Kuulun siihen onnellisten ihmisten joukkoon, jotka makselevat mätkyjä. Puolet on vielä maksamatta. Eräpäivä 1.2. Jos katselee asian valoisia puolia, voin ajatella kuinka kivaa on ollut näillä rahoilla. Mutta nyt on taas maksun aika.
Ehdotan, että veroviranomaiset löysäisivät kaulusta ja ottaisivat oppia toisesta valtiomonopolista. Veikkaus ja verottaja voisivat arpoa tuhat onnellista, joiden mätkyt annettaisiin anteeksi. Se lisäisi kansalaisten arvostusta verottajaa kohtaan. Jokainen maksaa liikaa veroja, sehän on selvää. Mutta hyvällä tuurilla voisi viimemetreillä saada voiton eli armahduksen. Itse ainakin olisin huippuiloinen. Saattaisin alkaa jopa kehuskelemaan maamme taitavaa veroporukkaa.
Verotushan on joka tapauksessa eräänlainen arpajainen. Todellisuudessa se on korkeampaa matikkaa (rakastamani harrastus). Mutta verotuksen ja arpajaisten yhdistäminen tekisi hienon fiiliksen. Vielä hienompaa olisi järjestelmä, jossa jokainen voisi jonakin vuonna jättää verot maksamatta. Välivuosi. Vuosi, jolloin saisi koko tilin itselleen. Kyllä sitä sitten taas jaksaisi maksella vuosia nöyrästi.
Voisin ryhtyä verottajan arpajaispäälliköksi. Tai veroarpaisten voittojen soittajaksi. No, jos saisin vitosella alkavan tilin, tietysti puhtaana käteen.
Maksan siis kiltisti jälkiveroni ja yritän kiristää vyötä. Sainhan kuitenkin haaveilla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti