Suomen maagisin hanuristi Kimmo Pohjonen soittaa ja kertoo elämästään dokumentissa Soundbreaker. Pohjonen kehitteli luovan kansanmusiikin lisäksi oman tyylin ja ilmaisun. Shamaaninen, sähköinen soittotyyli koettelee sekä Pojosen että kuuntelijoiden rajoja. Vaikka suomalaisen musiikin maailmanvalloittajia ovat olleet Himit ja Nightwishit, Pohjonen edustaa jotain kansallista ja persoonallista suuntausta, jota voidaan hyvällä syyllää pitää parhaana suomalasen kevyen musiikin käyntikorttina. Ja maailmaa Pohjonen on kiertänytkin. Pohjosen musiikki ei vaan ole massamusiikkia tai tavisten kuuntelumusaa. Kimmo Pohjonen kokeilee ja hakee rajoja. Tässä on kyse sekä populaarimusasta, etnosta, maailmanmusiikista, uudesta kansanmusiikista jne.
Itse olen nähnyt Kimmo Pohjosen monenlaisissa kokoonpanoissa. Parhaimmat kokemukset ovat olleet KTU trion soitanta Tampere Jazz Happeningissa ja Pinnin Poikien (Kimmon Pohjonen ja Arto Järvelä) vedossa Folklandia-risteilyllä.
Kovin erilaisia ulottuvuuksia molemmat.
Dokkari kaivaa Pohjosen musiikillisen persoonallisuuden. Musiikki vie miestä maailmalle, Rämsöön konefestareille, studiotyöskentelyyn, lavalle ja maaseudun maisemiin. Juuret puhuvat Pohjosen kautta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti