Kirjoittelija törmää joskus hauskoihin ilmauksiin. Sellainen on "Asiattomilta pääsy kielletty". Tällaisia kylttejä näkyy esimerkiksi sähkökeskuksien aidoissa. Myös jossakin mualla, mutten nyt muista missä.
Hauskaksi tämä lauseen tekee sen varsinainen sisältö. Silloin kun jollakin ihmisellä on asiaa tähän paikkaa, pääsy on luvallista. Jos itse kiipeän aidan yli ja minulla on jotain asiaa, käynti ei olekaan kielletty.
Jos vielä kuvitellaan samaista sähkökeskusta ja minua, jolla on asiaa. Oletetaan, että aiheuten satojen tuhansien vahingon sähköjärjestelmässä menemällä aidan sisäpuolelle hakemaan kadonnutta tennispalloa. Oikeudessa sähkölaitos vaatii korvauksia ja sanoo, että olen ollut piittaamaton kieltotaulusta. Minun asianajajani vetoaa kyltin sisältöön. Asian kanssa aidatulle alueelle meno ei ole kielletty. Juristit kisaavat semantiikasta. Jos tuomio on minulle korvauksia, voin vedota hoviin. Vastapuoli vetoaa lauseen yleisesti ymmärrettyyn sisältöön eli "Kaikkinainen oleskelu kielletty". Minun asianajajani vetoaa lauseen todelliseen sisältööön ja ei vahingoittamistarkoituksellisiiin toimiini. Miten käy ?
Korkein oikeus äänestää asiasta. Oikeisoppineiden on kutsuttava kielitieteilijöitä kuultavakai. Äänin 2-1 häviän jutun. Joudun maksamaan korvaukset ja oikeudenkäyntikulut. Molemmilta. Joudun vararikkoon ja saan semantikkojen palkinnon. Minusta tulee julkkis ja kirjoitan oikeusprosessista bestsellerin. Saan kirjamyynnistä ja kirjastokorvauksista sievoisen summan. Maksan sillä korvaukset ja oikeuskulut. Tilanne normalisoituu ja olen taas tavis.
No, pääasia on tietenkin, että tehtiin tikusta asiaa ja kaiveltiin lauseen todellista sisältöä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti