sunnuntai 5. joulukuuta 2010

Maalarin arki

Sain valmiiksi kolmannen maalauksen laastarisarjassa. Kolmas on myös viimeinen. En tee enää niitä. Ne ovat aika vaativia ja raskaita. Aikaa kuluu viikkoja, vaikka jälki ei ole kummoinen. Laastarityö on isohko maalaus, metri kertaa metri, jossa on kaksi puolta. Keskellä on musta-punainen viiva ja sen päällä keskellä on 2 laastaria ristissä. Laastari on sideharsoa, jonka olen maalannut laastarin väriseksi. Viimeisessä maalauksessa vasemmalla puolella on kaksi tukaania jäävuorella ja oikeaalla puolella yksi pingviini kuusikossa. Laastari tarkoittaa paikkaamista tai sitomista. Voi myös ajatella, että laastari suojaa keskellä olevaa symboolista haavaa. Jokainen ajatelkoon mitä haluaa. Olen kuitenkin ajatellut ilmastonmuutosta.

En ole oikein tyytyväinen tähän työhön, koska se on aika sekava. Vaikea keksiä, miten sitä voisi parantaa. Vernissaus on tehtävä jossain muualla, koska minulla on vielä runsaasti öljypohjaista vernissaa mokahankintana. Tämän sarjan sivutotteena syntyi myös kaksi muuta samanhenkisä maalausta. Jäävuoret, joiden toisella rannalla on tulppaaneja ja kolibri ja kaksi pingviiniä viidakossa.

Seuraava vaihe on vaikein. Uuden aloittaminen. Minulla on kuusi pientä mdf - levyä (30x45). En tiedä mitä tekisin ? Haluan tehdä sarjan, mutta en tiedä mitä. On kaksi vaihtoehtoa. Jatkan samalla tekniikalla eläinaiheita. Ts. piirrän pohjan ja maalaan kuvan. Toinen vaihtoehto on vapaa inspis. Käsi ohjaa ja tulee mitä tulee, josta sitten kehittelen kuvan. Kaiken lisäksi saan vielä kahdeksan levyä lisää. Huono puoli on kehystäminen, mutta ajattelin mennä kehystämään halvalla työpajalle, koska joudun kehystämään nämä kolme sivutuotetta (ai niin, se kolmas on vettä: aidan takana solisee vesiputki ja aidassa on pieni taulu, jossa lukee Vettä). Ne ovat sen verran kookkaita, että kehystäminen maksaa varmaankin lähemmäs satkun kappale.

Luultavasti valitsen eläinteeman: uhanalaiset. Tai sitten jatkaan pingviineillä, kolibreilla ja tukaaneilla. Siinä on enemmän tarkoitusta ja vaikeutta kuin abstraktissa työssä.

Hyvä puoli on ensi vuoden näyttelykalenteri (wow, uskomatonta sanoa se ääneen) Helmikuussa Peltsun kirjasto, toukokuussa (ehkä) Haihara, heinäkuussa kahvila Valo, elokuussa Vihavuoden koskikahvila Hauholla ja seuraavan vuoden helmikuussa kahvila Roosa. Siinä on motivaatiota. Töitä on jo valmiina näihin kaikkiin, mutta haluan tehdä lisää.. Jokainen paikka on aivan erilainen ja niihin on laitettava eri töitä. Se sopii hyvin, koska olen tehnyt niin paljon erilaisia, toisistaan poikkeavia maalauksia. Oman tyylin puute on tässä tapauksessa eduksi, vaikkei sellaista taiteijapiireissä arvostetakaan. Mutta minähän olen harrastelija !!!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti