perjantai 17. tammikuuta 2014

Auringon nousu ja lasku

Kyllä kevät on tulossa. Sen voi päätellä siitä, että valoisa aikaa on jo yli kuusi tuntia päivässä. Ainakin täällä Tampereella. Nuorgamissakin tänään näkyy auringon valoa ensimmäistä kertaa tänä talvena. Luultavasti bileet ovat pystyssä.

Valon määrä on suoraan verrannollinen aivojen liukkauteen. Ihmisen innovatiivisuus on suoraan seurausta valon määrästä. Tämän on havainnut eräs Peltolammilla vaikuttava aivojen omistaja. Kun antaa aivoille puolikin tuntia auringon valoa, alkaa heti lentää levottomia ajatuksia. Osasyy on aivojen talviuni. Auringon säteet herättävät nukkuvan karhun ja siitä se alkaa. Alku on tosin vielä vaisua ja jähmeää varsinkin, jos verrataan kesä-heinäkuun kiitoon. Silloin toinen toistaan inspiroituneimpia ajatuksia suorastaan törmäilee ajatusnystyröissä.

Tästä talvesta selvittiin pienin pintanaarmuin. Mitään suurempaa koomaa ei tullutkaan. Johtuuko sitten pimeyden välttelystä vai yksityisestä ilonpidosta, mutta talven pimeimmät hetket viuhahtivat jotenkin huomaamattomasti ohi. Kiitän ja kumarran ja odotan jo malttamattomasti kevätlinnun muuttoa. Siten elämä on mallillaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti