On karmaisevaa ajatella, että sivulliset ihmiset ovat menehtyneet tuhopolton seurauksena.
Elämä on karu kaveri. On vaikea ymmärtää jälkeenpäin tuhotyön satunnaisesti kohtaamien ihmisten kohtaloa. Voi vain spekuloida, oliko tarkoitus kostaa, pelotella, peittää jälkiä. Riistäytyikö homma käsistä ? Ihmishenkiä ei saada takaisin. Tekijöiden kuuluu kuitenkin saada rangaistuksia. Toivottavasti asia saadaan selvitettyä. Se kuuluu oikeudenmukaisuuteen.
Meillä on harvinaisempaa, että sattuma vie ihmishenkiä. Sotaa käyvissä maissa tai muuten levottomilla seuduilla siihen on tottuminen. Vaikka tuskin siihen voi tottua. Kuitenkin sattumanvaraisuus on kovaa kohtaloa, johon hakee aina hapuille selitystä. Autolla ajaessa tulee harvemmin ajateltua, että vastaantuleva voi saada sairauskohtauksen, olla humalassa tai tehdä harkitsemattoman liikkeen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti