tätä "kohtuullisesti käytettynä ei ole vaaraa" näkökulmaa. Tästähän monet asiantuntijat puhuvat useiden haitallisten asioiden kuten alkoholin yhteydessä. Aspartaami on sikäli erikoista, että sitä on hyvin runsaasti käytössä makeutusaineena. Jos se on hermomyrkky, luulisi oireiden ja sairauksien olevan yhtä lailla yleisiä ja todettavissa. Miljoonat ihmiset käyttävät näitä aineita. Toisaalta syöpää ja elintasosairauksia on meillä "elintasomaissa" myös kohtuullisen paljon. Se on kyllä juuri mainitsemani joko - tai asetelma. En jaksa sellaista. Olen elänyt jo tiukkapipoisuuselämänvaiheeni (mikä nautinnollinen yhdyssana) loppuun.

Aika paljon tapaa keski-iän ohittaneita ihmisiä, joille on erityisen tärkeää syödä "terveellisesti". Toinen puoli on valtavat "terveysvaikutteiset" elintarvikkeet ja lupmutuotteet. Niiden näkökulmasta myrkyt, hiilihydraatit jne ovat tärkeä uhka, joilla myydään näitä tuotteita. Olen hämmentynyt myös siksi, että pikkuhiljaa alkoi avautua melko moninainen vyyhti ja bisnes, joka pyörii koko ravintobisneksen, lisäaineiden ja terveystuotteiden ympärillä. Eli tämä on myös suurta bisnestä, katsoipa sitä mistä näkökulmasta hyvänsä.

En osaa sanoa mitä itse ajattelen tästä. Lisäaineita käytetään paljon erilaisissa elintarvikkeissa. En ole oikein koskaan jaksanut kouhottaa ravintoasioista. Vielä vähemmän rajoittaa tai välttää kiellettyjä aineita. Toisaalta olen kyllä siirtynyt normaalilimsoista keveisiin nähtyäni sokeripalamäärän, mikä yhdessä limsapullossa makaa. Aikuonen ihminen saa erilaisia myrkkyjä ravinnossa, ilmasta ja muuten. Elimistö poistaa niitä, mutta miten paljon jää poistamatta ? Thats the question ?

Huomasin myös oudon asian. Ihmiset kirjoittavat näitä blogeja aika lailla maailmanlopun asenteella. Se säikähdytti melkein yhtä paljon. Olenko kevytkenkäinen ja kevytmielinen ? Olen. Ja haluan olla. Vaikka ilman kevytlimpparia.

2 kommenttia:

  1. Pitää kommentoida. Mihin ihminen tarvitsee limsaa kun hanasta tulee hyvää vettä? Luomu taas merkitsee minulle hyötyeläinten parempaa kohtelua. Ostan aina luomukananmunia ja mielelläni luomulihaa jos on tarjolla. Osa lisäaineista on varmaankin turvallisia ja tarpeellisia, mutta vähemmän niitä tarvittaisiin jos ruoan saisi tuoreempana ja lähempää. Sitten siitä kyllä joutuisi maksamaan enemmän. Että silleen. Ruoka on hyvää ja syöminen nautinto. Ja kohtuus kaikessa, ainakin melkein.

    VastaaPoista
  2. Niin, tätä tarkoitan.Aiheesta löytyy aikalailla kahdenlaisia ajatuksia. Välinpitämättömiä ja kovasti välittäviä. Itselläni tämä suurin innostus ajoittui 70-luvun alkupuolen merilevävaiheeseen. Limppari lienee huonoista elämäntavoistani vähäisimpiä. Pidän kuitenkin asiaa vakavana, mutta näyttää olevan vaikea löytää lataamatonta tietoa.

    VastaaPoista