Hallitus on yrittänyt miettiä uusia verokohteita. Se on ollut uskomattoman vaikeaa, kun melkein kaikesta verotetaan jo. Valtiovarainministeriön suunnittelu-ja innovaatio-osastolla on kehitelty uutta rakasteluveros. Nykyisinhän kaikenlainen huvi ja hauskuus on veronalaista. Niin myös tavarat ja palvelut. Käsiimme on tullut luonnos uudesta rakasteluverosta.
Rakasteluvero on kaikkia yli 18-vuotiaita aikuisia koskeva. Jokainen maksaa perusveroa riippumatta siitä onko aktiviteettia vai ei. Se on samansuuruinen eli 100 euroa vuodessa. Perusveron lisäksi maksetaan lisäveroa. Se taas riippuu tuloista, parisuhteen luonteesta ja ilmoitetuista rakastelujen määrästä. Puolisoista molemmat maksavat veroa, koska oletettu ilo on myös molemminpuolinen. Mikäli ilo on kuitenkin toispuoleista pidemmän aikaan, verovelvolliselle voidaan perustellusta syystä myöntää vähennyksiä. Erilaiset apuvälineet voidaan vähentää verotuksessa.
Lähtökohta on normiavioliitossa kerta kuussa. Siitä ei mene vielä veroa, mutta ylittävältä osalta vero on progressiivinen. Vero kerran viikossa tapahtuvasta aktista on 5% ja kahdesti viikossa 10%. Tätä useammin suoritetusta huvista maksetaan ylihuviveroa, joka saattaa nousta kahteenkymmeneen prosenttiin. Verottaja katsoo, että valtion kuuluu saada veronsa näin hurjasta huvista. Korkealla verolla halutaan myös hieman suitsia kansalaisten hulvatonta menoa ja liiallista ilakointia. Laki velvoittaa kansalaisia asentamaan lämpösensorit ja niiden rekisteröimien lukemien avulla verovirkailija voi todentaa verotettavan ilmoittaman lukumäärän. Kesäasunnolle ja muihin asuntoihin on luonnollisesti asennetta eri sensori. Verottaja tekee tarvittaessa kotikäyntejä. Ministeriön suunnalta on arvioita, että tällä kerätään vuotuisesti n. 1000 miljoonaa eli miljardi.
Vanha sanonta "maksamme ilolla veroa" muuntuu muotoon "maksamme iloistamme veroa". Ristivetoa hallituksen sisällä on siitä, pitäisikö kansalaisia kannustaa tähän uuteen veroon vai päinvastoin. Oppositio on perinteisesti vastustamassa tätä uutta veromuotoa. Se kun asettaa kansaliset eriarvoiseen asemaan ja monet joutuvat maksamaan tyhjästä. Opposiittion suunnitelmissa on esitetty ajatus valtion tarjoamasta tyytyväisyys-ja yhteiskuntatakuusta. Se torjutaan hallituksen taholta liian kalliina ja epäsiveellisenä ratkaisuna.
lauantai 31. joulukuuta 2011
perjantai 30. joulukuuta 2011
Rakettien tuunaus
Vanhaan hyvään aikaan piirrettiin ilotulitusraketin kylkeen joku irvistävä sarvipää. Rankimmat tyypit uskalsivat laittaa kuminauhan raketin ympärille. Toista on nykyisin. Rakettien tuunauksesta on siirrytty toiselle tasolle. Raketteja käytetään voimanlähteenä erilaisiin kulkupeleihin kuten liukurit, potkukelkat, skeittilaudat ja mopoautot. Kun uudenvuoden ilotulitteiden räjähdysvoima on kasvanut, niiden käyttötarkoituskin on laajentunut. Ei ole kaukana ensimmäinen suomalainen avaruuslentokaan. Tusina "karjala takaisin" paukkua putkilon alle ja niin kiertävällä rahalla on supisuomalainen kosmonautti. Valtion ilotulitus-ja räjähdysainevalvontaviraston tarkastuspäällikkö varoittaa tosin ilotulitteiden käyttämisestä muuhun kuin niiden varsinaiseen tarkoitukseen. Tätä on kuitenkin mahdotonta valvoa, koska poliisin voimavarat hupenevat maakuntien uudenvupden juoppokuljetuksiin. Todellisten rakettiterminaalien löytämiseen kuluu netissäkin useita tunteja jopa päiviä. Kaukana ei ole se päivä, jolloin ilotulitteiden avulla ammuttu astronautt upottaa Suomen lippua kuun pintaan. Eipä muuta kuin oikein Hyvää Uutta Vuotta !
torstai 29. joulukuuta 2011
Omat aikaansaannokseni
Omat aikaansaannokseni taiteen historiassa kuuluvat kirjasarjaan, maailman ohuimmat kirjat. Itselleni vuosi on ollut kuitenkin aktiivinen ja olen nauttinut monista hetkistä sekä pienessä työpajassani että näyttelyissäni. Muutama onnistunut työkin on tullut maalattua, muuten aio paljastaa mitkä miellyttävät itseäni.
Kiva fiilis on jäänyt keväisestä Neljä säveltä yhteisnäyttelystä. Neljä erilaista tekijää, tyyliä ja ulostuloa. Aikaansaannos oli oikein onnistunut kokonaisuus, vaikkemme saaneetkaan suurempaa julkista huomiota. Oma osioni oli myös mielestäni hyvä. Isot laastarityöt, pingviinit ja kolibri pääsivät hyvin esiin Haiharan tallin alakerrassa. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun työni olivat esillä oikeassa näyttelytilassa.
Vihavuoden koskikahvilan tiiliseinä oli mainio tausta pienille ja värikkäille kuutauluilleni. Voimakkas värimaailma korostuu punaisen, elämän syövyttämän tiiliseinän pinnassa. Painoin tämän mieleeni ja joskus vielä...
Karkkilan kirjaston näyttelyhuone oli pieni, mutta riittävän tilava afrikkalaistyylisille naistauluilleni. Tämä valkea huone, kohdevalot ja leppoisasti omassa tilassaan riippuvat työt muodostivat mukavan kokonaisuuden. Työni olivat edukseen ja vierailijoitakin oli runsaasti. Mitä muuta harrastelijamaalari voikaan odottaa. Paitsi tietysti mainetta ja korkeita maalaustuloja. Mutta se onkin ensi vuoden tavoite ! Heh, heh !
Kiva fiilis on jäänyt keväisestä Neljä säveltä yhteisnäyttelystä. Neljä erilaista tekijää, tyyliä ja ulostuloa. Aikaansaannos oli oikein onnistunut kokonaisuus, vaikkemme saaneetkaan suurempaa julkista huomiota. Oma osioni oli myös mielestäni hyvä. Isot laastarityöt, pingviinit ja kolibri pääsivät hyvin esiin Haiharan tallin alakerrassa. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun työni olivat esillä oikeassa näyttelytilassa.
Vihavuoden koskikahvilan tiiliseinä oli mainio tausta pienille ja värikkäille kuutauluilleni. Voimakkas värimaailma korostuu punaisen, elämän syövyttämän tiiliseinän pinnassa. Painoin tämän mieleeni ja joskus vielä...
Karkkilan kirjaston näyttelyhuone oli pieni, mutta riittävän tilava afrikkalaistyylisille naistauluilleni. Tämä valkea huone, kohdevalot ja leppoisasti omassa tilassaan riippuvat työt muodostivat mukavan kokonaisuuden. Työni olivat edukseen ja vierailijoitakin oli runsaasti. Mitä muuta harrastelijamaalari voikaan odottaa. Paitsi tietysti mainetta ja korkeita maalaustuloja. Mutta se onkin ensi vuoden tavoite ! Heh, heh !
Vuoden kulttuuriteot
Vuosi on lopuillaan ja on aika tutkailla kuluneen vuoden kulttuuriantia. Se tarkoittaa eri taiteen ja myös viihteen suomia nautintoja vuoden 2011 aikana. Kauan ei tarvitse aivonystyröitä hieroa, kun kaksi Helmeä nousee esiin. Molemmat ovat kansainvälisiä ja myös kovaa maailman tasoa. Niin ainakin uskallan väittää.
Ykköseksi nousee Jan Lauwersin ja Needcompanyn näytelmä Deer House. Tämä uskomaton esitys oli vuoden ehdotun huippu, näyttämöllä myös hienonta teatteria mitä olen koskaan nähnyt. Vieläkin ihokarvat nousevat pystyyn ja pana nousee kurkkuun, kun muistelen teatteriryhmän loisteliasta yhteistyötä ja monitasoista tarinankerrontaa. Needcompanya voi seurata keväällä 11.-14.4. Espoon teatterissa uudella näytelmällä the Art of Entertainment.
Kakkoseksi nousee mainio Mike Sternin quartet Dinantin Jazz Nightsissa. Tämä kitaristi Sternin luotsaama kvartetti veti upean ja unohtumattoman setin heinäkuussa Belgiassa. Viulisti Didier Lockwood, basisti Bob Kennedy ja rumpali Dave Weckl Sternin ohella ovat kaikki niin taitavia ja virtuositeettiä omaavia herroja, että oksat pois. Ja ilta oli rauhaisa. Bändi soitti kuin unelma. Ihan karvat nousevat pystyyn ja pala nousee kurkkuun, kun muistelen heidän soitantoaan. Saumatonta yhteissoittoa ja toinen toistaan säkenoivempiä sooloja.
Vielä pitää heittää pronssia peliin. Haluan nostaa esiin Folklandialla esiintynyt duo Luomala -Salminen, laulajatar Christina Zavalloni Dinantissa ja Kiasman Ars-11 afrikkalaisen nykytaiteen näyttelyn. Ne kaikki ovat olleet ainutlaatuisia, korkean taitotason ja uskaliaan heittäytymisen aikaansaannoksia.
He kaikki ovat virittäneet ja jalostaneet omaa elämääni. Joten heille kaikille: ISO Kiitos !
Ykköseksi nousee Jan Lauwersin ja Needcompanyn näytelmä Deer House. Tämä uskomaton esitys oli vuoden ehdotun huippu, näyttämöllä myös hienonta teatteria mitä olen koskaan nähnyt. Vieläkin ihokarvat nousevat pystyyn ja pana nousee kurkkuun, kun muistelen teatteriryhmän loisteliasta yhteistyötä ja monitasoista tarinankerrontaa. Needcompanya voi seurata keväällä 11.-14.4. Espoon teatterissa uudella näytelmällä the Art of Entertainment.
Kakkoseksi nousee mainio Mike Sternin quartet Dinantin Jazz Nightsissa. Tämä kitaristi Sternin luotsaama kvartetti veti upean ja unohtumattoman setin heinäkuussa Belgiassa. Viulisti Didier Lockwood, basisti Bob Kennedy ja rumpali Dave Weckl Sternin ohella ovat kaikki niin taitavia ja virtuositeettiä omaavia herroja, että oksat pois. Ja ilta oli rauhaisa. Bändi soitti kuin unelma. Ihan karvat nousevat pystyyn ja pala nousee kurkkuun, kun muistelen heidän soitantoaan. Saumatonta yhteissoittoa ja toinen toistaan säkenoivempiä sooloja.
Vielä pitää heittää pronssia peliin. Haluan nostaa esiin Folklandialla esiintynyt duo Luomala -Salminen, laulajatar Christina Zavalloni Dinantissa ja Kiasman Ars-11 afrikkalaisen nykytaiteen näyttelyn. Ne kaikki ovat olleet ainutlaatuisia, korkean taitotason ja uskaliaan heittäytymisen aikaansaannoksia.
He kaikki ovat virittäneet ja jalostaneet omaa elämääni. Joten heille kaikille: ISO Kiitos !
keskiviikko 28. joulukuuta 2011
Lakua
Hei, mistä löytyisi tuoretta lakua ? Markettien ja videolainaamoiden lakut ovat jouluaikana jähmettyneet. Samoin joulumyynnissä olleet Kouvolan (onkohan se sama kuin Kuusankosken) lakupussit. Halvalla on kyllä pehmeää pussitettua lakua, mutta se on aika mautonta. Jos joku tietää tuoreen pehmeän lakun hajua nenässään, ilmoittakoon siitä välittömästi muille lakubongareille. Suklaat, marmeladit, tryffelit, konfliktit ja muut joulumakeiset alkavat jo tympiä. Nyt on lakun aika ja sen pitää olla pehmeää, tuhtia ja tuoretta. Muuten elämä luisuu raiteiltaan, niskaa alkaa kivistää, selkää särkeä, tuntuu huimausta ja mielen valtaa ärtynyt olo. Siis me vaatimme ! Lakua kehiin ja sassiin !
Myrskyn jälkeen
... on poutasää. Jep, ja aurinko paistaa. Lämpötilat pyörivät kivasti nollan kieppeillä tai lämpöasteissa. Nyt ei auta muuta kun ryhdistäytyä ja ylös, ylos ja lenkille. Se on tarpeellista varsinkin kun edessä on loppuvuoden kohokohta Uusi Vuosi ja siihen liittyvät elimistöä lamaannuttavat traditiot. Ulkoilu on tarpeen myös siksi, että heti Uuden Vuoden jälkeen alkaa hillitön kidutus. Tipaton tammikuu, hiilihydraatiton karppaus, erilaiset zumbat, aerobicit, lenkkeilyt ja kuntosaliohjelmat. Siihen rääkkiin ei voi ryhtyä aivan kylmiltään. Siispä nyt pihalle, kadulle ja metsikköön. Happihyppely ja askeettinen mietiskely joka päivän ohjelmaan. Edessä on kova tammikuinen ruumiinkuritus, joka vaatii pehmeää laskua. Ryhdistäydy, olethan lahjasi ansainnut (aika onnistunut monimielinen sananparsi, varmaankin Aalto- yliopiston uusia tuotteita).
tiistai 27. joulukuuta 2011
Ale
Nyt ne alkoivat. Heti kun oli selvitty viime viikon joulumarkkinoista, pikkujoulu- ja varsinaisista joululahjaostoksista(myös niistä viimeisistä lauantai-aamupäivän hätäostoista), paukahti päälle tammikuun ale. Siis se entinen tammiale, joka nykyään alkaa jo joulukuussa.
Pakko on ehtiä mukaan, koska parhaat viedään päältä. Otin siten herätyskellon sängynviereen, kuumaa kahvia termariin ja pinkaisin kaupungin uniseen aamuun toiveikkaana löytää tarvitsemiani tavaroita ja erityisesti vaatteita. Jälkimmäisiähän minulla ei olekaan, ei ainakaan sopivia tai muuten mieleisiä. Olen teoriassa yrittänyt siirtää vanhoja kuteita osasto UFFiin, mutta käytännön suoritus on jäänyt vähän vajaaksi eli se puuttuu.
Mutta nyt asiaan eli alennusmyynteihin. Pihinä himoshoppailijana päätin hakea parhaat tarjoukset. Winter sale, merkkituote ale, jättiale, sensaatiomainen talviale, laatuale, sporttiale, alen loppurysähdys, muotiale, inventaariale, koko perheen ale ja kaikki poistohintaan. Pää meni kuitenkin sekaisin heti ensimmäisessä liikkeessä, sama jatkui toisessa ja niin edelleen. Ostin siis kellon -50%, lumikengät -30% (toivottavasti tulee talvi), kesäcrocsit -40%, päiväpeitteen -20%, joulukoristeita -50%, jousikeinun -23%, jenkkikaapin -42%, lasketteluhousut -80% (toivottavasti tulee talvi tai saan säästettyä Levin matkaan), hampaanpoisto +21%, parturi +18%, ansiotulojen verotus +0,3%, lääkäripalkkio + 8%, sähkön verkkomaksu +14%, taksi +1,2%, thaihieronta + 3,5%, keppanapurkki +12%, hodari kahdella nakilla + 5%.
Siihen rahani loppuivatkin. Loppujen lopuksi pääsin taas kerran nollatulokseen, eikä maksanut juuri mitään. Melkein pääsin pari prosenttia voitolle. Vähän tuli ei niin tarpeellista hankittua, mutta tunne ja yhteisöllisyys on tärkeintä. Vielä himottaisi ostaa läppäri -31% ja ruokailuryhmä -38%, mutta taidan säästää ja odotellla alen loppurysähdystä, entistä helmialea, joka nykyisin on loppiaisen jälkeen. Tai sitten menen autoliikkeen the original välipäivämarkkinoille ja ostan 2,99 % korolla auton. Tai vaikka raketteja, joilla voin juhlia hyviä hankintoja edulliseen hintaan. Että tällanen tapaus, melkein - 50% vain tänään ! Kivat sulle alennuksella uutta vuotta odotellessa !
Pakko on ehtiä mukaan, koska parhaat viedään päältä. Otin siten herätyskellon sängynviereen, kuumaa kahvia termariin ja pinkaisin kaupungin uniseen aamuun toiveikkaana löytää tarvitsemiani tavaroita ja erityisesti vaatteita. Jälkimmäisiähän minulla ei olekaan, ei ainakaan sopivia tai muuten mieleisiä. Olen teoriassa yrittänyt siirtää vanhoja kuteita osasto UFFiin, mutta käytännön suoritus on jäänyt vähän vajaaksi eli se puuttuu.
Mutta nyt asiaan eli alennusmyynteihin. Pihinä himoshoppailijana päätin hakea parhaat tarjoukset. Winter sale, merkkituote ale, jättiale, sensaatiomainen talviale, laatuale, sporttiale, alen loppurysähdys, muotiale, inventaariale, koko perheen ale ja kaikki poistohintaan. Pää meni kuitenkin sekaisin heti ensimmäisessä liikkeessä, sama jatkui toisessa ja niin edelleen. Ostin siis kellon -50%, lumikengät -30% (toivottavasti tulee talvi), kesäcrocsit -40%, päiväpeitteen -20%, joulukoristeita -50%, jousikeinun -23%, jenkkikaapin -42%, lasketteluhousut -80% (toivottavasti tulee talvi tai saan säästettyä Levin matkaan), hampaanpoisto +21%, parturi +18%, ansiotulojen verotus +0,3%, lääkäripalkkio + 8%, sähkön verkkomaksu +14%, taksi +1,2%, thaihieronta + 3,5%, keppanapurkki +12%, hodari kahdella nakilla + 5%.
Siihen rahani loppuivatkin. Loppujen lopuksi pääsin taas kerran nollatulokseen, eikä maksanut juuri mitään. Melkein pääsin pari prosenttia voitolle. Vähän tuli ei niin tarpeellista hankittua, mutta tunne ja yhteisöllisyys on tärkeintä. Vielä himottaisi ostaa läppäri -31% ja ruokailuryhmä -38%, mutta taidan säästää ja odotellla alen loppurysähdystä, entistä helmialea, joka nykyisin on loppiaisen jälkeen. Tai sitten menen autoliikkeen the original välipäivämarkkinoille ja ostan 2,99 % korolla auton. Tai vaikka raketteja, joilla voin juhlia hyviä hankintoja edulliseen hintaan. Että tällanen tapaus, melkein - 50% vain tänään ! Kivat sulle alennuksella uutta vuotta odotellessa !
Ministeriöt yhteen
Uusi (eihän se enää niin uusi ole) hallitus on ollut tapetilla lähinnä euron ja Euroopan maiden velkajärjestelyjen kanssa. Pientä vipinää on ollut myös kuntien yhdistämispeikon ja Amkien oppilamäärien vähentämisen suhteen. Vähemmälle huomiolle on jäänyt Jyrkin ja Jutan ikioma pikku pommi eli ministeriöiden yhdistäminen.
Meillä on 12 ministeriötä ja nyt on tarkoitus puristaa ministeriöt yhteen ja saada hallinnolliset säästöt esiin. Jokainen hallinnossa työskennellyt tietää, että uusi hallinnonala on kuin nälkiintynyt valas. Se kasvaa, kasvaa ja kasvaa. Niin kauan kun sen annetaan kasvaa. Ensin tarvitaan talous päälliköitä, henkilöstäpäälliköitä, suunnittelijoita ja koordinaattoreita. Sitten tutkijoita ja tutkimuspäälliköitä, projektipäälliköitä ja taas lisää talousasiantuntijoita ja hallintopäälliköitä, puhumattakaan sihteerikaartista. Lisänä tietysti erityisasiantuntijat, joikis nostetaan kunnostautuneita oman talon "väsähtäneitä, mutta hyvässä huudossa olevia" kavereita.
Nyt siis hallinnossa on alkanut vipinä. Se on paljon kuumempi vipinä kun valtionhallinnon alueellistaminen. Ainakin aluksi, koska kukaan ei ihan tarkkaan tiedä meneekö palli jalkojen alta vai siitretäänkö minut kenties jonkun alaisuuteen. Nyt kuitenkin kansilapäälliköille on sanottu, ettei heidän asemansa ole uhattuna ? Se osoittaa, että tarvitaan johtajia, jotka suhtautuvat myötäkarvaan, eli vievät uudistamista eteenpäin ministeriöiden sisällä. Jos kaikki olisivat vastaan, olisi lopputulos kehnonlainen, koska poliitikot eivät tunne hallinnon sisäistä maailmaa. Joka tapauksessa yhdistämisellä saadaan parhaimmillaan nimenomaan hallinnon hallinnon osalta (tässä on siis kaksi samaa sanaa tarkoituksellisesti peräkkäin) hyötyjä yhdistämisen kautta. Kaikissa ministeriöissä on samantyyppiset hallinnon hallinnon rakenteet ja voimavarat. Siitä kateelliset työntekijät pitävät huolta.
Joskus muinoin eräs konsultti sanoi viisaita. Kysymys kuului, miksi organisaatiot keskittävät , hajauttavat ja taas uudelleen keskittävät toimintojaan. Konsulentti sanoi, että sillä ei ole muuta tarkoitusta kuin varistaa kuolleet oksat pois ja pitää organisaatio hereillä. Siitä tässä Jyrki ja Jutan sutinassa on kyse. Herätellä vaipunutta organisaatiota. Herääkö ? Kyllä herää !
Meillä on 12 ministeriötä ja nyt on tarkoitus puristaa ministeriöt yhteen ja saada hallinnolliset säästöt esiin. Jokainen hallinnossa työskennellyt tietää, että uusi hallinnonala on kuin nälkiintynyt valas. Se kasvaa, kasvaa ja kasvaa. Niin kauan kun sen annetaan kasvaa. Ensin tarvitaan talous päälliköitä, henkilöstäpäälliköitä, suunnittelijoita ja koordinaattoreita. Sitten tutkijoita ja tutkimuspäälliköitä, projektipäälliköitä ja taas lisää talousasiantuntijoita ja hallintopäälliköitä, puhumattakaan sihteerikaartista. Lisänä tietysti erityisasiantuntijat, joikis nostetaan kunnostautuneita oman talon "väsähtäneitä, mutta hyvässä huudossa olevia" kavereita.
Nyt siis hallinnossa on alkanut vipinä. Se on paljon kuumempi vipinä kun valtionhallinnon alueellistaminen. Ainakin aluksi, koska kukaan ei ihan tarkkaan tiedä meneekö palli jalkojen alta vai siitretäänkö minut kenties jonkun alaisuuteen. Nyt kuitenkin kansilapäälliköille on sanottu, ettei heidän asemansa ole uhattuna ? Se osoittaa, että tarvitaan johtajia, jotka suhtautuvat myötäkarvaan, eli vievät uudistamista eteenpäin ministeriöiden sisällä. Jos kaikki olisivat vastaan, olisi lopputulos kehnonlainen, koska poliitikot eivät tunne hallinnon sisäistä maailmaa. Joka tapauksessa yhdistämisellä saadaan parhaimmillaan nimenomaan hallinnon hallinnon osalta (tässä on siis kaksi samaa sanaa tarkoituksellisesti peräkkäin) hyötyjä yhdistämisen kautta. Kaikissa ministeriöissä on samantyyppiset hallinnon hallinnon rakenteet ja voimavarat. Siitä kateelliset työntekijät pitävät huolta.
Joskus muinoin eräs konsultti sanoi viisaita. Kysymys kuului, miksi organisaatiot keskittävät , hajauttavat ja taas uudelleen keskittävät toimintojaan. Konsulentti sanoi, että sillä ei ole muuta tarkoitusta kuin varistaa kuolleet oksat pois ja pitää organisaatio hereillä. Siitä tässä Jyrki ja Jutan sutinassa on kyse. Herätellä vaipunutta organisaatiota. Herääkö ? Kyllä herää !
maanantai 26. joulukuuta 2011
Myrskyn aikaan
Kova myrsky riepottelee maatamme. Myrskyn sattuessa ei ole mahdollista käydä kaupassa, mennä ulos tai edes ikkunan lähettyville. On syytä keskittyä pienimuotoisempiin puuhiin. Sähköt menevät ja elämä muuttuu yksinkertaisemmaksi. Jääkaappi ja pakastin sulavat. Telkku on pimeänä ja eivätkä valot pala. On viisainta katkoa hieman tyylihuonekalun jalkoja ja sytyttää serbialaisittain tunnelmallinen kokko keskelle olkkaria. Suihkussa ja vessassa kannattaa käydä tuhkatiheään, kun ei tiedä milloin viemärit tukkeutuvat, vedentulo katkeaa tai vesilaitos menee lakkoon. Vettä on syytä kerätä ammeeseen, kahvi- ja munakuppeihin. Kynttilät kannattaa kaivaa naftaliinista samoin vanhat valokuvat. Viikonkin kestävä myrsky, sähkö- ja vesikatkos ja tietoliikennekatkos saavat aikaan perinteiseen elämään uuden tunnelman ja latauksen. Kun tuttuja ja sukulaisia ei voi tavata (siis kun facebook ei toimi), voi tutustua samassa taloudessa asuviin henkilöihin. Hehän sinänsä ovat netin kautta tuttuja, mutta henk.koht. tutustuminen saattaa tuottaa uudenlaisia, jopa extaattisia elämyksiä. Ihminen, jonka kanssa on ollut samassa taloudessa ja makuuhuoneessa kymmeniä vuosia, saattaa tuntua uudelta, etenkin nuotion loimossa tai lämpimässä kylpyvedessä, puhumattakaan katottomassa makuuhuoneessa viimeisen yhteisen huovan sisällä.
Elämässä on vastuksia, mutta vaikeuksistakin voi löytää uusia ulottuvuuksia. Positiivinen ajattelu kukoistaa ja äärimmäiset vaikeudet yhdistävät. Vanhat diktaattorit ovat osanneet hyödyntää tätä asiaa ulkopuolisen uhkan kautta. Sitäpaitsi myrskytuhot tuovat taas lamaantuvalle maalle lukuisia tilapäisiä työpaikkoja raivaus- ja jälleenrakennustöissä. Myöskin taiteijat saavat aiheita lauluihin ja kirjoihin ja maalarit ikuistavat myllerrykset kankallee ja elokuvantekijät valkokankaalle. Jatkossa uutiset kertovat ilouutisia lähestyvistä myrskyistä ja sen tuomista uusista mahdollisuuksista. Odottakaamme siis uusia,entistä virkistävämpiä luonnonmylleryksiä toiveikkaina ja iloinen ilme suupielessä. Se on uusi mahdollisuus.
Päätän raporttini talon kellarista itäneiden perunoiden, homeen ja tyhjien viinipullojen luvatusta maailmasta, toiveikkaana pääsystä vessaan ja kuuman totin pariin.
Elämässä on vastuksia, mutta vaikeuksistakin voi löytää uusia ulottuvuuksia. Positiivinen ajattelu kukoistaa ja äärimmäiset vaikeudet yhdistävät. Vanhat diktaattorit ovat osanneet hyödyntää tätä asiaa ulkopuolisen uhkan kautta. Sitäpaitsi myrskytuhot tuovat taas lamaantuvalle maalle lukuisia tilapäisiä työpaikkoja raivaus- ja jälleenrakennustöissä. Myöskin taiteijat saavat aiheita lauluihin ja kirjoihin ja maalarit ikuistavat myllerrykset kankallee ja elokuvantekijät valkokankaalle. Jatkossa uutiset kertovat ilouutisia lähestyvistä myrskyistä ja sen tuomista uusista mahdollisuuksista. Odottakaamme siis uusia,entistä virkistävämpiä luonnonmylleryksiä toiveikkaina ja iloinen ilme suupielessä. Se on uusi mahdollisuus.
Päätän raporttini talon kellarista itäneiden perunoiden, homeen ja tyhjien viinipullojen luvatusta maailmasta, toiveikkaana pääsystä vessaan ja kuuman totin pariin.
Uusintaelokuvat
Joulun televisioelokuvat ovat tosi kivoja. Samoja elokuvia peräkkäisinä oltoina. Nyt on tilaisuus katsoa Mika Kaurismäen Kolme viisasta miestä ja Robert de Niron tähdittämä Anger Management peräkkäisinä päivinä. Tästähän on se hyöty, että voi vielä herskytellä leffojen parhaita kohtauksia uudelleen. Toisto se on musiikissakin valtavirtaa, miksei elokuvissakin. niin sitä pitää. Enää ei voi edes vaatia TV-lupamaksuja takaisin kun tulee TV-vero. Sitä maksetaan vaikka tulisi kolmena päivänä samaa ohjelmaa. Turhaan morkataan totalitaarisia maita valinnan puutteesta. Meillä on kanavia kasapäin ja kaikki lähettävät samat ohjelmat moneen kertaa. Varmaan siksi, kun olemme niin kovapäinen kansa.
Tapaninpäivä
Joulu on taas pulkassa. Lahjat on ostettu ja jaettu. Kauppiaat ovat onnellisia tai vähintäänkin huojentuneita. Kirkot ovat täyttyneet hartaudesta ja Joulun sävelistä. Sesonki on sielläkin otettu vastaan tyytyväisenä. On aika vaihtaa joulun perinteistä vapaalle eli Tapaninpäivään.
Vanhaan hyvään aikaan (en tiedä oliko silloin mitään hyvää, mutta kunhan sanoin) tapaninpäivänä pääsi ulos, tapaamaan kavereita, käymään kylässä, Tapanin ajelulla, Tapanin tansseissa jne. Silloin Tapaninpäivä edusti Joulun hartauden vastakohtaa, iloista ja vapautunutta tunnelmaa.
Toisin on nykyään (en sano että nykyisin kaikki on huonommin). Kun joulu menee joulustressin laukaisuun on Tapanina aikaa levätä. Aikuiset laukaisevat loulustressiä punaviinillä, jouluglögillä, kermaliköörillä ja konjamiinilla (siis samoin lääkkein kuin yleensäkin) Nuoremmat katsovat telkkua, surffaavat netissä ja syövät makeisia (siis sitä samaa kuin muuloinkin). Nykyään Tapanina ei mennä minnekään (paitsi pikaisesti kauppaan, alennusmyynteihin ja pubiin) vaan elvytään joulustressistä makailemalla sohvalla ja katselemalla Salkkareita, Emmerdalea ja Kauniita ja rohkeita.
Siis latinalaista ajattelijaa lainatakseni "O tempera, o mores". Vapaa suomennos "On se ilmoja pidellyt".
Vanhaan hyvään aikaan (en tiedä oliko silloin mitään hyvää, mutta kunhan sanoin) tapaninpäivänä pääsi ulos, tapaamaan kavereita, käymään kylässä, Tapanin ajelulla, Tapanin tansseissa jne. Silloin Tapaninpäivä edusti Joulun hartauden vastakohtaa, iloista ja vapautunutta tunnelmaa.
Toisin on nykyään (en sano että nykyisin kaikki on huonommin). Kun joulu menee joulustressin laukaisuun on Tapanina aikaa levätä. Aikuiset laukaisevat loulustressiä punaviinillä, jouluglögillä, kermaliköörillä ja konjamiinilla (siis samoin lääkkein kuin yleensäkin) Nuoremmat katsovat telkkua, surffaavat netissä ja syövät makeisia (siis sitä samaa kuin muuloinkin). Nykyään Tapanina ei mennä minnekään (paitsi pikaisesti kauppaan, alennusmyynteihin ja pubiin) vaan elvytään joulustressistä makailemalla sohvalla ja katselemalla Salkkareita, Emmerdalea ja Kauniita ja rohkeita.
Siis latinalaista ajattelijaa lainatakseni "O tempera, o mores". Vapaa suomennos "On se ilmoja pidellyt".
Anna-Mari Kähärän orkesteri
Vihdoin sain kirjastosta lainaan tämän levyn. Olen odotellut puoli vuotta, enkä ole viitsinyt varata. Ajattelin, että kyllä se tupsahtaa minun syliini, koska hyvillä asioilla on sellainen tapa. No, nyt se sitten tupsahti ja vielä jouluksi. Ajelen aattona Lahteen ja kuuntelen sitä pari tuntia.
Kuuntelin levyn kahdesti. Se on puhdasveristä jazzlaulantaa. Kähärä hallitsee estradin ja bändi vetää maukkaasti taustalla. Viulisti Pekka Kuusisto saa vetää muutaman soolon ja tekeekin sen hienosti. Muu bändi eli Zarkus Poussa, lyömäsoittimet, Jarmo Saari, kitara ja Marzi Nyman, kitara vetävät hallitusti. Välillä lauletaan koko köörin voimalla, ei mitään manhattantranferia, mutta uljasta laulua kumminkin.
Tämä levy on mannermaista tasoa. Valitettavasti naisjazzlaulu ei ole kovassa mannermaisessa iskussa tänä päivänä. No, ehkä joku Duffy, mutta alue on kapea. Siksi kiitos tästä. Anna-Mari kumppaneineen osoittaa suomijazzin tason maailman mittakaavassa. Sehän on tunnetust korkealla.
Kaikki seitsemän biisiä ovat melko lailla samalla viivalla. Ykkönen Requiem on väkevä. Mieleen jäi myös seiska So this is love. Mutta kuuntelen tätä levyä vielä aktiivisesti ja kommentoin lisää.
Kuuntelin levyn kahdesti. Se on puhdasveristä jazzlaulantaa. Kähärä hallitsee estradin ja bändi vetää maukkaasti taustalla. Viulisti Pekka Kuusisto saa vetää muutaman soolon ja tekeekin sen hienosti. Muu bändi eli Zarkus Poussa, lyömäsoittimet, Jarmo Saari, kitara ja Marzi Nyman, kitara vetävät hallitusti. Välillä lauletaan koko köörin voimalla, ei mitään manhattantranferia, mutta uljasta laulua kumminkin.
Tämä levy on mannermaista tasoa. Valitettavasti naisjazzlaulu ei ole kovassa mannermaisessa iskussa tänä päivänä. No, ehkä joku Duffy, mutta alue on kapea. Siksi kiitos tästä. Anna-Mari kumppaneineen osoittaa suomijazzin tason maailman mittakaavassa. Sehän on tunnetust korkealla.
Kaikki seitsemän biisiä ovat melko lailla samalla viivalla. Ykkönen Requiem on väkevä. Mieleen jäi myös seiska So this is love. Mutta kuuntelen tätä levyä vielä aktiivisesti ja kommentoin lisää.
perjantai 23. joulukuuta 2011
Hyviä uutisia
Se on sitten tapahtunut ! Asia, joka on kenties kaikkein eniten vaikuttanut luovuuteen. Se on iloinen tulvahdus ihanasta elämästä. Siinä on toivon kipinä vaikka toivo tuleekin viiveellä. Se vaikuttaa pidempään kuin palkankorotus. Se saa ihmisen hyvälle tuulelle. Se on täällä tänään.
Pimeä aika alkoi vähentyä ja valoisa päivä pidentyä. Siksi on syytä juhlaan. Jihaa !!!!
Pimeä aika alkoi vähentyä ja valoisa päivä pidentyä. Siksi on syytä juhlaan. Jihaa !!!!
Aamun lehdet
Jotenkin aamun lehdistä ei löydy enää muuta kun tylsiä ja kylmiä tosiasioita. Vai olenko itse muuttunut tosikoksi ? Pari kiinnostavaa tai pysäyttävää asiaa luin.
Edesmennyt Kim Jong il sai viimeisinä elinpäivinään aikaan 6-9 asteen ilmaston kylmenemisen. Hän oli siis niin sairaalloinen, että lämpötila laski. Siinä mallia meidänkin pressaehdokkaille. Voitaisiin tehdä testi vaikka samoinpäin. Kuka meidän presidenttiehdokkaistamme saa ilmaston jäähtymään muutaman asteen? Testit vaikka tammikuulle ja jokaiselle muutama päivä aikaa. Oli se vaan edistyksellinen sälli tämä Kim. Pysäytti ilmaston lämpenemisen ! Suremme hänen poismenoaa ja toivomme, että meillä tulee valituksi ilmaston jäähdyttävä pressa.
Homohotelli on vetänyt pääosin heteroasiakkaita !!
En ymmärrä tätä juttua (mutta olenkin ilmeisesti hieman vanhanaikainen). Kuvittelin, että hotellin tarkoitus on majoittaa ihmisiä. Homohotelliksi julistautumine voi olla vetonaula, brändi, mutta eikö täyttöaste ole hotellin päätavoite. Onko seksuaalinen suuntautuneisuus jokin arvo ? Mitä seksi yleensä kuuluu kenellekään muulle kun asianomaisille ihmisille itselleen? Tuottaako hotelli itse jotain seksi palveluja? Pitääkö siis olla kumi-, nahka-, ruoska-, käsirauta-, S/M ja mitä niitä onkaan hotelli? Meidän hotellissa on oikeat käsiraudat, viisimetrinen ruoska ja yhden koon kumiasu ? Jes, sinne !
Edesmennyt Kim Jong il sai viimeisinä elinpäivinään aikaan 6-9 asteen ilmaston kylmenemisen. Hän oli siis niin sairaalloinen, että lämpötila laski. Siinä mallia meidänkin pressaehdokkaille. Voitaisiin tehdä testi vaikka samoinpäin. Kuka meidän presidenttiehdokkaistamme saa ilmaston jäähtymään muutaman asteen? Testit vaikka tammikuulle ja jokaiselle muutama päivä aikaa. Oli se vaan edistyksellinen sälli tämä Kim. Pysäytti ilmaston lämpenemisen ! Suremme hänen poismenoaa ja toivomme, että meillä tulee valituksi ilmaston jäähdyttävä pressa.
Homohotelli on vetänyt pääosin heteroasiakkaita !!
En ymmärrä tätä juttua (mutta olenkin ilmeisesti hieman vanhanaikainen). Kuvittelin, että hotellin tarkoitus on majoittaa ihmisiä. Homohotelliksi julistautumine voi olla vetonaula, brändi, mutta eikö täyttöaste ole hotellin päätavoite. Onko seksuaalinen suuntautuneisuus jokin arvo ? Mitä seksi yleensä kuuluu kenellekään muulle kun asianomaisille ihmisille itselleen? Tuottaako hotelli itse jotain seksi palveluja? Pitääkö siis olla kumi-, nahka-, ruoska-, käsirauta-, S/M ja mitä niitä onkaan hotelli? Meidän hotellissa on oikeat käsiraudat, viisimetrinen ruoska ja yhden koon kumiasu ? Jes, sinne !
keskiviikko 21. joulukuuta 2011
Musta Joulu
Sataa. Joulu on musta ainakin täällä eteläisessä Suomessa. Joulupukki tulee helikopterilla, autolla, junalla ! On pimeää, synkkää ja valotonta. minua se ei harmita. Saan valon muualta. Mutta tuleva kesä huolettaa. Nyt kun meillä on ollut runsasluminen talvi siitä on seurannut lämmin ja aurinkoinen kesä. Sitä kaipaan. Kestän pimeän Joulun. En juuri pidä joulusta, joten se ja sama. Valkea lumi on valaiseva elementti pimeän aikaan. Mutta Joulupukki saa tulla miten tahtoo. Vaikka onnikalla. Aion ottaa rauhallisesti ja kun sanon rauhallisesti, tarkoitan todella slow lifeä. Hidasta ja ajatonta joulunaikaa. Hosutaan sitten muuna aikana.
Avaruudessa
Avaruudessa on timantteja. Siirryin lähiavaruureen surffailemaan ja siellä huomasin tämän timantin. Aurinko sokaisi silmiäni, mutta näin kuitenkin jotain. Sitten timantti peitti auringon. Auringonpimennyksessä pystyin ikuistamaan siitä viisi versiota. Sitten olin jo liian kaukana jossakin.
Diamond is a girls best friend. Näin ainakin lauletaan laulussa. Se on helppo uskoa. Avaruuden timantit ovat ainutlaatuisia, eikö !
Moroja
Kaikkihan Tampereella käyneet tietävät, että paikallinen asukas sanoo "Moro" tavatessaan toisen samanlaisen. Lähdettäessä sanotaan sama "Moro" uudestaa, jotta kaveri ymmärtää keskustelun päättyneen. Joskus hän innostuu ja sanoo jopa "Morjens". Tämä on tietysti aivan peräti harvinaista.
Nyt joku on alkanut käyttämään ilmaisua "Moroja". Tutkivan lingvistiikan ryhmämme lähti ottamaan selvää mistä on kyse. Kauppahallissa ei oltu kuultukaan moisesta kauheudesta. Pyynikillä ilmaisua pidettiin pirkkalalaisena vitsinä, eikä siitä haluttu puhua enempää. Hakametsän jäähallissa jääkiekkoseuran väreihin pukeutunut henkilö epäili sen tarkoittavan erotessa sanottua Moro sanaa, silloin kun jäähyväiset jätetään usealle kaverille. Tammelan torin mustamakkarajonossa kerrottiin sen tarkoittavan nuorisokielellä lapsille sanottua tervehdystä. Silloin kyse on lyhennyksestä "Moro ja muuta kivaa teitille kakarat". Rautatieasemalla nukkuva väsynyt alkuasukas epäili sen tarkoittavan erilaista hyvää. Siis "kaikkea hyvää sulle kuten huikkaa, yöpaikkaa, makkaraa, euroa, bussilippua, mäyräkoiraa, irmeliä". Aamubussissa nuokkuva duunari kertoi sen tarkoittavan erityisen aikaisin aamulla sanottua tervehdystä eli "Moroja, oot sääkin ketale, kun oot näinaikaisin lähteny liikkeelle, tairat olla saanu huutia kotoa vai ootko ollu kylässä, silmissäkin viiraa".
Ota tästäkin ny selvää. Paree kokeilla ja kattoo mitä tulee, sano tampereen likka. Musta silmä vai nauruntyrkettä ?
Nyt joku on alkanut käyttämään ilmaisua "Moroja". Tutkivan lingvistiikan ryhmämme lähti ottamaan selvää mistä on kyse. Kauppahallissa ei oltu kuultukaan moisesta kauheudesta. Pyynikillä ilmaisua pidettiin pirkkalalaisena vitsinä, eikä siitä haluttu puhua enempää. Hakametsän jäähallissa jääkiekkoseuran väreihin pukeutunut henkilö epäili sen tarkoittavan erotessa sanottua Moro sanaa, silloin kun jäähyväiset jätetään usealle kaverille. Tammelan torin mustamakkarajonossa kerrottiin sen tarkoittavan nuorisokielellä lapsille sanottua tervehdystä. Silloin kyse on lyhennyksestä "Moro ja muuta kivaa teitille kakarat". Rautatieasemalla nukkuva väsynyt alkuasukas epäili sen tarkoittavan erilaista hyvää. Siis "kaikkea hyvää sulle kuten huikkaa, yöpaikkaa, makkaraa, euroa, bussilippua, mäyräkoiraa, irmeliä". Aamubussissa nuokkuva duunari kertoi sen tarkoittavan erityisen aikaisin aamulla sanottua tervehdystä eli "Moroja, oot sääkin ketale, kun oot näinaikaisin lähteny liikkeelle, tairat olla saanu huutia kotoa vai ootko ollu kylässä, silmissäkin viiraa".
Ota tästäkin ny selvää. Paree kokeilla ja kattoo mitä tulee, sano tampereen likka. Musta silmä vai nauruntyrkettä ?
Madness
Leipurilla oli musana brittiylpeys Madness. Hullua ja vaihtelevaa tarinointia. Eräänlainen Eläkeläiset. Biisit ovat vaihtelevia ja niis kerrotaan kaiken maailman hassuja tarinoita. Jotenkin ärsyttää pesunkestävä brittityyli. Pidän näistä jatkuvista käänteistä. Soitinvalikoima on myös loputon, mutta tämä humppamainen musiikki on kyllä liikaa. Annan kuusi ja puoli ja kiitän kimpasta. Leivät tulivat leivottua. Kiitos.
Ai niin, levyn nimi oli the Liberty of Norton Folgate.
Ai niin, levyn nimi oli the Liberty of Norton Folgate.
Joululimppu
Minulla on ollut jouluperinteenä leipoa joululimppu. Siis leipä, jossa on makua, väriä ja kiiltävä pinta. Ainekset vaihtelevat fiiliksen mukaan. Perustaikinaan tulee jauhoja, rasvaa ja mausteita. Tällä kerralla laitoin vehnä- ja ruisjauhoja, kaurahiutaleita, kuivahiivaa, öljyä, margariinia, vettä, kananmuna, siirappia, sokeria, suolaa, juustokuminaa, keltajuurta, maustepippuria, kanelia, timjamia, currya,sahramia ja oranssia väriainetta. Määrät heittelin takaraivosta, mutta mausteita kuitenkin varovaisesti. Taikina nousemaan puoleksi tuntia. Sitten pari pyöreää lippua nousemaan taas puoleksi tunniksi ja haarukalla ilmareikiä ja kauniita kuvioita. Uuni kahdellesadalle. Liput uuniin. Välillä pintaa voidellaan vesi-siirappiliuoksella. Paistetaan tummaksi ja kypsäksi.
Maistuu herkulliselta erityisesti voin, graavin lohen ja sinapin kanssa. Toki kinkku on myös hyvä lisäke. Limppu on parhaimmillaan tuoreena, niinkuin kaikki leivät, mutta tämän voi kyllä pakastaa ja syödä vaikka loppiaisena tai pääsiäisenä.
Valoisassa työskentely
Joskus seiskytluvun alussa olin töissä paikallisessa tehtaassa. Siellä oli töissä myös puolet minua vanhempi mies. Hänen uskontonsa kielsi työskentemästä pimeän aikaan. Hän oli saanut luvan johtajalta käydä töissä vain valosalla. Niinpä tähän aikaan vuodesta mies ilmestyi töihin kymmenen korvilla ja häipyi kolmen maissa. En tiedä miten työajat menivät kesäaikaan, mutta talvella työaika oli reippaasti lyhyempi. Kun itse paiskin kolmivuoroa, kaveri oli jatkuvassa päivävuorossa. Ilmeisesti hän oli arkera ja tunnollinen tyyppi, kun oli saanut tällaisen erivapauden. Uskonnollisista syistä.
maanantai 19. joulukuuta 2011
Näyttely purettiin
Karkkilan kirjastossa oli esillä näyttelyni Ajan rannalla. Hain työt kotiin lauantaina. Sama näyttely, joka oli Peltsun kirjastossa.
Karkkilan kirjastossa on oma näyttelyhuone. Se teki hyvin kunniaa afrikkalaishenkisille tauluilleni. Huone oli kivan näköinen, koska eri seinille pystyi ripustamaan samantyyppisiä töitä. Kohdevaloilla tuli terävyyttä ja tunnelmaa. Vieraskirjaankin "satoi" yli 200 nimeä. Monet tykkäsivät. Olen otettu ja kiitollinen vastaanotosta. Se antaa taas potkua seuraavalle rutistukselle.
Kim Jong-il
Pohjois-Korean hallitsija Kim Jong-il on ilmoittettu kuolleeksi. Herää taas kovia kysymyksiä. Hänhän ei ollut kovin iäkäs. Johtajan hommat ovat stressaavia. Varsinkin, kun on johtaja jumalan armosta. Tai pitäisikö sanoa kansan armosta. En tiedä mitä armoa Kim sai, mutta lyhyeksi jäi hänen uransa. Nyt sitten spekuleerataan seuraajasta. Onko hän, Kim Jong un, valtiaan poika japanilaisen tanssijan kanssa ? Kim il sungin nerous oli niin suurta, että pojasta tuli valtis. Sama meno jatkuu, pojanpojasta tulee valtias. Nimi on Kim Jong-un. Pohjois-Korea on valtiomuodoltaan kommunistinen kuningaskunta. Kuningas valitaan samasta suvusta. Nyt nuori poika, kolmekymppinen Kim Jong-un ottaa valtikan käsiinsä. Jatkuuko sama nerous ? Maa on rutiköyhä ja pinnistelee periaatteidensa kanssa. Eristäytynyt kansa ei nykypäivänä pysty loputtomasti sinnittelemään. Maatalouden pitäisi pystyä tuottamaan kultajyviä, jotta asevarustelu ja vallanpitäjien elintaso pystytään pitämään korkeana. Marssit ja mahtavat joukkokokoukset eivät auta nälkäistä kansaa. Joskus joku pääsee katsomaan aidan taakse hurjaa elintasoa ja juorut leviävät. Tai jospa un onkin isiään viisaampi ja antaa hieman nyöriä ulkomaisille kumppaneille ? Lähiajat näyttävät. Eppäillä soppii ! Soppi, soppii !
Joulunaikaa
Joulu on jo ovella ja niin poispäin. Olen kuitenkin onnistunut pitämään oven kiinni. Tavoitteena on toisenlainen joulunaika. Mukava joulumuisto tulee vuodelta 1970. Silloin joulua vietettiin Puumalassa Saimaan saaressa parhaan kaverin mökillä. Ensin hakattiin puuklapeja. Sitten lämmitettiin jäätynyttä mökkiä. Sen jälkeen lämmitettiin jäätynyttä saunaa. Sitten tehtiin tehtiin ruokaa ja saunan jälkeen syötiin ja kuunneltiin radiota. Taidettiin juoda hieman kahvilikööriäkin. Mutta koko joulu saatiin aikaan ahkeroimalla olosuhteiden kanssa.
Nyt en haaveile Ankelasta, mutta yksinkertaisesta joulusta kuitenkin. Siihen kuuluu puuhailua maalaustelineiden parissa, räyheää musaa, saunomista ja Wigrenin ohutta lenkkiä. Ehkä savukalaa ? Ja aikaisin pehkuihin nukkumaan. Se on minun joulureseptini.
Nyt en haaveile Ankelasta, mutta yksinkertaisesta joulusta kuitenkin. Siihen kuuluu puuhailua maalaustelineiden parissa, räyheää musaa, saunomista ja Wigrenin ohutta lenkkiä. Ehkä savukalaa ? Ja aikaisin pehkuihin nukkumaan. Se on minun joulureseptini.
Hallitus Belgiaan
Nyt se sitten rämähti. Nimittäin hallitus Belgiaan. Puolitoista vuotta meni hinkatessa ja nyt homma on paketissa. Pääministeri on vallooni eli ranskankielinen. Hän on neljänkymmenen vuoden jälkeen ensimmäinen valloonipääministeri. Ei muuta kun pökköä pesään. Talous on sen verran kuralla, että oli pääministeri mistä tahansa ilmansuunnasta, helppoa ei tule olemaan.
Sitä paitsi olen ollut kaksi kertaa tänä vuonna Belgiassa, Dinantissa ja Antwerpenissa ja voin sanoa: I like it! Sillä taas ei ole hallituksen muodostamisen kanssa mitään tekemistä. Kunhan kehuskelin.
Sitä paitsi olen ollut kaksi kertaa tänä vuonna Belgiassa, Dinantissa ja Antwerpenissa ja voin sanoa: I like it! Sillä taas ei ole hallituksen muodostamisen kanssa mitään tekemistä. Kunhan kehuskelin.
Schnoor
Jos joskus poikkeat Bremenin keskustassa, kannattaa kaivaa kartasta paikka nimeltään Schnoor. Se on aivan keskustassa ja vanhan kaupungin lähellä. Se on osa vanhaa kaupunkia kapeine kujineen, ravintoloineen ja työpajoineen. Kaikenlaista käsityötuotteita löytyy Schnoorista. Eräässä liikkeessä myytiin pelkästään joulukuusen koristeita. Jopa oma olut Schnoorbrau löytyy ainakin kneipesta nimeltään Kleiner Olymp.
sunnuntai 18. joulukuuta 2011
Munchia ja Voodoota
Kaksi mielenkiintoista näyttelyä on Bremenin museoissa. Edvard Munch, mestari norjanmaalta (1863-1944). Pidän kovasti Munchin väreistä ja unenomaisesta kerronnasta. Vaikka esillä on vain muutamia isoja maalauksia, Munchin vapaus ja käsittelytapa miellytti. Useissa Munchin tauluissa, jokin kuvattava tuijottaa katsojaa. Se on myös tavaramerkki, mutta myös hieman ärayttävä piirre. Kiinnostava yksityiskohta on näyttelyn ohjelmalehtisessä. Bremenin taideyhdistys osti vuonna 1918 Munchilta taulun "Tyttö ja koulema". Hinta oli 20.000 Dmarkkaa. Valtava summa siihen aikaan. Äijä on ollut varmasti rikas, mutta jatkanut valitsemallaan tiellä. Eikä ihan huonolla menestyksellä
Haitilaista Voodoota esitellään toisessa museossa. Näyttely on maanläheinen ja jopa popularistinen (onkohan tällaista sanaa olemassa ?). Esineistö on jollakin tapaa autenttista, ehkä sameiden värien takia. Vaikuttavaa on huone täynnä outoja zombeja (kuva1). Voodoo on meidät valtaansa ja pyöritti pari kierrosta näyttelysalia ympäri. Sitten ymmärsimme loihtia vastavoiman ja pääsimme siviisiin. Alempi kuva on museon norminäyttelystä, joka kuvaa sekä Bremenin historiaa että koko maailmaa.
Bremenin joulumarkkinat
Paljon valoja, ääniä, tuoksuja, kojuja, ihmisiä, hehkuviiniä, käsitöitä, makkaroita, huvilaitteita, leivonnaisia, koruja, manteleita. Bremenin tori on täynnä ja levittäytyy lähikaduille. Parasta on kuitenkin suuri määrä ihmisiä. Heitä on viinikioskien nurkilla kymmenien ryhmissä. Heitä riittää myymälöihin. Ihmiset valuvat joka nurkan takaa joka suunntaan. Saksassa joulumarkkinat ovat pitkän perinteet tulosta. Saksassa on myös paljon porukkaa. Se kaikki tekee joulumarkkinoista markkinat. Ihmisten tapaamiskeskuksen.
sunnuntai 11. joulukuuta 2011
Nurja
Sorin Sirkuksen Joulushown nimi on Nurja. Tirehtööri Taina Kopra on jatkanut viime vuosina kehittynyttä tyyliä. Sirkus muuttuu kaikenikäisten spektaakkeliksi. Esiintyjät vanhenevat ja esityksen muoto kypsyy. Nurja on oikeastaan teematon esitys. Rehellisesti sanottuna musiikki varasti huomioni. Kitaristi Petteri Hyvärisen säveltämä musiikki oli loistelias. Kuuntelin ja katselin bändin edesottamuksia. Instrumenteja oli nautinnollisesti viisihenkisellä bändillä kasapäin. Musiikki sirkusesityksessä on vaativa laji. Esitysosiot ovat aika lyhyitä ja musiikki korostaa temppujen sisältöä. Itse Hyvärinen loihti maukkaita kitarasooloja. Vokalisti Kielo Kärkkäinen oli välillä katonharjalla laulava kuningatar. Hän muuten veti välillä trumpetilla, melodikalla, sellolla ja pikkuhanurilla. Ja nuoren naisen ääni oli hienon raikas.
Rytmikäs musiikki oli väliin heavysävuinen hakkausta väliin tahdikkaita ääniä loihtivaa sirpitustä. Talentit ja Idolsit ovat paperia tähän ryhmään verrattuna. Menkää ja valistukaa ! Jos nimittäin onnistutte saamaan lippuja. Taitaa olla loppuunmyyty koko show. Niin ja kerrottakoon vielä, että Petteri Hyväristä ja muutamia muitakin bändin jäseniä voi kuulla maanmainiossa katusoittoyhtyeessä nimeltään Porkka Playboys ! Että sellanen tapaus.
torstai 8. joulukuuta 2011
Reach the Air
Musiikkitalon klubilla musisoi torstai-iltana nuorten Sibis-opiskelijoiden maailmanmusiikkibändi Reach the Air. Musiikin kautta kierrettiin koko maailma Suomi, Afrikka, Etelä-Amerikka ja Aasia. Oli muuten suomalaisen musiikin päivä. Varovaisesta alusta kiihdyteltiin eteenpäin. Hieman jäi varovainen maku nuorten opiskelijoiden vedosta. Kuitenkin lopussa kiitos alkoi seistä (kuva). Entrecoteena (tiedän, että se on encore) heitetty ylimääräinen biisi svengasi jo "hirviästi" Bändissä soittelivat Emmi Kuittinen, haitari ja laulu, Salla Hakkola harppu, piano ja laulu, Menard Mponda perkussiot ja laulu, Marouf Majidi tanbuur, kar ja laulu, Elina Lappalainen kontrabasso ja laulu. Kaikki lauloivat. Erityisesti kiinnitin huomiota Salla Hakkolan raikkaaseen ääneen. Kaikki biisit olivat porukan omia. Siitä kiitos ja kumarrus. Heistä kuullaan vielä. Yhdessä tai erikseen.
tiistai 6. joulukuuta 2011
Etkot
Nyt Itsenäisyyspäivien kunniaksi Yle on lanseerannut uudissanan etkot. Mikäli oikein ymmärrän kyse on etukäteisjutusta eli jonkinlainen kääntöpuoli jatkoille. Täten julistaudun tämän sanan viralliseksi vastustajaksi. Se on kömpelö ja keinotekoinen. Joku viisas on sanonut poistavansa varmistimen Pistoolista kuullessaan sanan "kulttuuri". Minulle se sana on tämä "etk......"yäk. Oksennus.
Juhlintaa
Tampereen työväenyhdistyksen 125-vuotisjuhlat ja Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus Lahdessa. Olin mukana juhlimassa. Kiinnostavaa oli nähdä, että ikäskaala oli koko lailla samanlainen. Keskiarvo yli viidenkymmenen. Nuoriso puuttui eikä se näyttänyt suuremmin juhlijoita mietityttävän. Minun silmääni se kävi. Nuoriso puuhaa ja on kiinnostunut muista asioista. Vai onko kyseessä sisäpiirit , jonka jäsenyyteen ei ole paljon mahdollista tulla ? Tulevaisuudessa molemmilla on omat kriisinsä, kun sukupolvien kuilu näyttäytyy.
TTY:n juhlassa Opetusministeri Jukka Gustafsson nosti esiin mielenkiintoisen asian. Hän oli nyreissään 130-vuotiaan Aamulehden pääkirjoituksesta. Siinä todettiin, että politiikan eettisyydestä vastaa lehdistö. Gustafsson oli eri mielt. Kun kuuntelin kirkkoherran saarnaa Lahdessa, mieleeni tuli sama asia. Kantaako ev.lut kirkko eettistä vastuuta ? Jotenkin tuntuu, että sekin on etäytynyt arvoista (omistaan) ja kumartelee joka suuntaan. Sama mielikuva kansalaisilla on poliitikoista.
Lehdistön julistaminen eettisyyden esitaistelijaksi on kyllä vahvasti liioiteltua. Lehden tulee myydä. Se on kauppatavaraa ja oikean journalismin maailma on kaukana. Media tarvitsee uhreja. Poliitikkojen yksityiselämän ruotiminen asiakysymysten sijaan on tästä todellinen esimerkki. Se on eettisesti kyseenalaista ja perustelut asiakkaiden kiinnostuksesta vähintäänkin vastuutonta.
Eettisyys on kohtuullisen suuressa muodissa. Kaikki haluavat olla eettisiä. Mutta harva pysyy linjassaan ja noudattaa edes omia oppejaan. Siksi eettisyys on tämän päivän suuri illusiooni.
Syy miksi olin näissä juhlissa, onkin sitten jo aivan toinen juttu. Siitä lisää tulevissa muistelmissani, osa 57, vai oliko se 58 ?
TTY:n juhlassa Opetusministeri Jukka Gustafsson nosti esiin mielenkiintoisen asian. Hän oli nyreissään 130-vuotiaan Aamulehden pääkirjoituksesta. Siinä todettiin, että politiikan eettisyydestä vastaa lehdistö. Gustafsson oli eri mielt. Kun kuuntelin kirkkoherran saarnaa Lahdessa, mieleeni tuli sama asia. Kantaako ev.lut kirkko eettistä vastuuta ? Jotenkin tuntuu, että sekin on etäytynyt arvoista (omistaan) ja kumartelee joka suuntaan. Sama mielikuva kansalaisilla on poliitikoista.
Lehdistön julistaminen eettisyyden esitaistelijaksi on kyllä vahvasti liioiteltua. Lehden tulee myydä. Se on kauppatavaraa ja oikean journalismin maailma on kaukana. Media tarvitsee uhreja. Poliitikkojen yksityiselämän ruotiminen asiakysymysten sijaan on tästä todellinen esimerkki. Se on eettisesti kyseenalaista ja perustelut asiakkaiden kiinnostuksesta vähintäänkin vastuutonta.
Eettisyys on kohtuullisen suuressa muodissa. Kaikki haluavat olla eettisiä. Mutta harva pysyy linjassaan ja noudattaa edes omia oppejaan. Siksi eettisyys on tämän päivän suuri illusiooni.
Syy miksi olin näissä juhlissa, onkin sitten jo aivan toinen juttu. Siitä lisää tulevissa muistelmissani, osa 57, vai oliko se 58 ?
maanantai 5. joulukuuta 2011
Akuutti tekstiviesti
Monet kanssaeläjät elävät akuutissa tekstiviestiaddiktiossa. So. riippuvuutta puhelimesta, jatkuvaa pälyilyä puhelimeen, korvien suunta käännettynä mobiiliasentoon. Pahimpia riippuvuuksia hoidetaan jo maamme keskeisissä riippuvuusklinikoissa. Työpaikoilla tämä vitsaus tunnetaan ja tunnustetaan. Lukemattomat palaverit ja kokoukset venyvät ja asiat jäävät hämäriksi tekstiviestien takia. Enää ei puhuta tupakkataukojen vaikutuksista, koska tekstarit vievät yhä enemmän aikaa. Netissä lymyily vie noin kaksi tuntia normaalista työajasta, mutta tekstarien syynääminen ja vastaaminen joskus jopa neljä tuntia. Yliopistojen luennoitsijat ovat yksinäisiä puhujia tekstareita näpyttelevien opiskelijoiden keskellä. Opettajat valittavat tekstiviestimaailman ilmiöistä ja päiväkodeissa tavataan jo nuorimpia eli kolmivuotiaita tekstaririippuvaisia lapsia.
Hallitus on runnannut hallitusohjelman mukaan tekstariaddikkiota pohgtivan työryhmän. Se odotetaan antavan lausuntonsa vuosikymmenen puolivälissä. Ongelmana on tiedon puute. Siis tutkitun tiedon puute. Kaikkihan me tiedämme mitä on tekstareiden lähettämistä ja vastaanottamista, mutta menee aikakin yksi sukupolvi aikaa ennenkuin saadaan todellista tietoa asiasta. sinä aikana on näpytelty 3.7 miljardia tekstaria pelkästään Suomessa. Vaurioiden pelätään olevan kolminkertaiset nykyisiin verrattuna. Nokia on asettamassa tekstarilaitetta, joka pystyy korkeasta verenpaineesta katkaisemaan tekstareiden käytön.
Urheiluseurat ovat kaaoksessa, koska juniorit ovat puhelimensa kimpussa kesken treenien. Äskeisessä Hifkin ja pelicansien pelissä riita syntyi yhdestä tekstarista, joka löytyi vastustajan hanskasta. Mitä tekstarissa luki, se kuullaan kenties jonkun pelaajan muistelmissa. Katsomoissa ei enää katsota peliä vaan raportoidaan illan tapahtumia.
Monet luulevat, että tekstarit ovat historiaa, mutta toisin on. Operaattorit tekevät suurimmat tulot juuri lähetetyillä sanoilla.
Hallitus on runnannut hallitusohjelman mukaan tekstariaddikkiota pohgtivan työryhmän. Se odotetaan antavan lausuntonsa vuosikymmenen puolivälissä. Ongelmana on tiedon puute. Siis tutkitun tiedon puute. Kaikkihan me tiedämme mitä on tekstareiden lähettämistä ja vastaanottamista, mutta menee aikakin yksi sukupolvi aikaa ennenkuin saadaan todellista tietoa asiasta. sinä aikana on näpytelty 3.7 miljardia tekstaria pelkästään Suomessa. Vaurioiden pelätään olevan kolminkertaiset nykyisiin verrattuna. Nokia on asettamassa tekstarilaitetta, joka pystyy korkeasta verenpaineesta katkaisemaan tekstareiden käytön.
Urheiluseurat ovat kaaoksessa, koska juniorit ovat puhelimensa kimpussa kesken treenien. Äskeisessä Hifkin ja pelicansien pelissä riita syntyi yhdestä tekstarista, joka löytyi vastustajan hanskasta. Mitä tekstarissa luki, se kuullaan kenties jonkun pelaajan muistelmissa. Katsomoissa ei enää katsota peliä vaan raportoidaan illan tapahtumia.
Monet luulevat, että tekstarit ovat historiaa, mutta toisin on. Operaattorit tekevät suurimmat tulot juuri lähetetyillä sanoilla.
Putin
Yllättävä tieto tulee Venäjän Duuman vaaleista. Putinin Yhtenäinen Venäjä-puolue menetti kaksikymmentä prossaa kannatuksestaan. Se on "enää" 47 %. Tilanne on siinä mielessä kiinnostava, että muut puolueet pystyisivät teoriassa ottamaan yhteisvoimin hallinnon käsiinsä. Toki se on teoriaa, koska muut kolme puolueet ovat kovin erilaisia. Samaan aikaan kuiskitaan, että Yhtenäinen sanan eteen voi liittää sanan Epä. Vaalien toimituksessa on epäselvyyksiä ja muutenkin kritiikki on kasvanut vallassaolevia kohtaan. Toki se on myös merkki demokratian kasvusta. Venäjä ei kuitenkaan ole valmis demokratiaan. Pitkä harppaus pitää ottaa läpinäkyvyydessä, ihmisoikeuksissa ja korruption kitkemisessä. Iso kansa tarvitsee voimakkaan johdon. Sen on historia tsaareineen osoittanut. Mutta tulevaisuudessa on edessä lisää demokratiaa ja sen seurauksena pienet vähemmistöt pyrkivät itsenäisiksi valtioiksi. Putin on nuori mies ja kohtuullisen nuhteeton. Menestys jatkuu, mutta kuinka kauan. Pystyykö hän yhteistyöhön ja kompromisseihin ? Aika näyttää. Putin joutuu menemään itseensä ja kirkastamaan puolueensa toimintatapoja Se vaatii nöyryyttä ja nöyryys ei ole perivenäläinen ominaisuus.
Itsenäisyyspäivää !
Suomineito voi hyvin ja mikäs on ollessa. Köyhäkansa saa katsella edelleen Linnan juhlia ja ylimääräisen palkallisen vapaapäivän. Mitä siinä on lisättävää! Maailmalla menee nyt huonommin ja meillä kohtuullisen hyvin. Itse aion juhlia itsenäisyyttäni perinteellisin tavoin. Siis sillä samalla tavalla, jolla miljoonat kanssaeläjänikin tekevät. Se sopii. Ehkä avaan kuoharipullon ja juon lasillisen tyttäreni kanssa.
Anna-Liisa
TTT:n juhlaesitys Anna-Liisa oli mainio juttu. Erityiskiitosm tulee hyvästä oivalluksesta. siis siitä, että sama näytelmä oli teatterin ensimmäinen esitys. Näytelmä on hyvää Minna Cantia ja Sirkku Peltola on onnistunut nykyaikaistamaan viiltävän tarinan. Hieman toisella jaksolla esitys kangistuu, mutta kokonaisuus on vaikuttava. Iso näyttämö, toimiva lavastus ja onnistunut musiikki luovat mahtavat puitteet.Suvi-Sinikka Peltola on vaikuttava ja itsensä peliin laittava päätähti.
Itselleni tuli mieleen elokuinen belgialainen isoveli Deer House. Samoilla laulun ja tanssin poluilla kuljettiin. toki monion verroin vaatimattomammin, mutta myös tarina oli toisenlainen. Silti TTT on onnistunut ja onnea isoon taloon.
Itselleni tuli mieleen elokuinen belgialainen isoveli Deer House. Samoilla laulun ja tanssin poluilla kuljettiin. toki monion verroin vaatimattomammin, mutta myös tarina oli toisenlainen. Silti TTT on onnistunut ja onnea isoon taloon.
sunnuntai 4. joulukuuta 2011
Slovenialaista ruokaa
Varsinaista hittiä ei löytynyt. Kurpitakeitto oli maukasta ja näytävän näköistä. Kiinnostavia olivat valkeat ja mustat makkarat. Grillimakkan kokoiset makkarat vaikuttivat käsityöltä. Mustamakkara muistutti ulkoisesti Tapolaa, mutta se oli maistettu kohtuullisen lankeasti maustepippurilla ja jollakin muulla yhtä tylsällä mausteella. Vaalea makkara oli selvästi maukkaampi. Siinä oli kaikenlaisia maku ja pureskeluylläreitä. Se oli hyvin maukasta. Ureat lammas ja possuruoat olivat maultaan tuttuja ja kotoisia. Voisi sanoa, että ne maistuivat kotiruoalta. Makeat jälkiruoat kuuluvat hyvään ateriaan. Sulkaatorttu ja omenapiiras olivat hyviä ja aitoja. Makeudesta tinkimättä. Vahva mustikkaviini oli oikein maukasta jälkiruokaviiniä. Slovenia on viinimaa, jonka puna-ja valkoviinit ovat hyvätasoisia ja mainiota vientikamaa.
Maribor -Brygge
Maroborissa pelattii Eurooppaliigan peli.Vastakkain olivat paikallinen mariborin joukkue ja belgialainen Brygge (lausutaan bryyz). Paikalla oli myös kannustajajoukkoja Belgiasta. Sen takia kaduilla vilisi poliisiautoja. Molempien kannattajajoukkoja oli paikallisissa pubeissa. Tarkoitus oli mennä jazzaklubille, mutta meitä ennen tuli parinkymmenen nuoren joukko, joka oli varustautunut erilaisilla mailoilla ja kepeillä. Ne jätettiin kuitenkin pinoon ulkopuolelle. Päätimme hakea rauhallisempia maisemia. Belgialaiset olivat täyttäneet brittipubin. Sekin jätettiin väliin. Ei ole tietoa, minkälainen ottelu oteltiin Mariborin kaduilla. Joka tapauksessa kotijoukkue oli parin maalin johdossa kymmen minuuttia ennen loppua, mutta hävisi maalilla belgialaisille. Veikkaan, että mailoille löytyi jotain käyttöä Mariborin yössä. Tämä oöi siis jalkapalloa. Jääkiekossahan taostelut käydään kaukalon sisällä. Kumpikohan on parempi ?
Kova tuuli
Slovenian Ajdovscinassa on kova tuuli. Kaupunki on laaksossa, joka on pitkänomainen ja voimakas länsituuli puhaltaa monta kertaa vuodessa. Kun kova tuuli puhaltaa, liikenne katkaistaan ja ihmiset menevät turvaan. Autoilu ei ole silloin kovin terveellistä. Kun täällä puhutaan kovasta tuulesta, se on oikeasti kova. Kovimmat mittaukset ovat olleet 205 km/h. Paikalliset naureskelevat meidän "normaaleja kovia tuulia". Ne ovat lasten leikiä. Tuulen takia talojen katoille on laitettu kivenmurikoita.
tiistai 29. marraskuuta 2011
H&M ja Versace
Uutiset maailmalta kertovat, että H&M ketjun luotsaama Versace mallisto on revitty käsistä, loppuunmyyty jne eri puolilla maailmaa. Lontoossa joku on jonottanut 22tuntia ovien avaamista ja tuotteita on myyty nettihuutokaupassa vakka tavaraa on ollut tiskilläkin myymättä. Tämä Versace halpisvaatteiden myynti on ollut miljoonabisnes.
Mitä isot edellä sitä Suomi perässä. Nyt Seppälä voisi ottaa omaan mallistoonsa jotain perisuomalaista (huom. Oikeinkirjoitus, ei perussuomalaista). Sehän voisi olla joko glamoiria tai ryysyrantaa. Edellinen voisi olla Jukka Rintalaa tai Marimekkoa. Se tuskin herättää maailmalla edes pienintä uutiskynnystä. Parempi idea on ryysyranta. Siis Jaakko Teppo ja Uuno Turhapuuro kehiin ja hinnat päinvastoin pilviin. Ei mitään halpiskamaa vaan kunnon hinnat. Rikkailla on varaa maksaa pari sataa rikkinäisestä aluspaidasta. Karvareuhka parilla tonnilla samoin saappaat. Henkselihousut irtoavat donalla ja henselit viidellä sadalla. On siinä muotimaailmalla ihmettelemistä, kun Pariisin catwalkeja rullaavat pöhöttyneet suomalaismachot (juntit). Menestys on taattu ja muotimaailma repeää. Sitäpaitsi repaleista rekvisiittaa löytyy mummonmökeistä kasapäin moniksi vuosiksi eteenpäin.
Mitä isot edellä sitä Suomi perässä. Nyt Seppälä voisi ottaa omaan mallistoonsa jotain perisuomalaista (huom. Oikeinkirjoitus, ei perussuomalaista). Sehän voisi olla joko glamoiria tai ryysyrantaa. Edellinen voisi olla Jukka Rintalaa tai Marimekkoa. Se tuskin herättää maailmalla edes pienintä uutiskynnystä. Parempi idea on ryysyranta. Siis Jaakko Teppo ja Uuno Turhapuuro kehiin ja hinnat päinvastoin pilviin. Ei mitään halpiskamaa vaan kunnon hinnat. Rikkailla on varaa maksaa pari sataa rikkinäisestä aluspaidasta. Karvareuhka parilla tonnilla samoin saappaat. Henkselihousut irtoavat donalla ja henselit viidellä sadalla. On siinä muotimaailmalla ihmettelemistä, kun Pariisin catwalkeja rullaavat pöhöttyneet suomalaismachot (juntit). Menestys on taattu ja muotimaailma repeää. Sitäpaitsi repaleista rekvisiittaa löytyy mummonmökeistä kasapäin moniksi vuosiksi eteenpäin.
Tuulilasi
Jälkiepisodina kerrottakoon, että vakuutusyhtiö ei korvaa tuulilasia, koska ilkivalta ei kuulu osakaskoon. Näin ollen maksan kiltisti 320 ekeä 150 eken sijaan. Eli Kiitti vaan kaikille !
sunnuntai 27. marraskuuta 2011
Tuulilasi rikki
Niin siinä sitten kävi, että joku ei pitänyt autostani. Perjantain ja lauantain välisenä yönä tuulilasiin oli paiskattu niin voimakkaasti, että kartturin puolen tuulilasi oli mosaiikkia. Asian harmillisempi puoli oli se, että tämä tapahtui Lahdessa.
Ensin poliisilaitokselle. Siten varovaisesti kotiin Manseen tiheässä sateessa. Varauduin pakkausteipillä, pahvilla ja muovikassilla. Mitään uusia onnettomuuksia ei kuitenkaan ilmennyt. Pääsin kotipihalle säälliseen aikaan eli valoisana aikana ja tuulilasi pysyi kasassa. Vettä viuhtoi runsaasti koko matkan ja radioohjelmat varoittelivat tulevasta myrskystä. Ikäänkuin tunnelmaa korostaen.
Nyt edessä on vakuutusyhtiö ja tuulilasin korjauspaja. Mitään korvaustahan ei saa mielipahasta, menetetystä ajasta tai asioiden hoitamisesta. Ottaisin mielelläni tämän henkilön hommiin tänne kotiin. Paitsi häpeää, teettäisin mukavia kotihommia ja siivoista, tarkan kontrollin alla. Minusta se olisi oikea rangaistus. Siis tehdä korvaavaa hommaa vahonkoa aiheutetulle.
Entuudestaan tiedän, ettei tekijää koskaan saada kiinni. Omat kokemukseni auton luvattomast käyttöönotos kiinnijääneiatä on toisenlainen. Naureskelua ja olankohauttelua. Vakuutusyhtiö maksaa. Niinhän se maksaakin, muttei aiheutettua vaivaa maksa kukaan. Siihen ottaisin tekijän rengin hommiin. En kidutukseen vaan aivan rehellisiin kotihommiin. Lattianpesua, imurointia ja pölyjenpyyhintää. Se olisi oikein.
Ensin poliisilaitokselle. Siten varovaisesti kotiin Manseen tiheässä sateessa. Varauduin pakkausteipillä, pahvilla ja muovikassilla. Mitään uusia onnettomuuksia ei kuitenkaan ilmennyt. Pääsin kotipihalle säälliseen aikaan eli valoisana aikana ja tuulilasi pysyi kasassa. Vettä viuhtoi runsaasti koko matkan ja radioohjelmat varoittelivat tulevasta myrskystä. Ikäänkuin tunnelmaa korostaen.
Nyt edessä on vakuutusyhtiö ja tuulilasin korjauspaja. Mitään korvaustahan ei saa mielipahasta, menetetystä ajasta tai asioiden hoitamisesta. Ottaisin mielelläni tämän henkilön hommiin tänne kotiin. Paitsi häpeää, teettäisin mukavia kotihommia ja siivoista, tarkan kontrollin alla. Minusta se olisi oikea rangaistus. Siis tehdä korvaavaa hommaa vahonkoa aiheutetulle.
Entuudestaan tiedän, ettei tekijää koskaan saada kiinni. Omat kokemukseni auton luvattomast käyttöönotos kiinnijääneiatä on toisenlainen. Naureskelua ja olankohauttelua. Vakuutusyhtiö maksaa. Niinhän se maksaakin, muttei aiheutettua vaivaa maksa kukaan. Siihen ottaisin tekijän rengin hommiin. En kidutukseen vaan aivan rehellisiin kotihommiin. Lattianpesua, imurointia ja pölyjenpyyhintää. Se olisi oikein.
torstai 24. marraskuuta 2011
Ravintolakulttuuria
Eilen syøtiin jouluateria, siis tanskalainen, ravintolassa nimeltææn the Ugly Duckling. Siis Ruma ankanpoikanen. Andersenin hengessæ. Ruoka oli kohtalaista, buffetpøytæ ja siinæ uusi tuttvuus makear, sokeroidut perunat. Possua tarjoiltiin eri tavoin ja jælkkærinæ riisvanukasta kirsikkakiisselin kera. Toisena jælkkærni jæætelølautanen.
Tænææn pæivællinen oli edelleen Andersenin hengessæ, hænen kotikadullaan ja paikan nimi Under the Linden Tree. Nyt ruoka ja viinit osuivat hyvin. Viinit olivat luomua ja ruoka viimeisen pæælle huolitelktua ja maukasta. Neljænkymmenen henkiløn ruokkininen sujui hienoisti. Alkuruokana possua, sitten kalaa ja pææruokana taas possua. Mutta maut olivat væhintæænkin mainioita. Kaikki aterian osat tarkasti mietittyjæ ja maut oikein osuvia. Tuulikæstæ ja viimeisteltyæ.
Mielenkiintoinen ilmiø on ravintoloiden hygieniaraportti. Se on næhtævillæ, usein menun vieressæ. Kuukausittain tehtævæ raportti on yksityiskohtainen ja vaativa. Se on kova puristus, mutta mielestæni tulee hieman paniikki mieleen. Enpæ toivo tællaisen asian rantautuvan kotiSuomeen.
keskiviikko 23. marraskuuta 2011
Satusetæ Anderssen
Odensen kaupunki on saanut ensimmæiset historian merkkinsæ yli tuhat vuotta sitten. Kuningas Knut murhattiin Odensessa ja paavi julisti pyhimykseksi. sen jælkeen tænne alkoi virrata munkkeja ja siitæ se læhti. Sen jælkeen jaksi isoa poikaa on nostanut kaupunkia maineeseen: H.C.Andersen ja Carl Nielsen. Jælkimmæinen on sæveltæjæ. Nyt kaupungin johdossa mietitææn Andersenin hyødyntæmistæ. Nielsenin syntymæstæ tlulee sata viisikymmentæ vuotta vuonna -15.
Kun kævelee satumaisia nupulakatuja Andersenin maisemissa, tuntee olevansa itsekin satuolento. Pienet talot, joissa asuu ihka oikeita ihmisiæ avautuvat kulkijalle avoimina. Pieniæ putiikkeja ja ravintoloita løytyy useita. Voisin hyvin kuvitella Odensen keksivæn Andersenin satukaupungin. Lapsiperheiden tulvalle ei løytyisi loppua. Kævely keskustan kævelykaduilla mtekee vakutuksen. Tæællæ halutaan pitææ keskusta ihmisten, ei autojen, hallinnassa. Se rauhoittaa. Keskustan kævelykaduilla on paljon uudenaikaisia patsaita. Ne elævøittævæt ja hauskuuttavat vierailijaa. Ravintoloitakin løytyy aina 1600-luvulta læhtien. Huomasin mmyøs mongolialaisen ravintolan.
Paikalliset harmittelevat ohikulkuliikennettæ. Pitæisi saada ihmiset pysæhtymææn tæællæ. Vaikka Andersenin tarinoita kuuntelemaan.
tiistai 22. marraskuuta 2011
Eurooppa
Vanhaan hyvææn aikaan sanottiin, ettæ Eurooppa on alueiden yhdistelmæ. Viime vuosina olen kulkenut eri puolilla Eurooppaa ja todennut, ettæ Eurooppa on kaupunkien Eurooppa. Kaupungit hallitsevat ja luovat omaa nahkaansa. Nyt næyttææ syntyneen uudenlainen Eurooppa: se on jakautumut velkaisiin ja ylivelkaisiin maihin. Erilaiset luottoluokitustahot mæærittelevæt jaon. Kuulumme joko AAA-luokkaan tai ei mihinkææn luokkaan. On se niin outo tæmæ Eurooppa. Tæmæ Tanskakin tuntuu ihan kotimaalta.
Sumu
En muista næhneeni niin tiheææ sumua kuin illalla. Katuvaalot valaisivat kyllæ hæmyisæsti teitæ. Liikennevalot maalasivat væliin vihreæksi vælillæ punaiseksi. Kævelin kaupungintalon panimosta kohti hotellia. Yht´ækkiæ tørmøsin pariskuntaan. Vaikutti æænistæ (kiroilusta) pæætellen eri sukupuolilta. Hetkessæ jatkoin taas matkaa. Tilanne oli kuitenkin toinen. Tællæ kertaa kævelin kæsikynkkææ naisihmisen kanssa (pæættelin korkojen kopinasta, koska sumu oli niin tiheæ, etten erottanut kasvoja). Hæn oli iloisella tuulella ja puristeli minua eri paikoista. Koska olen seikkailunhaluinen ihminen pæætin pitææ pokkani ja puhuin epæselvææ Suomea. Menimme sisælle taloon ja kolme alaikæistæ lasta hyøkkæsi kimppuuni. Iltasuukkoja vaihdettiin ja "vaimollani" tuntui olevan kiire saada pienokaiset unten maille. Sitten suunnistettiin olkkariin ja maisteltiin vielæ lasillinen punkkua. Hyvææ oli, mutten sumun takia erottanut etiketistæ mitææn. Kumppanini kævi jo kuumana ja oli riisumut minulta puolet pæællysvaatteista. Pian oltiin leveæssæ parisængyssæ, emkæ kehtaa sanoa yksityiskohdisata mitææn. Aamulla sain ruhtinaalliset suukot læhtiessæni tøihin. Tyæpaikka oli muutaman kilometrin pææssæ "kodista". Sain kyydin perille ja odottamassa oli kymmenkunta tyøntekijææ, valmiina kuuntelemaan pæivæn epistolaa. Pæivæ menikin noipeasti muutamassa neuvottelussa ja pitkællæ lounaalla. Iltapæivællæ olin aivan valmis tutulle "kotimatkalle". Nyt kuitenkin sumu alkoi hellittææ ja seisoskelin kadulla paikallisen pankin edessæ. Eræs auto odotteli kadulla ja kaunis nainen katseli minua. Pæætin kuiten kin suunnistaa hotelliin. Huoneeni ovi oli raollaan ja sængyllæ kuorsasi vieras mies. Ystævællisesti taputtelin kaverin kæytævææn ja hyppæsin itse sænkyyn. Siinæ vaiheessa sumu oli kokonaan hølventynyt ja painoin silmæni kiinni. Olipahan sumu.
Tanskalainen aamiainen
Tætæ odotin innolla, koska muistissa on vielækin 80-luvun aamiainen Århusin hotellissa. Se oli silkkaa wiineri-ilotulitusta.
Nyt olin hieman pettynyt. Vain neljææ eri wiinerilaatua leipien ja pannarin lisæksi. Parasta antia oli maalaismaksapatee ja jonkinlainen kasvismakkara. Jælkimmæinen oli kyllæ aika mauton, mutta hieman kiinnostavia paprikan ja muiden kasvisten sævyjæ løytyi.
Nyt olin hieman pettynyt. Vain neljææ eri wiinerilaatua leipien ja pannarin lisæksi. Parasta antia oli maalaismaksapatee ja jonkinlainen kasvismakkara. Jælkimmæinen oli kyllæ aika mauton, mutta hieman kiinnostavia paprikan ja muiden kasvisten sævyjæ løytyi.
maanantai 21. marraskuuta 2011
Bryggeriet
Odensen kaupungintalon siivessæ on Bryggeriet niminen panimoravintola. Se on osa neljæssæ kaupungissa toimivaa ketjua. Ravintolan alakerrassa on kuparisæiliøitæ ja eri kokoisia muita sæiliøitæ. Nyt kun joulu on tulossa, on tehty kahta sesonkiolutta. Jouluolutta ja kahdeksikkoa. Molempia tarjoillaan kahden litran pulloista ja prosenttejakin on kuuden molemmin puolin. Tykkæsin jouluoluesta. Kasi muistutti paksua Guinnesiæ. Jouluoluessa oli Alen-tyyppistæ karvautta ja væriæ.
Odense
Heti aamusta lounaalle læhi snagarille. Hodari kaikilla mausteilla eli raaka ja paahdettu sipuli, sinappi, ketsuppi, majoneesi ja kurkkuviipaleet. Kolme ekeæ. Ei paha vaikkei røda polse ollutkaan nakkina.
Sitten leipomoon. Mestari væænteli wiinereitæ, pullia ja leipiæ kahvilan keskellæ. Otin suklaacrosantin, paiallisen pulla-kakkutortun ja ison kahvin. Seitsemæn ekeæ. Taivaallisen tuoretta.
Odotan jo kærsimættømæsti aamiaisen wiinereitæ. Tuleekohan niitæ ?
Sitten leipomoon. Mestari væænteli wiinereitæ, pullia ja leipiæ kahvilan keskellæ. Otin suklaacrosantin, paiallisen pulla-kakkutortun ja ison kahvin. Seitsemæn ekeæ. Taivaallisen tuoretta.
Odotan jo kærsimættømæsti aamiaisen wiinereitæ. Tuleekohan niitæ ?
sunnuntai 20. marraskuuta 2011
Demi Mooren avioero
Demi Moore ei ole näyttelijäsupsikkini. Hänen elämänsä ei muutenkaan kiinnosta minua. Mutta huomio kiinnityi pikku uutisiin. Jostain syystä. Päivälehti kertoi, että Demi on aikeissa erota, koska nuoriaviomies on käynyt "aidan toisella puolella". Siis vieraissa. Maikkari tietää samasta uutisesta, että Demi on eroamassa koska ennustaja on kehoittanut häntä eroamaa. Hieno juttu. Kerrankin meitä ennustajia arvostetaan ja kuunnellaan. Mikään ei ole hauskempaa, mutta myös vaikeampaa kuin ennustaminen. Erityisen vaikeaa on tulevaisuuden ennustaminen. Mutta Demin ennustaja on nostanut kissan pöydälle ja Demi on kuuliaisena tyttönä halunnut totella. Niin sitä pitää. Aina itse ei huomaa kähellä olevia totuuksia. Siihen tarvitaan ennustajaa. Haluan kiittää meidän ennustajien puolesta näyttelijä Demi Moorea rohkeasta ratkaisusta ja ennustajan kuuntelemisesta. Iso Kiitos !
Virginialainen
Harri nykänen kirjoitti kirjan Virginialainenviime vuonna. Se on tarina TV-sarjan tähdestä, James Drurystä ja hänen vuoden 1971 Juhannuksena tehdystä Suomen vierailusta. Kirja on kirjoitettu Druryn kertomana tarinana. Parasta Nykäsen tekstissä on Virginialaisen ja muiden henkilöiden sitominen erilaisiin 70luvun ilmiöihin kuten CIAhan, Vietnamin sotaan jne. Kuitenkin kirjan tyyli on seiskalehden tasoa. Se pani miettimään, onko tämä tarkoituksellinen teko vai lapsus. En myöskään voi sanoa kenelle suositelisin tätä teosta. Joka tapauksessa tästä kirjasta ei koskaan tule Finlandia ehdokasta.
perjantai 18. marraskuuta 2011
Porotilalla
Tämä porofarmi oli suunnattu turisteille. Ensin mentiin kotaan, jossa tarjoiltiin lakkaboolia. Pieni shamaanimainen saamelainen noitui meidät poroiksi ja lähetti maalliselle vaellukselle sarventyngät päässä. Sitten ihmeteltiin poroja aitauksessa. Porot eivät olleet suuremmin kiinnostuneita meistä lantalaisista vaan ruokkijasta, joka tarjoili spelttijauhoa. Sen jälkeen mentiin hirsitupaan kahville. Paikalle ilmaantui entinen kansakoulun opettaja. Hän piti puheen nuorisosta. Nimenomaan nykynuorista, jotka mopoautijen ja nettien kautta elelevät uudenlaista elämää. Välillä opettaja intoutui rienaamaan nykymenoa ja sanoi asiat halki. Kaikilla oli hauskaa ja siihen myös ilta päättyi. Bussilla huristeltiin takaisin Rovaniemen markkinoille.
Joka tapauksessa Rovaniemi on saanut joulupukin kotipaikan statuksen EU:lta, USA:lta, Kanadalta, Japanilta jne. Rovaniemellä on heti Helsingin jälkeen eniten ulkomaalaisia hotellivieraita. Turismi on tulevaisuutta täällä ja potentiaalia riittää Joulupukin, luonnon, saamelaisuuden myötä. Mahdollisia matkailijoita pitäisi saada ympärivuotisesti tänne Rovaniemen markkinoille, ja mikä ettei. Tuotteita on kehitelty ja homma pelaa.
Joka tapauksessa Rovaniemi on saanut joulupukin kotipaikan statuksen EU:lta, USA:lta, Kanadalta, Japanilta jne. Rovaniemellä on heti Helsingin jälkeen eniten ulkomaalaisia hotellivieraita. Turismi on tulevaisuutta täällä ja potentiaalia riittää Joulupukin, luonnon, saamelaisuuden myötä. Mahdollisia matkailijoita pitäisi saada ympärivuotisesti tänne Rovaniemen markkinoille, ja mikä ettei. Tuotteita on kehitelty ja homma pelaa.
Tyhjät kadut
Ihmettelen, miksi Rovaniemen kadut ovat aina tyhjät ? Ainakin, kun kävelen siellä. Johtuuko sitten minun aikatauluistani ? Aamulla ja illalla keskustan kadut ammottavat tyhjinä. Asuuko täällä ketään ? Missä kaikki ovat ? Ho, hoi !! !
Ensilumi
Nyt se tuli. Valkoiset hahtuvat alkoivat leijailla kohti maaperää. Pian valkoinen vaippa peitti ohuella harsolla katuja ja toreja. Hädin tuskin vähäisestä lumimäärästä onnistuin tekemään lumipallon. Valkeus tuli mustaan kaamokseen. Kyllä valkeassa lumessa on myös puolensa. Sysimusta maisema valkeni. Toivottavasti myös päässäni tapahtuu kirkastumista.
Ravintola Kauppayhtiö
Paikallinen ravintola-kahvila Kauppayhtiö Rovaniemellä on opiskelijoiden ja vaihtoehtoihmisten paikka. Rekvisiitta tulee meikäläisen lapsuudesta eli viiskytluvulta ja kuuskytluvulta. Vanhoja ompelukoneita, hiustenkuivaaja, peltitötsiä, lasitavaraa, kylttejä , jne.
Hinnat ovat kohtuulliset. Tarjolla on alkoholijuomia, mutta runsaasti kahvvilatuotteita ja myös salaattia ja pientä purtavaa. Alakerrassa on baaritila, sivuhuoneessa pieni näyttämö bändivierailuihin tai teatteriesityksiin.
Aidon tuntuinen paikka. Illan aikana oli musavisa. Osanottajat olivat pieniä porukoita ja tehtävät kovin vaikeita, yhdeksänkymmentäluvun ja sitä uudempaa rockmusiikkigenreä koskevaa.
Tutkiva journalisti suosittelee.
Hinnat ovat kohtuulliset. Tarjolla on alkoholijuomia, mutta runsaasti kahvvilatuotteita ja myös salaattia ja pientä purtavaa. Alakerrassa on baaritila, sivuhuoneessa pieni näyttämö bändivierailuihin tai teatteriesityksiin.
Aidon tuntuinen paikka. Illan aikana oli musavisa. Osanottajat olivat pieniä porukoita ja tehtävät kovin vaikeita, yhdeksänkymmentäluvun ja sitä uudempaa rockmusiikkigenreä koskevaa.
Tutkiva journalisti suosittelee.
torstai 17. marraskuuta 2011
Ravintola Nili
Nili tarkoittaa ruokasuojaa tai varastoa, joka on kepin päässä. Petoeläimet eivät pääse ruokiin käsiksi.
Ravintola Nili on lappilaishenkinen ravintola Rovaniemellä. Söin ruiskuorrutettua siikaa. Lisäkkeenä lanttumuusia ruiskuoressa ja sienikastiketta. Erityisesti sienikastike sävähdytti. Myös siika oli tuoretta ja mehukasta (jos nyt kalasta voi käyttää tätä ilmaisua). Suosittelen. Kumppanit maistelivat erilaisia poronlihavalmisteita ja kehuivat. Jälkkärinä sorbettia ja suklaakakkua. Nam.
Ravintola Nili on lappilaishenkinen ravintola Rovaniemellä. Söin ruiskuorrutettua siikaa. Lisäkkeenä lanttumuusia ruiskuoressa ja sienikastiketta. Erityisesti sienikastike sävähdytti. Myös siika oli tuoretta ja mehukasta (jos nyt kalasta voi käyttää tätä ilmaisua). Suosittelen. Kumppanit maistelivat erilaisia poronlihavalmisteita ja kehuivat. Jälkkärinä sorbettia ja suklaakakkua. Nam.
Markkinoilla
Laulu Rovaniemen markkinoilla merkitsee Rovaniemeä kauppakeskuksena. Lapin kansan hallinto ja kauppakeskus on Rovaniemen markkinat. Se ei ole perjantai-tori vaan kaupunki. Kaupunki sykkii eri tavoin eri vuorokauden aikoina. Aamulla puoli kymmeneltä kaupunki nukkui eikä kaduilla ollut juuri ketään. Pakkanen oli yöllä paukkunut miinuspuolella. Lumi puuttui.
Rovaniemi city voisi hyvin muuttaa nimekseen Rovaniemen markkinat. Rovaniemi on Euroopan suurin (pinta-alaltaan) kaupunki. Kuitenkin Rovaniemen keskusta eli rovaniemen markkinat on sen ydin kauppa- ja hallintokeskus. Rovaniemen ydintä voidaan katsoa myös muista näkökulmista. Perinteiden, kulttuurin, taiteiden, eläinten, kasvien, kalojen, vuodenajan vaihtelujen, ruokien, kansanluonteen näkökulmasta ytimessä voi olla myös Rovaniemen markkinat, mutta luultavasti myös muut asiat ja paikat.
Kuitenkaan en ole vielä onnistunut porautumaan pintaa syvemmälle. Mitä se voisi olla ? Haluan löytää toisen Suomen tai ainakin toisenlaisen Suomen.
Rovaniemi city voisi hyvin muuttaa nimekseen Rovaniemen markkinat. Rovaniemi on Euroopan suurin (pinta-alaltaan) kaupunki. Kuitenkin Rovaniemen keskusta eli rovaniemen markkinat on sen ydin kauppa- ja hallintokeskus. Rovaniemen ydintä voidaan katsoa myös muista näkökulmista. Perinteiden, kulttuurin, taiteiden, eläinten, kasvien, kalojen, vuodenajan vaihtelujen, ruokien, kansanluonteen näkökulmasta ytimessä voi olla myös Rovaniemen markkinat, mutta luultavasti myös muut asiat ja paikat.
Kuitenkaan en ole vielä onnistunut porautumaan pintaa syvemmälle. Mitä se voisi olla ? Haluan löytää toisen Suomen tai ainakin toisenlaisen Suomen.
tiistai 15. marraskuuta 2011
Rovaniemen markkinoilla
Laulusssa kerrotaan rovaniemen markkinoista. Olen menossa Rovaniemelle lähiaikoina. Saas nähdä onko siellä markkinat ja minkälaiset ? Siitä aion ottaa selvää. Asia on nimittäin niin, ennen ole ennen ollut Rovaniemellä.
Olen tietävinäni, että Rovaniemellä asuu Joulupukki ja paljon poroja (esim. Hullu Poro ?) ja että siellä on kylmä. Mutta pelkään pahoin, että Rovaniemi on tavallinen suomalainen kaupunki.
Aion toimia itse tutkivana journalistina ja paljastaa kaikki havaintoni tästä Lapin pääkaupungista. Kuitenkin paikallinen fiilis on parhainta paikan päällä. En kuitenkaan kerro, koska matkustan ja missä liikun.
Päätän ensimmäisen raporttini tutkimusmatkasta Rovaniemelle.
Olen tietävinäni, että Rovaniemellä asuu Joulupukki ja paljon poroja (esim. Hullu Poro ?) ja että siellä on kylmä. Mutta pelkään pahoin, että Rovaniemi on tavallinen suomalainen kaupunki.
Aion toimia itse tutkivana journalistina ja paljastaa kaikki havaintoni tästä Lapin pääkaupungista. Kuitenkin paikallinen fiilis on parhainta paikan päällä. En kuitenkaan kerro, koska matkustan ja missä liikun.
Päätän ensimmäisen raporttini tutkimusmatkasta Rovaniemelle.
perjantai 11. marraskuuta 2011
Hörönauraja teatterissa
Jokainenhan tietää elokuvista tämän tyypin. Hän nauraa kaikissa käänteissä. Oli tilanne hauska tai vakava, tyyppi päästää naurunpyrskähdyksen kovaäänisesti.
Teatterissa on myös saman tyypin sukulainen. Tämä toinen tyyppi on ihminen, joka ei saa nauruaan pysähtymään. Sitä vaan pyrskähtelee uudestaan ja uudestaan. Kaikki on hauskaa ja erityisen hauskaa, kun tietty näyttelijä avaa suunsa. Silloin höröttäjä räjähtää nauramaan. Nauru on pakonomaista ja kaveri vaikuttaa ikäänkuin sille ei voi mitään. Tässäkin tapauksessa höröttäjä nauraa aivan jokaiseen repliikkiin, jonka näyttelijä päästää suustaan.
Kanssakatsojat yrittävä aluksi olla cooleja. Taas täällä on joku teatteri-illan pilaaja. Teatterissa ei oikein ilkeä tehdä samaa minkä voi tehdä leffaasa. Eli alka heittelemään paperisilpulla ja muilla roskilla naurajaa. Teatterin imagoon ja käyttäytymisetikettiin kuuluu arvokkuus.
Arvokkuus on kuitenkin kaukana kun tyyppi hörähtää kymmenennen kerran.
Lähellä istuva hymyilee väkinäisesti ja alkaa puhdistamaan silmälasejaan. Naureskelun jatkuessa hän koputtaa olalle ja pyytää vaikenemaan. Seuraavaksi nenäliina tungetaan suuvärkkiin. Kylmää vettä kaadetaan ämpärikaupalla päälkle. Sitten rotevat naapurit kantavat lämpiöön. Naurun jatkuessa piipaa-auto hakee teatterin edestä ja vie Niemeen. Lopulta nauraja tungetaan kuurakettiin ja ammutaan maata kiertävälle radalle.
No ehkei, mutta sellaisia ajatuksia itselleni tuli naurajasta. Hän onnistui melkein pilaamaan esityksen. Vahinko vain, että esitys päättyi ennenkuin höröttäjä pääsi kunnolla vauhtiin.
Teatterissa on myös saman tyypin sukulainen. Tämä toinen tyyppi on ihminen, joka ei saa nauruaan pysähtymään. Sitä vaan pyrskähtelee uudestaan ja uudestaan. Kaikki on hauskaa ja erityisen hauskaa, kun tietty näyttelijä avaa suunsa. Silloin höröttäjä räjähtää nauramaan. Nauru on pakonomaista ja kaveri vaikuttaa ikäänkuin sille ei voi mitään. Tässäkin tapauksessa höröttäjä nauraa aivan jokaiseen repliikkiin, jonka näyttelijä päästää suustaan.
Kanssakatsojat yrittävä aluksi olla cooleja. Taas täällä on joku teatteri-illan pilaaja. Teatterissa ei oikein ilkeä tehdä samaa minkä voi tehdä leffaasa. Eli alka heittelemään paperisilpulla ja muilla roskilla naurajaa. Teatterin imagoon ja käyttäytymisetikettiin kuuluu arvokkuus.
Arvokkuus on kuitenkin kaukana kun tyyppi hörähtää kymmenennen kerran.
Lähellä istuva hymyilee väkinäisesti ja alkaa puhdistamaan silmälasejaan. Naureskelun jatkuessa hän koputtaa olalle ja pyytää vaikenemaan. Seuraavaksi nenäliina tungetaan suuvärkkiin. Kylmää vettä kaadetaan ämpärikaupalla päälkle. Sitten rotevat naapurit kantavat lämpiöön. Naurun jatkuessa piipaa-auto hakee teatterin edestä ja vie Niemeen. Lopulta nauraja tungetaan kuurakettiin ja ammutaan maata kiertävälle radalle.
No ehkei, mutta sellaisia ajatuksia itselleni tuli naurajasta. Hän onnistui melkein pilaamaan esityksen. Vahinko vain, että esitys päättyi ennenkuin höröttäjä pääsi kunnolla vauhtiin.
torstai 10. marraskuuta 2011
Pieni raha
TTT:n kellariteatterissa esitetään Sirkku Peltolan ohjaama näytelmä Pieni Raha. Pääosissa Aimo Räsänen. Kyse on vammaisesta aikuispojasta, joka elelee äidin kanssa. Ksokettava näytelmä, mutta jotain jää puuttumaan. Kellariteatterin katso on puolillaan. Liekö syynä se ? Aimo Räsänen on Sirkku Peltolan suosikkinäyttelijä. Kuten Lämminverisisäkin, Aimo tekee inhimillisen, hauskan ja uskottavan roolin. Se on tämän näytelmän herkkua.
keskiviikko 9. marraskuuta 2011
Godzilla
Onko tämä vuoden 1998 amerikkalainen versio kulttileffasta maailman huonoin leffa. No, ellei ole, niin rankkaan sen ainakin listalle. Ylivoimainen liskoeläin piehtaroi nykkiä sekaisin ja siinä on vitsit vähissä. Kässärin kirjoittajalla ja ohjaajalla on aika lailla helpot oltavat, koska tehosteet vievät elokuvaa. Tai oikeastaan ylivoimaisen kaverin vertaaminen kaikkeen asutukseen on ainoa helmi. Sitä hetkeä odotellessa coi puuhailla jotain muuta kuten lukea kirjaa, laittaa iltapalaa, seurustella puhelimessa tai vaikka tehdä kotitöitä. Silloin ainakin lefan jälkeen on hyvä mieli. Kasoistornit ovat vielä pystyssä ja ennakoivat pahan askellista. Pientä romantiikantynkääkin on luvassa, mutta kaikista tärkein. Häiriö saadaan hoidettua hyvin ihmisten avulla. Elokuvassa.
Pressanvaalit etenevät
Ensi vuoden pressanvaalit etenevät vaisusti. Puolueista Vasemmistoliitto miettii vielä. Aikaa on kuitenkin vähän. Arhinmäki miettii. Toisaalta pitäisi lähteä mukaan, vaikka vaali onkin selvä. Ilman kunnon ehdokasta äänestäjät voivat kaikota myös kunnallis- ja eduskuntavaaleissa. Toisaalta merkityksetön vaalikamppailu syö miestä. Nyt ovat hyvät neuvot tarpeen. Tässä ei taida olla kuitenkaan kuin yksi vaihtoehto, puheenjohtajalla. Siis hypätä kehiin mukaan ja pitää puolueensa kartalla. Ei tarvitse sitten jossitella.
Arhinmäki on kyllä nuori ja ärhäkkä kaveri, mutta ministeriys on pieni hidaste räväkälle esiintymiselle. Sekö jarruttaa ?
Arhinmäki on kyllä nuori ja ärhäkkä kaveri, mutta ministeriys on pieni hidaste räväkälle esiintymiselle. Sekö jarruttaa ?
Valelääkärillä
Kävin juuri nyt niin muodissa olevalla valelääkärillä. Minulla ei ollut mitää vikaa joten tekeydyin valesairaksi. Läärikäynti oli myöskin selväst huokeampi kuin tavallisella lääkärillä. Soinin ajanvaraukseen ja pyysin valeaikaa. Ihan vaan siltä varalta, ettei kukaan saisi tietää. Nythän ei oikein tiedä onko valelääkärissä käynti luvallista vai rikollista toimintaa. En tietenkään halunnut jäädä kiinni, puhumattakaan, että joutuisin käräjille. Ajanvaraus sujui helposti ja sanoin nimekseni ulkomaalaisperäisen nimen. Päätin hankkia myös kunnon valepuvun, jotta minua ei tunnistettaisi. Olin edesmenneen amerikkalaisen laulajan näköinen. Iso E kirjain koristi rinnuksiani ja tumma tukka ynnä tummat silmälasit korsivat kasvojani. Varmuuden vuoksi kannoin kitaraa kainalossani.
Saavuin myöhäiseen aikaan valelääkärille. Eteisessä eikä odotushuoneessa näyttänyt olevan muita. Kuitenkin pian saapui pälyilevä kuolleelta blondinäyttelijältä näyttävä naisihminen odotushuoneeseen. Meille kehkeytyi nopeasti vieraskielinen keskustelu identiteetistä ja sen tunnistamisesta. Olimme molemmat samaa mieltä, että on aika kiusallista tulla lääkäriin näin sairaana.
Pian kuitenkin nimeäni kuiskittiin ovenraosta. Marssin valelääkärin pakeille ja kerroin huoleni. Kerroin olevani syvästi stressaantunut, unihäiriöinen ja käyttäväni liikaa lääkkeitä ja alkoholia. Valelääkäri katseli minun kurkkuuni, kuunteli keuhkojani ja koputteli rintaani. Lopulta hän kirjoitti reseptin. Reseptilääkkeillä ja liikunnalla paranisin muutaman kuukauden kuluessa. Saikkuakin tuli toista kuukautta.
Moikkasin keskustelukumppaniani hyväntahtoisesti ja toivotin onne, vieraalla kielellä. Marssin kohti apteekkia, mutta kiusaus lukea reseptiä kasvoi suureksi. Tankkasin tekstin ja san juuri ja juuri räpellyksestä selvää. Tavallista Buranaa ja väkeviä salmiakkipastilleja.
Otin reseptissä määrätyn annoksen ja tunsin heti huumaavan voiman kohoavan vartalooni. Heilautin kitaran lanteiltani ja annoin palaa. Vedin ostarin aukiolla Jailhouserocin ja Talahassie Lassien. Yleisö tykkäsi, antoi reilut aplodit ja pyysi nimmareita. Olin parantunut valesairaudestani.
Saavuin myöhäiseen aikaan valelääkärille. Eteisessä eikä odotushuoneessa näyttänyt olevan muita. Kuitenkin pian saapui pälyilevä kuolleelta blondinäyttelijältä näyttävä naisihminen odotushuoneeseen. Meille kehkeytyi nopeasti vieraskielinen keskustelu identiteetistä ja sen tunnistamisesta. Olimme molemmat samaa mieltä, että on aika kiusallista tulla lääkäriin näin sairaana.
Pian kuitenkin nimeäni kuiskittiin ovenraosta. Marssin valelääkärin pakeille ja kerroin huoleni. Kerroin olevani syvästi stressaantunut, unihäiriöinen ja käyttäväni liikaa lääkkeitä ja alkoholia. Valelääkäri katseli minun kurkkuuni, kuunteli keuhkojani ja koputteli rintaani. Lopulta hän kirjoitti reseptin. Reseptilääkkeillä ja liikunnalla paranisin muutaman kuukauden kuluessa. Saikkuakin tuli toista kuukautta.
Moikkasin keskustelukumppaniani hyväntahtoisesti ja toivotin onne, vieraalla kielellä. Marssin kohti apteekkia, mutta kiusaus lukea reseptiä kasvoi suureksi. Tankkasin tekstin ja san juuri ja juuri räpellyksestä selvää. Tavallista Buranaa ja väkeviä salmiakkipastilleja.
Otin reseptissä määrätyn annoksen ja tunsin heti huumaavan voiman kohoavan vartalooni. Heilautin kitaran lanteiltani ja annoin palaa. Vedin ostarin aukiolla Jailhouserocin ja Talahassie Lassien. Yleisö tykkäsi, antoi reilut aplodit ja pyysi nimmareita. Olin parantunut valesairaudestani.
Avaimet hukassa
Viime aikoina auton avaimet ovat jääneet auton sisälle. Kerran avaimet jäivät auton peräluukkuun vuorokaudeksi. Koska moinen temppuilu on tullut minulle melkoisena yllätyksen ja aiheuttanut myös jonkinverran kuluja, otin asian puheeksi avaimien kanssa.
Ensimmäisellä kerralla olin käymässä lähikaupassa. Kun tulin autolle, ovet olivat lukossa ja avaimet sisällä. Avainten mukaan syynä oli kylmä ja sateinen ilma, autoradion hieno musa ja autossa syntynyt tiivis suhde starttimoottorin välillä. No, olipa selitys, ajattelin, mutten puuttunut asiaan enempi.
Toisella kerralla avaimet jäivät takaluukkuun ulkopulelle. Syynä oli kuulemma hikinen tunnelma taskussa. Avainten mukaan taskussa olevat kitiavaimet olivat alkaneet kehuskelemaan hienoilla muodoillaan ja kätevyydellään. No, olipa taas selitys. En kuitenkaan puuttunut asiaan sen enempää.
Kolmannella kerralla käydessäni Kangasalla avaimet olivat jälleen jääneet lukkopesään ja ovet kiinni. Nyt selitys oli huono liksa ja raskaat työolot. Kysyin, että paljonko sitten pitäisi saada lisää. Vastaus oli tylysti vähintään 10prossaa. Koska olemme kohtuullisen syvän laman edessä, kuittasin vaatimuksen hymynhäiveellä ja tarjosin kahta. Pitkällisten neuvottelujen jälkeen sovittiin 2,5prosentin palkankorotuksesta ja vara-avainten viikottaisesta käytöstä.
Neljännellä kerralla jazzien yhteydessä avaimet olivat taas sisällä ja ovet kiinni. Taksimatka kotiin ja aamulla autoa hakemaan. Olin joltisenkin kireä, kun kyselin tämänkertaista syytä. " vanha kärry ja liika kilometrejä mittarissa" kuului vastaus. Silloin hermoni petti. Vai uusi auto ! Tässä on vain 50 tuhatta mittarissa ja vuosittain tulee vajaat viisitoista lisää. Takuukin päättyi juuri pari kuukautta sitten. Määräajoin on huollettu ja niin poispäin. Olin aivan poissa tolaltani. Sano nyt missä viiraa ? Avaimet silmäilivät kasvojani ja sitten kuului hiljainen kommentti: Isännän ajatukset ovat olleet viime kuukausina kovin kaukana. Taitaa olla jotain kiinnostavampaa ilmassa.
Keskustelimme asiasta luottamuksellisesti näin meidän kesken ja sovittiin asia. Taas voin haaveilla omiani ihan niin paljon kun tykkään ja avaimet pysyvät taskussa. Mitä sovittiin ? Se onkin sitten aivan toinen tarina, mutta kerrottakoon, että tietystä huomiosta oli kyse.
Ensimmäisellä kerralla olin käymässä lähikaupassa. Kun tulin autolle, ovet olivat lukossa ja avaimet sisällä. Avainten mukaan syynä oli kylmä ja sateinen ilma, autoradion hieno musa ja autossa syntynyt tiivis suhde starttimoottorin välillä. No, olipa selitys, ajattelin, mutten puuttunut asiaan enempi.
Toisella kerralla avaimet jäivät takaluukkuun ulkopulelle. Syynä oli kuulemma hikinen tunnelma taskussa. Avainten mukaan taskussa olevat kitiavaimet olivat alkaneet kehuskelemaan hienoilla muodoillaan ja kätevyydellään. No, olipa taas selitys. En kuitenkaan puuttunut asiaan sen enempää.
Kolmannella kerralla käydessäni Kangasalla avaimet olivat jälleen jääneet lukkopesään ja ovet kiinni. Nyt selitys oli huono liksa ja raskaat työolot. Kysyin, että paljonko sitten pitäisi saada lisää. Vastaus oli tylysti vähintään 10prossaa. Koska olemme kohtuullisen syvän laman edessä, kuittasin vaatimuksen hymynhäiveellä ja tarjosin kahta. Pitkällisten neuvottelujen jälkeen sovittiin 2,5prosentin palkankorotuksesta ja vara-avainten viikottaisesta käytöstä.
Neljännellä kerralla jazzien yhteydessä avaimet olivat taas sisällä ja ovet kiinni. Taksimatka kotiin ja aamulla autoa hakemaan. Olin joltisenkin kireä, kun kyselin tämänkertaista syytä. " vanha kärry ja liika kilometrejä mittarissa" kuului vastaus. Silloin hermoni petti. Vai uusi auto ! Tässä on vain 50 tuhatta mittarissa ja vuosittain tulee vajaat viisitoista lisää. Takuukin päättyi juuri pari kuukautta sitten. Määräajoin on huollettu ja niin poispäin. Olin aivan poissa tolaltani. Sano nyt missä viiraa ? Avaimet silmäilivät kasvojani ja sitten kuului hiljainen kommentti: Isännän ajatukset ovat olleet viime kuukausina kovin kaukana. Taitaa olla jotain kiinnostavampaa ilmassa.
Keskustelimme asiasta luottamuksellisesti näin meidän kesken ja sovittiin asia. Taas voin haaveilla omiani ihan niin paljon kun tykkään ja avaimet pysyvät taskussa. Mitä sovittiin ? Se onkin sitten aivan toinen tarina, mutta kerrottakoon, että tietystä huomiosta oli kyse.
Asteroidi kävi kylässä
Tarkkaa tietoa asteroidin matkan tarkoituksesta ei ole saatu. Itse asiassa tähtitieteilijät, sosiologit ja tilastotieteilijät ovat asiasta kovin erimielisiä..
Tilastotieteilijät ovat todenneet, että asteroidi teki pienen pysähdyksen maan kohdalla ja maahan astui lukuisa joukko ufoja. Missä ufot tällä hetkellä ovat, sitä ei tiedetä ? Luultavasti ne ovat niinsanottuja mutanttiufoja, jotka pystyvät muuttamaan ulkonäköä tarpeen mukaan ja myös muuttumaan näkymättömiksi. Tämä olisi siis jälleen kerran uusi tutkimusmatka ja havaintojenkeruu maasta. Vahva oletus on, että ufot matkaavat piakkoin kohti kaukaista kotia, mikä se sitten lieneekin. Tilastollisesti on täysin todennäköistä, että ufot vierailevat maassa noin kerran vuosikymmenessä, joillakin seuduilla jopa kerran viikossa ja joiden ihmisten luona päivittäin.
Sosiologien mukaan asia on juuri päinvastoin. Asteroidi parkkeerasi maan tuntumaan ja kävi noutamassa maasta joukon ihmisiä. Muutaman sadan ihmisen vajaus ei tunnu missään. Ihmisasutuksen leviäminen ulkoavaruuteen on perusteltua, koska se luo helpomman tutkimusmahdollisuuden ihmisten toilailuista. Oletuksena kerrotaan, että parhaimmassa tapauksessa maan kaltainen yhteisö täyttää kohta jonkin pienemmän taivaankappaleen. Koska ihmislaji on kohtuullisen nopeasti sikiävää, yksi taivaankappale saadaan muutamassa tuhannessa vuodessa kasvamaan seitsemään miljardiin. Hieman aliravitsemusta ja köyhyttä, niin eiköhän se siitä kasva. Elintasohan on tunnetusti kasvulle myrkkyä. Eriarvoistamisessa ihmiset ovat tunnetusti taitavia.
Tähtitieteilijät ovat tietävinään totuuden. Joka sadasseitsemäskymmeneskolmas vuosi Asteroidi kierää maan ohi ja vilkututtaa maalle. Kyse on lähinnä taivaankappaleen välisestä flirtistä. Koska tähdet ovat aika yksinäisiä omilla kiertoradoillaan, niillä on taipumuksena kosiskella toisiaan. Mitään vakavampaa suhdetta ei tästä synny, mutta pientä jarruttelua ja pahimmillaan hieman kuumia lähteitä. Sehän on sitä tuttua vulkaanista purkausta, joka maastakin lähtee silloin tällöin. Tulivuorenpurkauksista onkin nyt saatu uusinta tietoa ja kaikki näyttää viittaavan pikemminkin tunteisiin kuin mannerlaattojen puristukseen. Voimakas tunnereaktio taivaankappaleiden välillä saattaa synnyttää uusia pienokaisia, josta kasvaa ajan myötä jättiläisiä ja sen jälkeen vanhoja sammuneta tähtiä. Nimetkin ovat lystikkäitä: Elvis, James Dean ja Beatles. Suomalaiset ovat ehdottaneet kyllä Dannyä ja Kirkaa, mutta Charles Aznavour ja Abba ovat menneet edelle. Tiedä häntä pitäisiko eaittää Sibeliusta ja Kekkosta ?
Tilastotieteilijät ovat todenneet, että asteroidi teki pienen pysähdyksen maan kohdalla ja maahan astui lukuisa joukko ufoja. Missä ufot tällä hetkellä ovat, sitä ei tiedetä ? Luultavasti ne ovat niinsanottuja mutanttiufoja, jotka pystyvät muuttamaan ulkonäköä tarpeen mukaan ja myös muuttumaan näkymättömiksi. Tämä olisi siis jälleen kerran uusi tutkimusmatka ja havaintojenkeruu maasta. Vahva oletus on, että ufot matkaavat piakkoin kohti kaukaista kotia, mikä se sitten lieneekin. Tilastollisesti on täysin todennäköistä, että ufot vierailevat maassa noin kerran vuosikymmenessä, joillakin seuduilla jopa kerran viikossa ja joiden ihmisten luona päivittäin.
Sosiologien mukaan asia on juuri päinvastoin. Asteroidi parkkeerasi maan tuntumaan ja kävi noutamassa maasta joukon ihmisiä. Muutaman sadan ihmisen vajaus ei tunnu missään. Ihmisasutuksen leviäminen ulkoavaruuteen on perusteltua, koska se luo helpomman tutkimusmahdollisuuden ihmisten toilailuista. Oletuksena kerrotaan, että parhaimmassa tapauksessa maan kaltainen yhteisö täyttää kohta jonkin pienemmän taivaankappaleen. Koska ihmislaji on kohtuullisen nopeasti sikiävää, yksi taivaankappale saadaan muutamassa tuhannessa vuodessa kasvamaan seitsemään miljardiin. Hieman aliravitsemusta ja köyhyttä, niin eiköhän se siitä kasva. Elintasohan on tunnetusti kasvulle myrkkyä. Eriarvoistamisessa ihmiset ovat tunnetusti taitavia.
Tähtitieteilijät ovat tietävinään totuuden. Joka sadasseitsemäskymmeneskolmas vuosi Asteroidi kierää maan ohi ja vilkututtaa maalle. Kyse on lähinnä taivaankappaleen välisestä flirtistä. Koska tähdet ovat aika yksinäisiä omilla kiertoradoillaan, niillä on taipumuksena kosiskella toisiaan. Mitään vakavampaa suhdetta ei tästä synny, mutta pientä jarruttelua ja pahimmillaan hieman kuumia lähteitä. Sehän on sitä tuttua vulkaanista purkausta, joka maastakin lähtee silloin tällöin. Tulivuorenpurkauksista onkin nyt saatu uusinta tietoa ja kaikki näyttää viittaavan pikemminkin tunteisiin kuin mannerlaattojen puristukseen. Voimakas tunnereaktio taivaankappaleiden välillä saattaa synnyttää uusia pienokaisia, josta kasvaa ajan myötä jättiläisiä ja sen jälkeen vanhoja sammuneta tähtiä. Nimetkin ovat lystikkäitä: Elvis, James Dean ja Beatles. Suomalaiset ovat ehdottaneet kyllä Dannyä ja Kirkaa, mutta Charles Aznavour ja Abba ovat menneet edelle. Tiedä häntä pitäisiko eaittää Sibeliusta ja Kekkosta ?
maanantai 7. marraskuuta 2011
Humalassa kyntäminen
Tiedoksi:
Mies kynsi peltoa traktorilla 2,6 promillen humalassa. Poliisi otti kortin kuivumaan. Julkisilla teillä ei saa enää ajella. Kyntäminen jatkuu. Traktorilla saa ajella edelleen yksityisillä pelloilla. Lain mukaan liikennevälineitä ei saa kuljettaa humalassa missään paikassa.
Että tämmönen tapaus ! (ja selvennyksenä kerrottakoon, etten ole kyseinen kyntäjä eikä varsinaista kyntötraktoriakaan ole tallissa)
Mies kynsi peltoa traktorilla 2,6 promillen humalassa. Poliisi otti kortin kuivumaan. Julkisilla teillä ei saa enää ajella. Kyntäminen jatkuu. Traktorilla saa ajella edelleen yksityisillä pelloilla. Lain mukaan liikennevälineitä ei saa kuljettaa humalassa missään paikassa.
Että tämmönen tapaus ! (ja selvennyksenä kerrottakoon, etten ole kyseinen kyntäjä eikä varsinaista kyntötraktoriakaan ole tallissa)
sunnuntai 6. marraskuuta 2011
Tampereen sunnuntaijazzit
Brittiläis-usalainen the Impossible Gentleman oli viimeisen päälle ammattilaisnelikko. Pehmeät , tarkat soundit sointuivat tasokkaasti. Bändi nautti soottamisesta ja se kuului ja näkyi. Pianisti Gwilym Simrock veteli makoisasti, samoin juhkeä kitaristi Mike Walker. Sävyisä bändi ja hieno avaaja sunnuntaille.
Tomasz Stanko (kuva) oli taas takaisin. Mukana kuvioissa basisti ja kitaristi Tanskasta sekä rumpali ja pianisti Suomesta. Stankomaisella tyylillä edettiin. Se on viipyilevää (norjalaista) yhden soinnun musaa. Mutta tinkimätön Stanko osaa asiansa. Musiikkiin on tullut lämpöä ja tunnelmaa. Hieno löytö on myös kitaristi Jakob Bro, hän veti upean, herkän näppäilysoolon, joka sai ainakin minun sydämen tykyttämään. Ehkä parasta mitä näissä geimeissä nähtiin. Pianossa Alexi Tuomarila ja rumpali Olavi Louhivuori istuivat hyvin Stankon musaan, samoin hieman kolkko, mutta osaava basisti Anders Christensen.
Sunnuntain viimeisenä vetona nähtiin ranskalainen Andy Emlerin Megaoctet. Siis yhdeksän soittajaa. Tykkäsin kovin paljon tästä vauhtimusasta. Kunnon svengiä ja tiukko riffejä. Musiikki oli pääosin Emlerin tuotantoa, mutta upea Zawinulin biisikin kuultiin. Loistavia soittajia kaikki, mutta erityisesti fonistit Laurent Dehors, Thomas de Pourguery ja Philippe Sellam vetivät setin aikana hiukset nostattavia sooloja. Musiikki oli siinä määrin kulkevaa ja moniulotteista, että ehkä parhaan bändin titteli kuuluu heille. Hyväntuulinen ja selvästi yleisönsuosiosta tyytyväinen bändi oli mainio päätös 30 vuotiaalle Happeningille.
Tampere Jazz Happeningin ohjelmisto oli tasaisesti hyvää jokaiselle kolmelle päivälle, mutta sunnuntai oli kuitenkin nautinnollisin. Kun ei odota mitään ihmeellistä, kaikki hyvä on extraa. Näin kävi tänä vuonna. Ensi vuonna Tampereen jazzit ovat Finland Festivalsin nimikkofestarit. Ei paha sekään. Työtä on tehty laadukkaasti ja tinkimättömästi ja siitä hieno huomionosoitus.
Tampreen lauantaijazzit
Kimmo Pohjosen ja Samuli Kosmisen Uniko eli kaksikon tukena Proton kvartetti. Hienovaraista sähköistä ötökkäujellusta tukena sinfoninen harmonia. Alkuvaiheiden jälkeen tunnelma tukevoitui ja Pohjosen ja Kosmisen shamaaninen avaruusmusiikki alkoi toimia. Nautittavaa, loputonta kosmiikkaa.
Abdullah Ibrahin veti hiljaista, lyyristä tunnelmointia. Paikka taisi olla kuitenkin väärä. Rumpali ja basisti olivat myös hiljentyneet (vaimennettu) maestron epistolaan. Kohtuullinen pettymys modernin pianon isonta pojelta. Aikoinaan Dollar Brand nimellä esiintynyt Ibrahin olisi kyllä Alzheimer jazzin ykkäsnimi.
David Murray on armoton voimafonisti. Nyt hän oli kaivautunut Kuuban ja Nat King Colen musiikkiin. mukana viimeisen päälle nuoret kuubalaiset ammattilaiset. Murrauyn vaimafonista kuultiin kuitenkin vain häivähdyksiä. Välillä tunnelmat olivat peruskuubalaisia, joskus jopa viihteellisiä. Skarppi ja tarkka bändi vei kuitenkin hommaa tyylilleen uskollisena.
Abdullah Ibrahin veti hiljaista, lyyristä tunnelmointia. Paikka taisi olla kuitenkin väärä. Rumpali ja basisti olivat myös hiljentyneet (vaimennettu) maestron epistolaan. Kohtuullinen pettymys modernin pianon isonta pojelta. Aikoinaan Dollar Brand nimellä esiintynyt Ibrahin olisi kyllä Alzheimer jazzin ykkäsnimi.
David Murray on armoton voimafonisti. Nyt hän oli kaivautunut Kuuban ja Nat King Colen musiikkiin. mukana viimeisen päälle nuoret kuubalaiset ammattilaiset. Murrauyn vaimafonista kuultiin kuitenkin vain häivähdyksiä. Välillä tunnelmat olivat peruskuubalaisia, joskus jopa viihteellisiä. Skarppi ja tarkka bändi vei kuitenkin hommaa tyylilleen uskollisena.
lauantai 5. marraskuuta 2011
Asteroidi ohittaa maan
Iso asteroidi ohittaa maan tiistaina. Se on läpimitaltaa 400 metriä leveä. Etäisyys maasta on kolmesataa tuhatta kilometria. Ennustajat ovat ennustaneet merkittäviä sivuvaikutuksia maan asukkaille. Asteroidin vetovoima saa ihmiset raiteiltaan. Ainakin jotkut ihmiset reakoivat voimakkaasti asteroidin vaikutuksesta. Seuraavia vaikutuksia on helposti havaittavissa.
Asteroidihulluus iskee. Joillakin kanssaeläjillä tulee sanomaton halu vastakkaista sukupuolta kohtaan. Käyttäytyminen muistuttaa arolla yksinäistä suden ulvontaa. Paikkana saattaa vain olla liikennelaitoksen nysse, uimahallin allas tai Siwan kassa. Tällaiselle henkilölle voi todeta, että päätä särkee tai odota nyt iltaan tai juurihan me viime kuussa. Olo menee tästä kyllä nopeasti ohi.
Pakkoliikkeet lisääntyvät. Ohikiitävä asteroidi saa hiussuonet suuntautumaan kuivaa asteroidia kohti ja jäsenet ojentuvat määrättyyn suuntaan kuin aerobic tunnilla. Ratinan stadionille suunnitellaankin kuntopiiriä ja Koukkuniemen kaikki kuntopiirit on siirretty maanantailta tiistaille.
Unohtelu lisääntyy. Asteroidin aivoja virkistävä magneettikenttä antaa aivoille lomaa ja vapautta. Ajatulset karkaavat käsistä ja monet rutiiniasiat unohtuvat. Avaimet voivat unohtua autoon ja ovat paukahtavat kiinni. Lapset jäävät päivähoitoon ja vanhukset tavarataloihin. Jotkut unohtavat itsensä, mutta sillä ei uskota olevan pysyviä vaikutuksia. Kansanteveyslaitos onkin julistamassa tiistain unohdetuksi päiväksi. Siis päiväksi, jota ei muistella. Siis sitä tikulla silmään, joka vanhoja... jne.
VR:n junavuoroja hidastetaan yhtenä päivänä kakai tuntia. Vaihteet reagoivat voimakkaasti asteroidin imussa ja liikenteen odotetaan myöhästelevän myös uusista viivästetyistä talviajoista. No, ei hätää. Nehän ovat myöhässä joka tapauksessa pari tuntia jonkun muunkin syyn takia.
Kolikot lähtevät lentoon. Suomen rahapajan käyttämissä kolikoissa on avaruusromua, joka aktivoituu ja lähtee kohoamaan kohti asteroidin kulkusuuntaa. Samalla voi kuulla hienoista parkua " Mama, mama, home, home ! " . Avaruusromun odotetaan rauhoittuvan ja palaavan lompakoihin ja säästöpossuihon heti keskiviikkona lepäämään. "Kansalaisille ei pitäisi olla vaaraa menettää lainojaan tai säästöjään", Suomen Pankista vakuutetaan.
Tiistaina voi katsella outoa valoilmiötä pohjoisella.....eteläisellä... Läntisellä, no joka tapauksessa taivaalla. Kannattaa pitää jostakin paalusta tai talonnurkasta kiinni. On hyvä myös upottaa jalat esimerkiksi betoniin, jottei vetovoima kiskaise mukaan. Erityisesti lapset ja kotieläimet kannattaa pitää sisätiloissa koko tiistain. Asteroidi saattaa hurahtaa minä hetkenä hyvänsä ohi ja imaista perheen pienimmät mukaansa. Yleensä eläimet aistivat tämänkaltaiset ilmiöt jo muutamaa päivää ennen ja katoavat kotikoloihin, aamutossuihin ja sänkyjen alle hyvissä ajoin. Lasten kanssa on niin ja näin. Leikkari kannatta jättää väliin, samoin ulkoilu. Vanhempien kannattaa suunnatan lasten huomio esimerkiksi tietokonepeleihin, niin lapsi ei huomaa suurempaa muutosta eikä päivästä tule psyykkisiä vammoja. Tai vammat ovat normaalia luokkaa.
Asteroidihulluus iskee. Joillakin kanssaeläjillä tulee sanomaton halu vastakkaista sukupuolta kohtaan. Käyttäytyminen muistuttaa arolla yksinäistä suden ulvontaa. Paikkana saattaa vain olla liikennelaitoksen nysse, uimahallin allas tai Siwan kassa. Tällaiselle henkilölle voi todeta, että päätä särkee tai odota nyt iltaan tai juurihan me viime kuussa. Olo menee tästä kyllä nopeasti ohi.
Pakkoliikkeet lisääntyvät. Ohikiitävä asteroidi saa hiussuonet suuntautumaan kuivaa asteroidia kohti ja jäsenet ojentuvat määrättyyn suuntaan kuin aerobic tunnilla. Ratinan stadionille suunnitellaankin kuntopiiriä ja Koukkuniemen kaikki kuntopiirit on siirretty maanantailta tiistaille.
Unohtelu lisääntyy. Asteroidin aivoja virkistävä magneettikenttä antaa aivoille lomaa ja vapautta. Ajatulset karkaavat käsistä ja monet rutiiniasiat unohtuvat. Avaimet voivat unohtua autoon ja ovat paukahtavat kiinni. Lapset jäävät päivähoitoon ja vanhukset tavarataloihin. Jotkut unohtavat itsensä, mutta sillä ei uskota olevan pysyviä vaikutuksia. Kansanteveyslaitos onkin julistamassa tiistain unohdetuksi päiväksi. Siis päiväksi, jota ei muistella. Siis sitä tikulla silmään, joka vanhoja... jne.
VR:n junavuoroja hidastetaan yhtenä päivänä kakai tuntia. Vaihteet reagoivat voimakkaasti asteroidin imussa ja liikenteen odotetaan myöhästelevän myös uusista viivästetyistä talviajoista. No, ei hätää. Nehän ovat myöhässä joka tapauksessa pari tuntia jonkun muunkin syyn takia.
Kolikot lähtevät lentoon. Suomen rahapajan käyttämissä kolikoissa on avaruusromua, joka aktivoituu ja lähtee kohoamaan kohti asteroidin kulkusuuntaa. Samalla voi kuulla hienoista parkua " Mama, mama, home, home ! " . Avaruusromun odotetaan rauhoittuvan ja palaavan lompakoihin ja säästöpossuihon heti keskiviikkona lepäämään. "Kansalaisille ei pitäisi olla vaaraa menettää lainojaan tai säästöjään", Suomen Pankista vakuutetaan.
Tiistaina voi katsella outoa valoilmiötä pohjoisella.....eteläisellä... Läntisellä, no joka tapauksessa taivaalla. Kannattaa pitää jostakin paalusta tai talonnurkasta kiinni. On hyvä myös upottaa jalat esimerkiksi betoniin, jottei vetovoima kiskaise mukaan. Erityisesti lapset ja kotieläimet kannattaa pitää sisätiloissa koko tiistain. Asteroidi saattaa hurahtaa minä hetkenä hyvänsä ohi ja imaista perheen pienimmät mukaansa. Yleensä eläimet aistivat tämänkaltaiset ilmiöt jo muutamaa päivää ennen ja katoavat kotikoloihin, aamutossuihin ja sänkyjen alle hyvissä ajoin. Lasten kanssa on niin ja näin. Leikkari kannatta jättää väliin, samoin ulkoilu. Vanhempien kannattaa suunnatan lasten huomio esimerkiksi tietokonepeleihin, niin lapsi ei huomaa suurempaa muutosta eikä päivästä tule psyykkisiä vammoja. Tai vammat ovat normaalia luokkaa.
Jazzit alkoivat
Tampereen 30. Jazz Happening soitettiin käyntiin regina cartermin viululla. Ensi heikkopäistä hieman hirvitti peripreeriamainen kanapolska, mutta lopulta kiitos alkoi seisoa. Afrikkalaiset rytmit ja herkkä viulu nostivat tunnelmaa. Malin ja Madagaskarin musiikki soi
Ntui hycin Cartelin Viululla ja Will Holshauserin haitarista. Mutta bändin rumpaliAlvester Garnett ja basisti Chris Lightcap varastivat shown tyylikkäällä ja hienovaraisella vuoropuhelulla.
Brasilialaisen åerkussionistin Cyro Baptistan bändi Banquet of Spirits oli eri maata. Rytmeillä ei ollut rajoja. Toinen toistaan erikoisempia rytmisoittimia kaiveltiin esiIn ja johtajan kipparoima kvartetti irroitteli hymyssä suin pääosin brasilialaisia rytmejä. Pidot paranivat biisien myötä ja nautinto kasvoi. Kun bändi nauttii tekemisestään yleisö viihtyy. Paljon erilaista. Erityismaininta nuorelle rumpalille ja lyömäsoittaja Tim Kelperille. Hän soitti erikoista pallukkakielisoitinta ja maestro sootteli pienemmällä kielipalloinstrumentilla komppia. Hyvää ja nautinnollista.
Dave Holland toi mukanaan flamencoquintetin. Pepe Habichuela on flamencon kingi. Toimen kitaristi ja kaksi lyömäsoittajaa säestivät. Pehmeästi Hollandin basso ja Habichuelan kitara soivat pehmeästi yhteen. Kaksi oman alansa mestaria on jotain enemmän. Välillä soiteltiin myös yksin ja duetoissa. Mutta parasta antia oli Hollandin oma biisi the Whilring Dervish.
Ntui hycin Cartelin Viululla ja Will Holshauserin haitarista. Mutta bändin rumpaliAlvester Garnett ja basisti Chris Lightcap varastivat shown tyylikkäällä ja hienovaraisella vuoropuhelulla.
Brasilialaisen åerkussionistin Cyro Baptistan bändi Banquet of Spirits oli eri maata. Rytmeillä ei ollut rajoja. Toinen toistaan erikoisempia rytmisoittimia kaiveltiin esiIn ja johtajan kipparoima kvartetti irroitteli hymyssä suin pääosin brasilialaisia rytmejä. Pidot paranivat biisien myötä ja nautinto kasvoi. Kun bändi nauttii tekemisestään yleisö viihtyy. Paljon erilaista. Erityismaininta nuorelle rumpalille ja lyömäsoittaja Tim Kelperille. Hän soitti erikoista pallukkakielisoitinta ja maestro sootteli pienemmällä kielipalloinstrumentilla komppia. Hyvää ja nautinnollista.
Dave Holland toi mukanaan flamencoquintetin. Pepe Habichuela on flamencon kingi. Toimen kitaristi ja kaksi lyömäsoittajaa säestivät. Pehmeästi Hollandin basso ja Habichuelan kitara soivat pehmeästi yhteen. Kaksi oman alansa mestaria on jotain enemmän. Välillä soiteltiin myös yksin ja duetoissa. Mutta parasta antia oli Hollandin oma biisi the Whilring Dervish.
keskiviikko 2. marraskuuta 2011
Seitsemäs miljardis ihminen
Meitä on paljon. Väkimäärä kasvaa eikä mikään näytä muuttavan kasvua. Koska väestönlasku on kehittynyt maailmassa myös kohinalla, on mahdollisya antaa kaikille lapsille oma järjestysnumero. Aiemmin väenstönlaskenta on ollut hidasta henkilölaskentaa ja kylissä myöryämistä. Nyt kaikki on helppoa, koska satelliitilla voidaan laskea ja luetteloida kaikki synytyvät lapset. Istukan nestekokoonpanosta saadaan aineyhdistelmän kautta kemiallinen koodi, joka syötettynä satelliitin etsijään, antaa sekunnin murto-osassa maapallon väestömäärän.
Nyt ihmisten nimet ovat myös jäämässä historiaan ja tästä setsemännestämiljadinnestä ihmisestä lähtien kaikkien nimet lasten vanhemmat velvoitetaan painamaan mieleensä lapsensa numeron, jotta sekaannuksilta vältytään. Siis esimerkiksi äsken Helsingin lastenklinikalla syntynyt uusi ihminen on nimeltään 7000 000 000 758 554. Tarkoituksena on, että maailman väestökeskuksesta lähetetään myös kirjallisesti numerosarja, jota voi pitää pankin tallelokerossa, piironginlaatikossa tai vaikka tyynyn alla. Nimien käyttäminen jää myös passeilla, ajokorteissa ja pankkitoiminnassa pian historiaan. Kehittyneet maat, kuten me esimerkiksi, merkkaamme lapset digitaalisesti. Bussin astuessa ei tarvitse muuta kuon näyttää sirua korvallisestaan, niin kuski näkee saldon. Myös kirjastossa voi helposti katsoa kirjojen palautuspäivän tai maksamattomat maksut. Tulevaisuus on helppoa. Verotiedot, harrastukset ja kanta-asiakaskortit saadaan siruun. Palkkatiedot saadaan helposti selville ja kaupan tiskillä ei tarvitse kuin kääntää korvallista.
Heräsin hiestä pidellen märkää tyynyä kaksin käsin kiinni. Olinko nähnyt painajaista ? Ehkä ?
Nyt ihmisten nimet ovat myös jäämässä historiaan ja tästä setsemännestämiljadinnestä ihmisestä lähtien kaikkien nimet lasten vanhemmat velvoitetaan painamaan mieleensä lapsensa numeron, jotta sekaannuksilta vältytään. Siis esimerkiksi äsken Helsingin lastenklinikalla syntynyt uusi ihminen on nimeltään 7000 000 000 758 554. Tarkoituksena on, että maailman väestökeskuksesta lähetetään myös kirjallisesti numerosarja, jota voi pitää pankin tallelokerossa, piironginlaatikossa tai vaikka tyynyn alla. Nimien käyttäminen jää myös passeilla, ajokorteissa ja pankkitoiminnassa pian historiaan. Kehittyneet maat, kuten me esimerkiksi, merkkaamme lapset digitaalisesti. Bussin astuessa ei tarvitse muuta kuon näyttää sirua korvallisestaan, niin kuski näkee saldon. Myös kirjastossa voi helposti katsoa kirjojen palautuspäivän tai maksamattomat maksut. Tulevaisuus on helppoa. Verotiedot, harrastukset ja kanta-asiakaskortit saadaan siruun. Palkkatiedot saadaan helposti selville ja kaupan tiskillä ei tarvitse kuin kääntää korvallista.
Heräsin hiestä pidellen märkää tyynyä kaksin käsin kiinni. Olinko nähnyt painajaista ? Ehkä ?
tiistai 1. marraskuuta 2011
801
Tämä outo luku kuvaa blogikirjoituksien lukumäärän. Aikaa on kulunut vuosi ja viisi kuukautta. Viime aikoina kirjailijansuoneni on ollut vaisumpi tietystä syystä. Aion kuitenkin jatkaa valitsemallani uralla ja parantaa tapani. Ainakin mitä tulee kirjoitusteni hauskuuteen. Luulen nimittäin, että jossakin vaiheessa (ehkä seuraavassa elämässä) perustan oman yrityksen ja alan elämään tällä puuhalla. Saan kolmesataatuhatta ekeä liikevaihtoa vuodessa ja kaikki haluavat lukea blogejani. Kadulla ihmiset puhuvat jutuistani ja nauravat vitseilleni. Itse nauran partaani, kun katselen pankkitilille piirtyviä kuusinumeroisia saldotietoja.
Toinen vaihtoehto on jatkaa harvoin ilmestyviä ja melko totisia kirjoituksia. Samalla voin jatkaa tuntemattomana, mutta onnellisena ihmisenä elämääni. Siinäkin on puolensa.
Nyt tehdään niin, että kansa saa ratkaista. Ne jotka kannattavat edellistä menestyksekästä loppuelämää minulle , äänestävät ykköstä. Ne jotka kannattvat onnellista loppuelämää, äänestävät kakkosta. Katsotaan miten tulevaisuus muovautuu. Tämähän on todellista demokratiaa.
Toinen vaihtoehto on jatkaa harvoin ilmestyviä ja melko totisia kirjoituksia. Samalla voin jatkaa tuntemattomana, mutta onnellisena ihmisenä elämääni. Siinäkin on puolensa.
Nyt tehdään niin, että kansa saa ratkaista. Ne jotka kannattavat edellistä menestyksekästä loppuelämää minulle , äänestävät ykköstä. Ne jotka kannattvat onnellista loppuelämää, äänestävät kakkosta. Katsotaan miten tulevaisuus muovautuu. Tämähän on todellista demokratiaa.
Veron päivä
Tänään julkaistaan kaiken kansan nähtäville veroluettelot. Kuka maksaa ja kuka maksaa vielä enemmän. Näin vakiintuneen kaulusköyhällistön edustajalle päivä on tirkistelypäivä. Lehdet alkavat pullistelemaan verotietoja ja jokainen lehti yrittää revitellä suurilla otsikoilla. Pääosin revitellään suurilla tuloilla. Verojen maksu jää vähemmälle.
Jo viikonloppuna Stand up-koomikkojen verotietoja vilauteltiin. Siis tulotietoja. Vitsi kannattaa ja veistely tuo rahaa. Kolmensadan tuhannen euron liikevaihdon huumorimiehet (ja naiset) osaavat olla tosi hauskoja. Ihan naurattaa. Ensi kerran kun katson puolen tunnin vitsipyrähdystä, saatan olla totinen. Ei enää naurata. Tässä ovat vitsit leivottu huumorin sisään. Tosi koomikko nauraa tilipäivänä.
Me tavalliset taatelintallaajat katselemme rikkaiden suuria pääomatuloja ja pieniä palkkatuloja. Siinä Hyvä hallitus olisi saanut tehdä vähän enemmän. Porsaanreikä on matala pääomaveroprosentti. Hullu on se rikas, joka ei suuntaa tulojaan pääomaveron piiriin. Meikälainen ei voi sitä tehdä. Kuitenkin rikkaillakin on murheensa. Osinkotuotot pienenevät ja liksaa sataa laariin ennenäkemättömän vähän. No, rikas ei jää miettimään. Laman aikana ostetaan halpoja osakkeita ja korkeasuhdanteen aikana netotaan tuottoa. On siis edessä välivuosi. Ja tulossa lihavat tuotot.
Haluaisian ehdottaa tätä marraskuista päivää Veron päiväksi. Se olisi veronmaksun päivä, jolloin liputettaisiin kaikille meille. Presidentti myöntäisi muutamille sadoille verottoman vuoden kiitokseksi pitkästä ja nuhteettomasta veronmaksusta. Toreilla ja turuilla näyteltäisiin klassikkonäytelmiä verojenkeräämisestä Ruotsin ja Venäjän vallan ajoilta. Julkisten palvelujen laitokset pitäisivät avointen ovien päivää, jotta kansa näkisi mihin verovarat menevät.
Ja rusinana pohjalla ehdotan verouudistusta. Veroilmoituksessa saisi esittää pari kohdetta joihin minun verovarani on suunnattava. Vaikka vain 20 % verosta. Se olisi todellista suoraa demokratiaa. Veikkaan, ettei hallintoon tipahtaisi juurikaan yhtään äyrejä.
Jo viikonloppuna Stand up-koomikkojen verotietoja vilauteltiin. Siis tulotietoja. Vitsi kannattaa ja veistely tuo rahaa. Kolmensadan tuhannen euron liikevaihdon huumorimiehet (ja naiset) osaavat olla tosi hauskoja. Ihan naurattaa. Ensi kerran kun katson puolen tunnin vitsipyrähdystä, saatan olla totinen. Ei enää naurata. Tässä ovat vitsit leivottu huumorin sisään. Tosi koomikko nauraa tilipäivänä.
Me tavalliset taatelintallaajat katselemme rikkaiden suuria pääomatuloja ja pieniä palkkatuloja. Siinä Hyvä hallitus olisi saanut tehdä vähän enemmän. Porsaanreikä on matala pääomaveroprosentti. Hullu on se rikas, joka ei suuntaa tulojaan pääomaveron piiriin. Meikälainen ei voi sitä tehdä. Kuitenkin rikkaillakin on murheensa. Osinkotuotot pienenevät ja liksaa sataa laariin ennenäkemättömän vähän. No, rikas ei jää miettimään. Laman aikana ostetaan halpoja osakkeita ja korkeasuhdanteen aikana netotaan tuottoa. On siis edessä välivuosi. Ja tulossa lihavat tuotot.
Haluaisian ehdottaa tätä marraskuista päivää Veron päiväksi. Se olisi veronmaksun päivä, jolloin liputettaisiin kaikille meille. Presidentti myöntäisi muutamille sadoille verottoman vuoden kiitokseksi pitkästä ja nuhteettomasta veronmaksusta. Toreilla ja turuilla näyteltäisiin klassikkonäytelmiä verojenkeräämisestä Ruotsin ja Venäjän vallan ajoilta. Julkisten palvelujen laitokset pitäisivät avointen ovien päivää, jotta kansa näkisi mihin verovarat menevät.
Ja rusinana pohjalla ehdotan verouudistusta. Veroilmoituksessa saisi esittää pari kohdetta joihin minun verovarani on suunnattava. Vaikka vain 20 % verosta. Se olisi todellista suoraa demokratiaa. Veikkaan, ettei hallintoon tipahtaisi juurikaan yhtään äyrejä.
sunnuntai 30. lokakuuta 2011
Taidetta
Taidetta löytyy Antwerpenistä. Museon nimi on M HKA ja se sijaitsee Maas joen rannalla. Tässä taideteoksessa kuuluu toistavaa rullausta ja rahinaa. Kuvissa afrikkalaisia ihmisiä, Michael Jacksonia ja välillä ruumiita. Hyvin voimakas teos. Nimi ei vaan jäänyt mieleen.
Valmispizza
Nyt olin niin poikki Antwerpenin matkasta, että päätin tehdä nopeaa ja tulista. Ostin K-kaupasta kaksi Grandiosa kiviuunipizzaa. Tarjoushinta 4 ekeä. Lisäksi ostin valkosipulia, paketin mietoja chilejä, Santa Maria Jalopenoja ja juustopaketin. Laitoin toiseen pizzaan kaksi mietoa chiliä pieninä viipaleina. Toiseen leikkasin kymmenkunta jalopenociipaletta ohuina paloina. Molempiin lisäsin valkosipulipaloja ja juustoraastetta.
Paistetaan 225 asteessa kymmenen minuuttia ja lisätää hieman oreganoa. Mahtavan yksinkertaista, hieman tulista ja oikein maukasta. Paksu juustokerros teke kokonaisuudesta mehevän. Eikä maksanut juuri mitään. Kahdesta pizzasta saa kaksi nälkäistä mahansa täyteen ja muutama palanen jää iltapalaksi.
Paistetaan 225 asteessa kymmenen minuuttia ja lisätää hieman oreganoa. Mahtavan yksinkertaista, hieman tulista ja oikein maukasta. Paksu juustokerros teke kokonaisuudesta mehevän. Eikä maksanut juuri mitään. Kahdesta pizzasta saa kaksi nälkäistä mahansa täyteen ja muutama palanen jää iltapalaksi.
Antwerpen
Antwerpen on Belgian toiseksi suurin kaupunki meren rannalla. Asukkaitakin on neljä ja puolisataatuhatta henkeä. Erilaisia etnisiä ryhmiä tai kansalaisuuksia on peräti 160. Katukuvassa se huomaa hetkessä. Samoin erilaisten ravintoloiden kirjossa. Antwerpen on satamakaupunki, mutta myös timanttikaupan ja muodin keskus. Olympialaiset olivat vuonna 1920 ja maailmannäyttelyjä on ollut kolme kertaa. Menneisyys on läsnä Antwerpenissä. Myös kultturellinen ilmestys.
Erityinen kulttuurin maamerkki on uusi hieno museo Mas. Rakennuksessa on peräti 9 kerrosta ja 13 tuhatta neliötä. Pikavisiitti kahdessa kerroksessa kertoi A:n historiaa ja alkuperäiskansojen menneisyydestä. Nuoret ovat iolleet suunnittelemassa museon sisistusta. Liukuportaita pitkin pääsee näköalatasanteelle. matkan varrella on paljon kiinnostavaa ja nuorekastra taidetta. Vierailuajankohtana järjestettiin nuorisodisko alakerrassa. Viisisataa nuorta bailasi ja saman verran jonotti sisään. Hienoa esimerkkiä vaikka minkä maan museoille.
Hyvää olutta, suklaata ja ranskalaisia perunoita on tarjolla joka paikassa. Miksi kehun ranskalaisia perunoita? Ne on keksitty Belgiassa ja maistuvat perunalta (oikeilta). Olutlaatuja löytyy banaanista kirsikkaan ja mansikkaan, mutta luostarioluet ovat maukkaimpia. Suklaa ja tryffelit ovat suussasulavan hyviä ja maksavat myös kohtuullisen paljon. Mutta parempaa suklaata saa hakea. Tämä on tuoretta ja vie kielen ja mielen mennessään.
Nyt ollaan siis Flanderissa ja kivaa riittää. Pidän tästäkin citystä. Aikaa saisi menemään viikkotolkulla. Erityisen mukavaa on paistatella parinkymmenen asteen auringonpaisteessa. Eläintarha on aivan keskustsssa. Rautatieasema on mahtava nähtävyys. Samoin muutama iso ostari.
Simpukat
Belgian kansallisruoka on simpukat. Ainakin, jos minä saisin päättää. Sinisimpukat keitetään vesi-viini liemessä ja tarjotaan kuumana. Antwerpebnissä söin viiden erilaisen keitetyn simpukan menun. Siis pieni kulhollinen eri tavoin viimeisteltyjä simpukoita. Kun simpukat ovat tuoreita, ne maistuvat hyviltä. Erilaiset lisäkastikkeet eivät juuri muuta makua. Tärkeintä on liemi. Keaällä olin myös Maas joen varrella syömässä simpukoita. Silloin ne olivat tuoreampia. Antwerpen on myös Maasin varrella, mutta myös Pohjanmeren tai Englannin kanaalin rannalla. Ruokaa oli paljon ja se oli hyvää. Simpukka-annos maksaa siinä kahdenkympin kieppeillä. Menu maksoi kakskyt viisi euroa keiton leivän, viinilasin ja jälkkärin kera. Ei paha. Kiitos.
sunnuntai 23. lokakuuta 2011
Kotikatu lopetetaan
Kaikkien suomalaisten rakastama TV-sarja lopetetaan. Kotiladun näyttelijät ovat menneet lakkoon ja samoin katselijat. TV pysyy suljettuna ellei sarjaa jatketa. Netissä on kerätty valtaisa nimilista Ylen hallintoneuvostolle, joka on paennut Caymansaarille miettimään asiaa.
Näyttelijäliitto on päättänyt italialaisesta lakosta kaikissa Supmen teattereissa. Näyttelijät sanovat esityksissä vain joka toisen sanan. TV:n katsojaluvut ovat romantaneet. Tai siis Ylen. Viimeisessä mittauksessa Yleä seurasi enää kaksikymmentä katselijaa ja hekin olivat unessa. Kotikadun näyttelijät ovat pyytäneet presidentin apua surkeassa tilanteessa. Aake Kalliala olisi halunnut olla Kotikadulla eläkepäiviinsä asti. Moni muu näyttelijä on valmis työskentelemään kotikadulla puolella palkalla. Ylen johdosta vakuutetaan, ettei kyse ole taloudellisista syistä. Ei myöskään katsojaluvuista. Kyse on Ylen uudistamisesta. Kotikadun katsojista puolet on vanhainkodissa ja loput pitävät telkkua auki koko päivän. Jännityksellä odotetaan pystyykö kukaan ratkaisemaan tätä ristiriitaa. Eduskunnassa seitsemän kansanedestajaa kannattaa kuolemantuomiota, mutta 150 kansanesustajaa kannattaa Kotikadun jatkamista. Valtakunnansovittelija on keskeyttänyt metallin lakon sovittelun ja muuttanut Kotikadulle. VR on luvannut kulkea aikataulussa, mikäli junasuorittajat saavat nähdä ohjelmaa jatkossakin. Alkon myyjät lupaavat punkkua puoleen hintaan jos ohjelma jatkuu. Tuntuu, että koko maa on sekaisin Kotikadun lopettamisesta.
Salainen Ylen muistio paljastaa, että kaikki liikenevät voimavarat on satsattu Moska-sarjaan sitä katsoo nimittäin viisi ihmistä enemmän. Ratkaisuksi on esitetty lupamaksujen korottamista viidelläkympillä. Sillä saahaan hallintoneuvosto pysymään Suomessa ja maksamaan kaikille näyttelijöille eläkkeet.
Nuoremman väen parissa kysellään, mistä sarjasta on kysymys. Itsekin jouduin kysymään netistä suosikkisarjan ohjelma-aikaa. Sainkin pian kolme vastausta. Aikuisviihde Tulee kuulemma lauantaina puolenyönaikaan vitoselta. Seuraava tiesi kertoa ohjelman tulevan arkisin iltapäivällä kahdelta. Kolmas sanoi ohjelman tulevan sunnuntai-aamuna kymmeneltä ? Eikös silloin tule jonkinlainen muu palvelus ?
Pitänee varmaan katsoa, mistä tässä on kysymys ?
Näyttelijäliitto on päättänyt italialaisesta lakosta kaikissa Supmen teattereissa. Näyttelijät sanovat esityksissä vain joka toisen sanan. TV:n katsojaluvut ovat romantaneet. Tai siis Ylen. Viimeisessä mittauksessa Yleä seurasi enää kaksikymmentä katselijaa ja hekin olivat unessa. Kotikadun näyttelijät ovat pyytäneet presidentin apua surkeassa tilanteessa. Aake Kalliala olisi halunnut olla Kotikadulla eläkepäiviinsä asti. Moni muu näyttelijä on valmis työskentelemään kotikadulla puolella palkalla. Ylen johdosta vakuutetaan, ettei kyse ole taloudellisista syistä. Ei myöskään katsojaluvuista. Kyse on Ylen uudistamisesta. Kotikadun katsojista puolet on vanhainkodissa ja loput pitävät telkkua auki koko päivän. Jännityksellä odotetaan pystyykö kukaan ratkaisemaan tätä ristiriitaa. Eduskunnassa seitsemän kansanedestajaa kannattaa kuolemantuomiota, mutta 150 kansanesustajaa kannattaa Kotikadun jatkamista. Valtakunnansovittelija on keskeyttänyt metallin lakon sovittelun ja muuttanut Kotikadulle. VR on luvannut kulkea aikataulussa, mikäli junasuorittajat saavat nähdä ohjelmaa jatkossakin. Alkon myyjät lupaavat punkkua puoleen hintaan jos ohjelma jatkuu. Tuntuu, että koko maa on sekaisin Kotikadun lopettamisesta.
Salainen Ylen muistio paljastaa, että kaikki liikenevät voimavarat on satsattu Moska-sarjaan sitä katsoo nimittäin viisi ihmistä enemmän. Ratkaisuksi on esitetty lupamaksujen korottamista viidelläkympillä. Sillä saahaan hallintoneuvosto pysymään Suomessa ja maksamaan kaikille näyttelijöille eläkkeet.
Nuoremman väen parissa kysellään, mistä sarjasta on kysymys. Itsekin jouduin kysymään netistä suosikkisarjan ohjelma-aikaa. Sainkin pian kolme vastausta. Aikuisviihde Tulee kuulemma lauantaina puolenyönaikaan vitoselta. Seuraava tiesi kertoa ohjelman tulevan arkisin iltapäivällä kahdelta. Kolmas sanoi ohjelman tulevan sunnuntai-aamuna kymmeneltä ? Eikös silloin tule jonkinlainen muu palvelus ?
Pitänee varmaan katsoa, mistä tässä on kysymys ?
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)