tiistai 25. tammikuuta 2011

Lumentulon loppumaton ihanuus

Kun laappasin lunta aamulla sadannenkolmannenkymmenenviidennen (135) kerran, ajattelin, ettei tässä ole mitään järkeä. Tarkoitan, että lumesta on saatava muutakin hyötyä kuin lumiukko, lumisota ja lumilinna. Jotenkin mieleeni tulee lumen käyttö energiana. Eikö lumisateen liikettä, lumen painautumista tai kylmää lunta voi hyödyntää energiaksi ? Koska en ole koskaan oikein pärjännyt fysiikassa tai kemiassa ( vielä vähemmän on kiinnostanut), heitänkin haasteen alan guruille, teknisen yliopiston keksijöille. He ovat muutenkin progressiivisen ja ennakkoluulottoman ajattelun kärjessä.

Miksi keksintöjä lumesta ?

Siksi, että lumisade hyödyttäisi ja ilahduttaisi päivittäin. Eikö olisi nastaa herätä aamulla lumimyräkkää ja ajatella, että on kuin lunta sataisi suoraan tilille tai rahapussiin. Nyt sen sijaan rystyt valkeana päkerretään joka aamu sama hyödytön farssi uudelleen ja uudelleen. Toivon siis nuorten tulevaisuuden miljonäärien kehittävän lumipatterin, lumilämpöpumpun tai lumiakun (näiitä esimerkkejä osaan heitellä minäkin). Jos sähköauto on jo keksitty, kannattaisi ajatella lumipolttoainetta tai edes lumivoimalaa.

Ainut lohduttava johtopäätös on toive lämpimästä kesästä. Perusprotestanttisena (ei uskonnollinen ilmaisu) ihmisenä ajattelen, että kärsimys tuo palkinnon. Kova työ palkitaan. Runsaan lumen ja lumityön palkkana on pitkä, kuuma kesä. Niinkuin viime kesänäkin. Olen yrittänyt muistella sitä heinäkuun työpäivää, jolloin mittari näytti 29 astetta ja harkittiin kotiinlähtöä kuumuuden takia. Puhumattakaan Bukarestin keskustan 42 astetta. Nyt kuitenkin muisti alkaa temppuilla ja samaa luuta ei enää jaksa kaluta.

Siis tekniikan ylioppilaat ! Ottakaa aivot vapaaseen tilaan ja antakaa paahtaa ! Kyllä se idea sieltä pöllähtää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti