Pesin eilen mattoja. Koska olen yksin, pesen itse mattoni. Pidän mattojenpesusta, kunhan sitä ei tarvitse tehdä kuin kerran vuodessa. Saa jotain konkreettista aikaiseksi. Matonpesussa on mukava leppoisa fiilis. Miehenä tunnen ilmassa olevan positiivista myötätuntoa.
Mattojen pesu on naisten hommaa. Reilun kymmenen vuoden empiirisen aineiston perusteella voin tehdä tämän johtopäätöksen.
Miksi ? Naiset ymmärtävät puhtaudesta. Naiset nauttivat matonpesusta. Se on naisten rooli. Matot jäisivät pesemättä, jolleivat naiset pesisi niitä. En minä itse asiassa tiedä miksi. Eilen oli yksi mieskin minun lisäkseni paikalla. Hän nosteli mattoja kuivumaan ja pelasti minun mattoni kuivaustelan välistä. Ei pessut maton mattoa. Oli oikea mies.
Matonpesu on fyysistä hommaa. Se sopii hyvin miehillekin. Selkä ainakin tulee kipeäksi. Ehkä mattoja pesevä mies tulkitaan tossukaksi.
Matonpesussa on oma kielensä. Puhutaan varovasti hyvästä kelistä. On se ilmoja pidellyt ja sitä rataa. Se on suomalaista yhteisöllisyyttä. Ollaan muutaman metrin päässä naapurista, mutta pestään omia mattoja. Se on meidän ikiomaa kulttuuria.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti