Orkidean kasvu

Pidön kasveista. Niitä on kuhtuullisen paljon eri puolilla asuntoani. Olen myös onnistunut monien kasvien kanssa. Rehecät yläkerran kasvit ovat melkein räjähtäneet. Orkidea on kuitenkin täydellinen mysteeri. Pidin sitä pimeässä. Sitten kuulin, että sen pitää olla valossa. Tein heti emävirheen, koska vaihdoin sen läpinäkyvästä muoviruukusta emalikuurrkkun ja lisäsin multaa. Siirsin ikkunalaudalle ja aloi uittamaan sitä kerran viikossa. Huomasin mullanvaihdon yhteydessä, että juuri on aivan olemTon nysä. Huomasin myös, että veteen upottamisen idea on läpikastwlla kaarnanpalat. Niistä kasvi imee nestettä. Silti en ole saanut orkideaan draivia. Nyt päätin tehdä uuden kuvion. Vien sen yläkerran rehottavien kasvien joukkoon. Aamupäivän aurinko on saanut ne ennennäkemättömään vehreyteen. Huomenna oekideani pääsee uuteen porukkaan. Se on sinnikäs ja omapäinen. Yritän antaa sille tilaa. Katsotaan miten käy. Orkidea on opettanut myös minua. Se ei paljon puhu, mutta on kärsivällinen. Ehkä ymmärrän sen tarpeita hieman paremmin. Kuitenkin sen näyttää voivan kohtuullisesti, vaikkei ole parhaimmillaan. Orkidea kaipaa puheita. Se haluaa kuunnella puhumista. Se nauttii valosta. Ajattelen, että pikku hiljaa se halua puhjeta kukkaan. Mutta se vaatii oman aikansa. Osaisinko malttaa mieleni ja ymmärtää sitä.