maanantai 16. toukokuuta 2011

Maailmanmestaruuspäivän jälkeinen päivä

"Vaikka tekee kipeää, ei haittaa".
Nyt on kuohuviinin ja kermakakkujen aika, nyt on aika uida suihkulähteessä ja heiluttaa Suomen lippua. Paitsi, että teimme sen, teimme sen määrätietoisesti ja vahvalla itsetunnolla. Tai ainakin leijonamiehistö teki.

Olemme kiitollisia ruotsalaismedialle, joka irvisteli panemalla tutin leijonan suuhun. Nyt nämä tuttiritarit ovat maailman parhaita. Olkaamme ylpeitä tuteista, jotka kesyttivät kankeat mutta jäykät ruotsalaispakit. Kolmannen erän murhaava maalintekotahto ja -taito ei jätä tilaa selittelyille. Ruotsi oli raunioina ja se on raunioina tänäänkin. Miten mukavalta tuntui vuosien jälkeen katsella kalpeita ruotsalaispelaajia, joille ylimielisyys kostautui.

On syytä kohottaa malja upean, taistelevan leijonamiehistön kunniaksi. Tämä oli heidän voittonsa. Tämä oli suomalaisen jääkiekon voitto. Mika Nieminen sanoi osuvasti: "Nyt näytimme, että pärjäämme omalla pelitavallamme, olkaamme siitä ylpeitä".

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti