Jazzahead

Bremenin jazzfestari on Jazzahead. Kolmeen päivään on mahdutettu messut, neljä konserttisarja, Galailta ja ravintolailta reilussa kymmenessä paikassa. Entinen teurastamo eli Sclachthof Kulturzentrun on pääpaikkana ja vieressä on iso messukeskus. Konserteissa vuorottelevat kaksi esiintymispaikkaan. Se on hieman haastavaa ja väliin ärsyttävä ulkoilutapahtuma, mutta samalla lipulla saa runsaasti pieniä välähdyksiä monenlaisista taitamista. Teemoina perinteiset Deutch Expo, European Night ja Oversees Night. Vierailevana jazzkonserttimaana oli Israel. Eurooppalaisessa illassa on perinteisesti myös suomalainen bändi, joka tänä vuonna oli kalevalismusiikkia sommittelemassa Kokko quartet.

Monenlaista jazzia kuultiin. Mieleen jäi kuitenkin kaksi ylitse muiden. Israelilainen Sopraanosaksofonisti Daniel Zamir orkestereineen ja kanadalainen laulajatar Chloe Charles.

Daniel Zamir pohjaksi musiikkinsa oman maansa kansanmusiikkiin, mutta hänen taidokkaaja vuolaat soolonsa sulattivat minut täysin. En muista koska olisin kuullut niin soljuvasti ja intensiivistä fonistia. Myös muu bändi piano, basso ja rummut olivat huippuluokkaa. Päivä oli pelastettu, kuukausi on pelastettu, koko vuosi on pelastettu. Niin loistokas Zamir oli. Välillä hän lauloi jossain jazzin, kansanmusiikin ja hoilotuksen välimaastossa, mutta kuitenkin taitavasti ja tyylillä. Välillä hän kesytti yleisön yhteislauluun ja taustakuoroksi. Tästä showpuolesta huolimatta Zamir on armoitettu sopraanosti ja loputon improvisoija. YouTubessa saa hyvän kuvan Zamirin taikurin taidoista kuuntelemalla esim. biisin "Tesha". Siinä Zamir puhaltaa alttoa.

Kanadalainen Chloe Charles oli aivan toisenlainen ilmestys. Pehmeä, henkäilevä ja toistelevainen laulutyyli oli persoonallinen. Nainen näppäili samalla akustisen kitaraa ja säestävässä bändissä soittelivat pianisti ja kaksi viulistia. Tämä kokonaisuus palveli herkkää laulajaa. Varmasti jylhä basso ja rummut olisivat tuoneet lisäelementteinä, mutta vieneet samalla Charlesin herkkyyttä ja koskettavuutta. Lyhyehköt biisit toivat mieleen Amy Winehousen, Joni Mitchellin, Carol Kingin ja ja kumppanit. Chloe Charles oli kuitenkin oma persoonallinen itsensä ja se oli hienointa. Tämä musta, nuori, hieman tyttömäisesti tirskahteleva nainen on varmasti kova tulevaisuuden lupaus. Eikä enää edes lupaus vaan oiva vokalisti ja tähti.