perjantai 18. maaliskuuta 2011

Libyan sota

Kansaivälisen yhteisön mielestä Gaddafin täytyy lähteä. Vaikka inhimillisesti ajetellen asia voikin olla näin. Asia voidaan nähdä myös eri ympäristössä.

Päättävätkö ulkopuoliset tahot sisällissotien oikeudenmulaisuudesta ? Kuka on oikeassa missäkin sodassa ? Pitäisikö ajatella, että meidän omassa sisällissodassa, ulkomaat asettuvat oikealle puolelle ? Olisko ollut oikein kansainyhteisön lentokielto Suomessa ?

En millään lailla osaa asettua Gaddafin hallinnon puolelle, mutta maailman poliisin asetelma on kyllä aika pelottava ajattelutapa. Koetan vain ajatella niiden lukuisten kansallisten valtioiden sisäisten yhteenottojen ratkaisemista. Kansaivälinen militaaripoliisi on jotain, mitä en osaa kuvitella oikeudenmukaisuusen takuuvoimana.

Periaatteellinen asia, joka ei millään tavalla tue kansallisvaltioiden itsemääräämisoikeutta.

Ei helppoa asia, mutta voidaanko oikeasti tässä olla loogisia, vai tuleeko maailmanpoliisi hallitesemaan kansallisia erimielisyyksiä. Ja toinen aste. Miten sitten luodaan kansallinen tulevaisuus ?

Kuinka moneen Afrikan ja Aasian maahan pitäisi hyökätä tällä periaatteella ? Onko taas kyse öljytuotannon varmistamisesta, niinkuin Irakissa?

Ihhimillisyys vastaan moraali ? Inhimillisyys vastaan oikeudenmukaisuus ?

Valitettavsti minulla ei ole tähän vastausta, mutta jotain outoa tässä on. Se sama outo on Afganistanin mennessä historiassa ja nykyisessä sodassa. Siis tarkoitan, yhden askeleen ajattelua.

Mitä tulevaisuuden kaaosta saamme nyt aikaan ?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti