Viimeisin dopinguutinen kertoo, että hiihtäjä Tero Similä on jäänyt kiinni epo-hormoonin käytöstä. Ehtoopuolella oleva hiihtäjä on kokeillut kepillä jäätä. Vieläkö suksi luistaisi vippaskonstein ? Tai sitten hän on käyttänyt "menestyksekkäästi" jo aiemminkin. Tai doping on arkea, kiinnijääminen ei. Tai jotain muuta.
Hiihtoliitto saa puhtaat paperit, koska Similä on yksinäinen susi, kuten termi kuuluu. Muussa tapauksessa sponsorit, valtionavut ja johtopaikat olisivat katoavaa kansanperinnettä. Jotain on siis opittu Lahden katastrofista. Nyt homma pyyhkäistää siististi maton alle ja Similä lopettaa uransa. Tuoreessa muistissa on Lallukan tapaus. Dopinkäry muuttui toteennäyton puutteessa pelkäksi kosmetiikaksi.
Joka tapauksessa Hiihtoliiton johto on joutumassa tulisille hiilille. Taas jotain sotkuja jossakin. Johdon tehtäväksi jää tulipalojen sammuttaminen, edustusjoukkuuen puolustelu ja irtiotto dopinghiihtäjästä. Dopingin juuret ovat syvällä, samoin hiihtokansan epäluottamus. Kansa ei ole unohtanut, koska likapyykkiä ei ole julkisesti uskallettu pestä. Tämä käy hyvin selville esimerkiksi Vähäsöyringistä kertovassa dokumentissa. Kuka hullu kertoisi totuuden, kun kukaan ei usko siihen kuitenkaan. Hiihtoliiton on kuitenkin tiukennetta testausta ja dopingin vastaisia toimia nuorten keskuudessa. Vanhemmat jyrät eivät näistä valistuksista piittaa. Ainakin sen Similän tapaus opettaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti