Kuntaministeri suunnittelee kuntien pakkoliitoksia. Liitokset koskevat lähinnä isojen kaupunkien ja niiden naapureiden yhdistymistä. Voi vain odottaa suuren itkun ja hammastenkiristyksen alkamista. Huutoa tulee riittämään. Itse kannatan näitä liitoksia, mutta pakko aiheuttaa kovan vastakarvan ja jumpituksen. Helpompi olisi ollut panna koko kuntarakenne kerralla uusiksi. Silloin valitus olisi koskenut kaikkia ja itkun jälkeen olisi alkanut arki. Nyt on luvassa erilaisia vastarintaoperaatioita ja hollolalaista kansantanssia. Elinvoimaisuuden lisäämisen tavoittelussa siitetään eripuraa ja tappiomielialaa. Isommat syövät pienemmän. Itsenäinen päätösvalta loppuu. Palvelut ajetaan alas. Ja niin edespäin. Mutta suurimmat verorahojen syöpöt ovat kuitenkin haja-asuma-alueiden velkaiset kunnat.
Kuntien pakkoliitos kuluu sarjaan pakkoavioliitto, pakkoruotsi, pakkopulla. Siinä aina valittaja voittaa, koska selkä on seinää vasten eikä kompromisseja tunneta. Tai häviää, mutta jatkaa valttamista hamaan loppuun. Totta on, ettei tässä asiassa kompromisseilla saavuteta edes kohtuullista tulosta. Mutta jos pakkoon mennään, mennään sitten kaikki kunnat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti