Vierailu Retrettiin oli hieman kaksijakoinen. Toisaalta kiinnosti, toisaalta epäilytti. Teemana taiteilijapariskunnat. Luolastossa oli hienoja veistoksia. Heli Ryhänen ja matti Kalkamo olivat käyttäneet kiinnostavalla tavalla luplaston mahdollisuuksia, karkeita kalliopintoja, valoja ja onkaloita. Hauska yksityiskohta oli ohilla taskulampuilla haettujen teosten valaisu. Tove Janson ja Tuulikki Pietilä olivat esillä salin videonäytöllä. Lukuisa joukko klassikkopareja oli esillä näyttelytiloissa. En oikein innostunut tästä. Kyösti Kakkosen keräämiä lasiesineitä oli vitriineissä. Carl Barksin ankkoja esiteltiin ilmeisesti lapsille tarkoitetussa tilassa. Grafiikanpaja Himmelblau esitteli kotimaisia grafiikan taitajia.
Vaikka luolasto olikin elämys ja vaikuttava, jäi yleisfiilis hieman odottavaksi. Kun katselin kävijäkuntaa ja erityisest ikäprofiilia, en ihmetellyt enää. Uuden ajan pläjäyksiä ei täällä ole mahdollista suuremmassa määrin esitellä. Retretti vastaa ns. suuren yleisön tarpeisiin ja hyvä niin.
Niin ja Retretti on latinaa ja tarkoittaa kohtaamispaikkaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti