keskiviikko 9. marraskuuta 2011

Valelääkärillä

Kävin juuri nyt niin muodissa olevalla valelääkärillä. Minulla ei ollut mitää vikaa joten tekeydyin valesairaksi. Läärikäynti oli myöskin selväst huokeampi kuin tavallisella lääkärillä. Soinin ajanvaraukseen ja pyysin valeaikaa. Ihan vaan siltä varalta, ettei kukaan saisi tietää. Nythän ei oikein tiedä onko valelääkärissä käynti luvallista vai rikollista toimintaa. En tietenkään halunnut jäädä kiinni, puhumattakaan, että joutuisin käräjille. Ajanvaraus sujui helposti ja sanoin nimekseni ulkomaalaisperäisen nimen. Päätin hankkia myös kunnon valepuvun, jotta minua ei tunnistettaisi. Olin edesmenneen amerikkalaisen laulajan näköinen. Iso E kirjain koristi rinnuksiani ja tumma tukka ynnä tummat silmälasit korsivat kasvojani. Varmuuden vuoksi kannoin kitaraa kainalossani.

Saavuin myöhäiseen aikaan valelääkärille. Eteisessä eikä odotushuoneessa näyttänyt olevan muita. Kuitenkin pian saapui pälyilevä kuolleelta blondinäyttelijältä näyttävä naisihminen odotushuoneeseen. Meille kehkeytyi nopeasti vieraskielinen keskustelu identiteetistä ja sen tunnistamisesta. Olimme molemmat samaa mieltä, että on aika kiusallista tulla lääkäriin näin sairaana.

Pian kuitenkin nimeäni kuiskittiin ovenraosta. Marssin valelääkärin pakeille ja kerroin huoleni. Kerroin olevani syvästi stressaantunut, unihäiriöinen ja käyttäväni liikaa lääkkeitä ja alkoholia. Valelääkäri katseli minun kurkkuuni, kuunteli keuhkojani ja koputteli rintaani. Lopulta hän kirjoitti reseptin. Reseptilääkkeillä ja liikunnalla paranisin muutaman kuukauden kuluessa. Saikkuakin tuli toista kuukautta.

Moikkasin keskustelukumppaniani hyväntahtoisesti ja toivotin onne, vieraalla kielellä. Marssin kohti apteekkia, mutta kiusaus lukea reseptiä kasvoi suureksi. Tankkasin tekstin ja san juuri ja juuri räpellyksestä selvää. Tavallista Buranaa ja väkeviä salmiakkipastilleja.

Otin reseptissä määrätyn annoksen ja tunsin heti huumaavan voiman kohoavan vartalooni. Heilautin kitaran lanteiltani ja annoin palaa. Vedin ostarin aukiolla Jailhouserocin ja Talahassie Lassien. Yleisö tykkäsi, antoi reilut aplodit ja pyysi nimmareita. Olin parantunut valesairaudestani.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti