Rohkea, raju ja lohduton. Niin kuvailisin seitsenkymppisen Coetzeen teosta Häpeäpaalu. Nautin kirjailijan avoimesta ja paljastavasta näkökulmasta. Kiellettyjä asioita roppakaupalla ja myös ilman turhia selittelyjä. Sellaista on kiinnostavaa lukea. Kirja on todellisuutta, jokainen selitelköön miten haluaa. Hieno asenne kirjoittamiseen.
Pieniä osia joutavuuksia oli mahtunut täytteeksi, mutta kompakti kokonaisuus, joka kuvaa Etelä-Afrikan arkea valkoisen miehen näkökulmasta.
Hän on saanut kaikkea mitä kirjailija voi toivoa. Näyttöä ja taitoa löytyy. Kirjoittamistapa on huomaamaton ja hän rakentaa tarinalla kokonaisuuden. Ihan kasin arvoinen kirja.
Silti kaipailen mustan Afrikan kirjailijoita. Niitä kirjoja on kirjastossa kovin vähän. Netistä löytyy Kristiina Vattulaisen vuonna 2003 keräämä luettelo afrikkalaisista kirjailijoista. Se on osoitteessa www.kirjastot.fi/kirjallisuus/kirjailijahakemistot/afrikka
Luin viimeksi Poikavuodet, joka kertoi ihan siitä mihin nimi viittaa. Lukukokemuksesta on jo muutama vuosi. En muista paljonkaan opuksesta, muistelen, että se oli hyvä kirja. Siinä viiltävän analyyttinen kommenttini kyseisestä kirjailijasta.
VastaaPoistaTaidan lainata vielä toisen Coetzeen kirjan. ellen sitten löydä Vattulaisen listalta jotain toista.
VastaaPoista