Tämä Palmu-elokuva on tehty vuonna -69. Sitä pidetään ohjaaja Kassilan suomettumisteoksena. Mutta siinä on paljon muutakin ajankuvaa. Julkimoita pyörii elokuvassa enemmän ja vähemmän Koivistosta Ele Aleniukseen ja Eino S. Repoon. Palmusta on tullut sävyisä eläkeläismies. Toimittajan kuolemaa selvitellään ja Neuvostoliitossakin pyöritään. Vaikka vanha Palmu-perinne onkin muuttunut, elokuva kuvaa aikaansa. Jollakin tavalla ajankohdan julkkikset tekevät uudenlaista ajankuvaa. Palmu-perinne vaimentuu ja hämärtyy. Ainoana kiinnekohtana itse ex-komisaario eli Jopi Rinne. Kyse onkin uudenlaisesta elokuvasta suomettuneessa Suomessa. Sinänsä hauskaa ja viihdyttävää touhua. Kassila on tehnyt elokuvan, joka on aikakautensa viimeisiä. Tästä eteenpäin elokuvan muoto ja sisältö muuttuu. Kassila on jonkilainen Edwin Laineen perillinen. Mutta ajat muuttuvat ja Suomi siinä mukana.
Joka tapauksessa kiinnostava historiankuva kuusikymmentäluvun lopusta. Niin, ajan julkkikset ovat aika luontevia rooleissaan. Ainakin Anssi Kukkonen, Heikki Kahila, missi Marita Lindahl, Viktor Klimenko, Teija Sopanen ja Reino Paasilinna. Yleisradio on muutoinkin elokuvan keskiössä. Ehkä nuoremman väen on vaikea ymmärtää, mistä tässä jähmeydessä on kyse.
" nyt aamu on ja veljeyttä uusi aamu soi " :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti