Ukrainan oppositio jatkaa toivottomalta runtuvaa taistelua presidentti Janukovitsia vastaan. Nyt opposition kolmikko neuvottelee presidentin kanssa. Barrikaadeille on julisteltu taukoa, mutta mitä vielä. Viikkoja kadulla protestoineet ihmiset eivät usko presidentin taipuvan neuvottelujen kautta. Opposition pulmana on johtohahmon puuttuminen. Tämän tietävät hyvin presidentti ja hänen esikuntansa. Poliisille myönnettiin lisää valtuuksia. Seurauksena kovempia yhteenottoja, joissa on kuollut ilmeisesti viisi henkilöä. Se vahvistanee opposition asemaa. Mutta riittääkoö se mihinkään ? Yhteenotto on odotettavissa. Sen jälkeen katkeruutta ja uusia yhteenottoja. Onko tässä uusi Syyria ? Toivottavasti ei. Oppositiolla ei ainakaan toistaiseksi ole aseita. Venäjä on myös presidentin divisioonissa, joten rauhanomainen vaihtoehto lienee parempi vaihtoehto myös opposition strategialle.
Kauempaa katsellen tilanne näyttää opposition kannalta heikommalta. Euroopan suunnalta ei ole luvassa tukea, paitsi taloudellisen yhteistyön väheneminen. Se taas ajaa Ukrainaa yhä enemmän Venäjän syliin. Tilanne on vaikea, mutta tietyllä tavalla protestien jatkuminen lisää opposition suosiota. Vaikka yhteiskunnan toimivuus heikkenee, kansan tyytymättömyys suuntautuu hallitsijoihin. Lisäaki Timoshenko on jemmassa vankilassa. Hän voi tulla Mandelan tavoin opposition johtajaksi. Silloin vallan vaakakuppi voi kallistua toiseen suuntaa. Heikentyvä talous tarvitsee kuitenkin sekä idän että lännen yhteyksiä. Tulevaisuus on molemmissa suunnissa. Nyt tilanteet ja yhteydet heikkenevät. Edessä on karua taantumaa. Jonkinlainen ratkaisu voisi olla se, että taloudellisen taantuman myötä oligarkit painostaisivat presidenttiä myönnytyksiin. Vaaditaan vaaleja ja orastavan muutoksen siemeniä. Vaikka oppositio tulisikin valtaan, sillä ei välttämättä ole yhtenäistä politiikkaa. Viimeeksi orassivallankumouksen jälkimainingeissa oppositio sekosi keskinäiseen valtataisteluun. Tulevaisuus näyttää repivän maan kahtia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti