Päätin lähteä uimaan ja punttisalille pyörällä. Matka taittui joutusasti, mutta Nekalan suoralla alkoi väsyttää. Olo oli rukkoinen ja lihakset jumissa. Vaikkei suuria mäkiä ollutkaan nousu Sampolaan oli veret seisauttavaa. Ehdin miettimään mennyttä viikkoa ja kaikkia sen vaatimia voimanponnistuksia. Lopulta saavutin määränpään ja painuin punttisalille. Venyttelin tapani mukaan reilusti ja sitten hyökkäsin soutulaitteen kimppuun. Jaksoi vedellä vartin ja sitten lopetin. Ajayukset harhailivat mualla. Tein vielä kevyttä ja kirjavaa ennen saunaa. Saunan jälkeen pulahdin perinteiselle 200 metrin kansanuinnille. So. hiljaa ja määrätietoisesti. Koko rituaalin jälkeen takaisin pyöränselkään ja takaisin kohti mäenpäällä seisovaa Peltsua. Kaikki meni hycin. Jopa Prisman mäki (entinen Ekan mäki) meni joten kuten. Loppupään pienet ylämäen tuntuivat nousevan ylös.
Nyt istun sohvalla. Olen aivan puhki. Olen aivan reporankana. Vielä pitäisi jaksaa hypätä bussiin ja katsella huippujalkapalloa Tammelan stadionilla. Valtakkain ovat Ilves-Kissa ja joku muu. Taisi olla ÅIFK Turusta. Koetan kerätä itseni ja nousta sohvalta. Vaikka tekee kipeää en....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti