Nyt kun pikaratikan suunnitelmat ovat tuotu julki, olen itsekin alkanut ajatella. Tunnustan kannattaneeni pikaratikkaa. Asun kuitenkin Peltsulla. Sieltä ratikkaan ei pääse. Päättelen, että me jotka asumme muualla kuin Herwoodissa tai Lentsussa, käytämme omaa autoa tai bussia niinkuin ennenkin. Maksamme kuitenkin tämän projektin kulut. Se herättää kysymyksen, käyttävätkö edellä mainittujen kaupunginosien nykyiset autoilijat ratikkaa. Käyttävät, jos se on nopeampi ja halvempi. Eivät käytä, jos se pysähtelee jatkuvasti tai jos keskustaan pääsee edelleen autolla helposti ja uuteen parkkitunneliin saa auton parkkiin.
Tunteeni ovat karisseet ja alan kaipailemaan joukkoliikenteen tehostamista ratikan sijaan. Hesan metro on hyvä, koska se kulkee tiheästi ja nopeasti. Se on ehdoton liikumisväline heillä. Miten meillä päästäisiin nopeuteen ja taajaan liikenteeseen. En ole hyvä liikenteensuunnittelija, mutta kun Lempäälän bussi 71 ja TKL:n bussi 26 ajavat peräkkäin, jotain on pielessä. Tiheämpi bussiliikenne on mahdollista. Tässä perässäajamista perustellaan jatkoyhteyksillä. Epäilen.
Parasta tässä jutussa on se, ettei minun tarvitse päättää tätä asiaa. Viisaammat saavat sanoa kantansa. Minä huolehdin tuhansien muiden kanssa maksupuolen.
Laitettaisiin mieluummin Tampereen surkeat kevyen liikenteen väylät kuntoon. Tamperetta surkeampaa pyöräilykaupunkia en tiedä. Tai löytyy niitä USA:sta.
VastaaPoistaUskaltaisin väittää, että Tampereen ratikan mahdollistamat ihmisten kokonaismatka-ajat ovat vähintään samaa luokkaa Helsingin metron kanssa. Ainakaan jos ei kaikkein mutkaisinta reittivaihtoehtoa valita, tulee keskinopeus olemaan suurin piirtein sama kuin Helsingin metrolla esimerkiksi Pohjois-Hervannasta keskustan ruutukaava-alueen laitaan (reilut 40 km/h). Hervannan sisäosissa ja keskustassa taas ratikalla on enemmän pysäkkejä ja mahdollisesti mutkaisempi rata, joilla lyhennetään kävelymatkoja (Helsingissä metroasemille on yleensä pitkä kävelymatka tai metromatka vaatii liityntäbussimatkan, mikä hidastaa kokonaismatka-aikaa).
VastaaPoistaKokemukset ulkomailta näyttävät, että ratikan matkustusmukavuus-, imago- ja helppousedut helposti lisäävät linjan matkustajamääriä noin 20%-100% bussivaihtoehtoon verrattuna. Tämä myös siinä tapauksessa vaikka ratikan nopeus olisi sama kuin bussien. Tämä vaikutus tunnetaan "raidekertoimena".
Raitiotie on myös nimenomaan ymmärrettävä joukkoliikenteen tehostamisena. Koska yhteen ratikkaan (pituus jotain 30 ja 75 metrin väliltä) mahtuu monen bussin matkustajat, säästetään tässä liikennöintikuluissa. Yhdistettynä matkustajamäärän nousuun tämä tekisi selvitysten mukaan liikennöinnistä liiketaloudellisesti kannattavaa, mitä nykyinen bussiliikenne ei ole.
Todennäköinen vuoroväli päiväsaikaan lienee 10 minuuttia tai vähemmän. Samat matkaliput kelpaisivat sekä busseissa että ratikoissa, tämä on enemmän tai vähemmän itsestäänselvä periaate kaikessa nykyajan kaupunkiliikenteessä.
Mitä maksupuoleen tulee, niin useimpien julkisten investointienhan osalta on niin, etteivät kaikki maksajat niistä ainakaan suoraan hyödy. Mutta kaikki kuitenkin hyötyvät jostakin verovaroilla toteutetusta, joten loppujen lopuksi maksu- ja hyötysuhde tasaantuu ainakin kohtuudella.