lauantai 23. huhtikuuta 2011

Home, sweet home

Kotonani on homeessa kaksi Ranskasta tuotua juustoa. Ne ovat vallanneet jääkaapiin ja kun avaa oven, ne valloittavat koko asunnon. En kuitenkaan pysty vielä nauttimaan niistä, koska olen edelleen soseruokinnalla.

Keittiön kukkakolmikko, tulilatva, aloevera ja tetenarsissi voivat hyvin. Paitsi narsissit. Ne kuivuivat ja kuolivat. Kymmenkunta kukkaa putkahti ilmoille, mutta sitten tuli noutaja. Epäilen vahvasti epäidenttisten kaksosten liittoa. Tulilatva ja aloevera ovat hermostuneet runsaasta ja äkkinäisestä kukinnosta ja vetäneet ilmapiirin kireäksi. Siinä narsissilla ei ole kestänyt pinna. Tai sitten se on jäänyt ilman vettä.

Mahtavaa nukkua omassa sängyssä. Nukuin yli seitsemän tuntia ja näin kaikenmaailman painajaisia. Se johtuu kovasta dopingista. Tai pikemminkin kipulääkkeistä. Vedin aamupalaksi melkoisen arsenaalin kipuja estäviä mömmöjä. Hyvin on menyt toistaiseksi. Kotona ei tule ruoka tarjottimella eteen kuten edellisessä "hotellissa", mutta kotona on rauhaa ja tuttuja asioita roppakaupalla. Normaalioloissa näitä asioita ei tule suuremmin pohdittua. Olen kuitenkin enemmän kuin kiitollinen saamastani huolenpidosta. Omassa työssäni en pysty auttamaan ihmisiä , kuten nämä tekivät minulle. Suitsutan näitä ihmisiä eri tavoin tulevassa elämässäni.

Yritän köpötellä ulos heti aamusta. Kävely on hoitoa ja terapiaa. Eilen vedin jo kolmesataa metriä kerralla. Tänään petrataan. Sänkyyn ja sohvalle on helppo upota, mutta kävely on elämän eliksiiriä. Aineet lähtevät liikkeelle elimistössä. Kävellessä pannaan koti kuntoon. Parin viikon kuluttua voin kävellä töihin. Mutta se onkin jo aivan toinen juttu. Sitä ennen olen täysvaltainen sohvaperuna, joka kuntoilee pieniä kävelylenkkejä monta kertaa päivässä. Tavoitteena on päästä tiistaina paikalliseen kirjastoon asti.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti