Controllia oli hakusessa edellisen nimisellä rock-klubilla. Se oli mukavasti piilossa kellarissa. Itse asiassa parisataa metriä täältä asumuksestani. Paikka oli kivan näköinen, seinillä Iggy Popin ja Davie Bovien kuvia. Masennus tuli kun tilasin paikallista bisseä. Kaikki oli muun maalaisia. Höh. Se identiteetistä. Paikka oli selvästi opiskelijabaari, paitsi että hinnat olivat mannermaiset.Harmi, jos näistä parikymppisistä tulee integroituneita eurooppalaisia päättäjiä. Irentiteetti tulee kuitenkin omasta kansallisuuresta, sano Ikurin jyrä.
Varsinainen esiintymisareena oli jonkilainen tunneli tai tuubi. Tuli mieleen oma kommenttini Ylä-Vuoksessa n.43 vuotta sitten. "Imatralle pitäisi saada hämyisä musiikkiklubi." Tässähän se nyt oli. Toiveitteni täyttymys.
Bändi alkoi soittamaan vihdoinkin ennen yhtätoista. Ainoa baariin ilmestynyt itseni ikäinen (yli 40-vuotias) olikin sitten bändin vokalisti. Hänet oli miksattu mukavasti niin,ettei enkunkielisistä sanoista saanut selvää. Ei hätää. Musa oli kuitenkin kivaa indie/grungea (oma tulkintani) ja orkka oli nimeltään KUMM. Ehkä tulevaisuuden lupaus.Tai mennyt lupaus.
Olen harrastanut tätä nuorten bändien riemukasta soitantaa Riikassa ja Vilnassa. Ja myös Dogs Homessa rautatieaseman takana Mansessa. Nyt yleisö oli nuorta, muttei riemukasta. Kais maar löydän jostain niitä nuoriia bändejä. Ne kun soittaa suoraan sydämestä ja se kuuluu nauruna ja ilona. Tykkään siitä. Eli jätin Art Jazz Clubin väliin. Luultavasti vanhempia arvokkaita hemmoja vakavalla asialla. Ehkä ensi viikolla kaipaan sitä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti