Lauantain sessiot alkoivat kolmen bändin: Das Kapital, Juhani Aaltonen Kvartetti ja Mostly other people do the killing voimin.
Das Kapital esitti Hans Eislerin musiikkia uudenlaisina sovuksia. Se on avantgarde vaikutteista suoraa jazziua. Saksalaisittain sovitettuna. Vanhat tastelulaulut soivat vankasti. Välillä ei tiennyt rienataanko vai rakastetaan. Tässä sympaattisessa triossa kiinnittyi huomio tosissaan paahtavaan ranskaliseen rumpaliin Edward Perraudiin. Hän oli täpöllä mukana ja selväst samanlainen monipuolisuusmies kuin Jazzmobin Andreas Bye. Varmaankin veljeksiä.
Junnu Aaltosen kvartetti oli vähän vaisu esitys. En kommentoi enempää. Olen kuunnellut häntä neljä vuosikymmentä. Nyt ikä alkaa painaa. 75 V. Sympaattinen henkilö.
Mostly other people do the killing oli zappamainen rienabändi. Sovitukset olivat hauskoja käänteisiä ja välillä jopa uskomattomia. Taitava ja omaperäinen bändi.Mutta hetken kuuntelun jälkeen jäi kalpea maku. Ihan kuin Spike Jonesia kuuntelee 5 minuuttia ja sitten hymy hyytyy.
Iltasessiossa lavalle nousivat Marc Ribot Sunship, Tin Hat ja Dave Holland Quintet.
Marc Ribotin kitarointi on minulle jotenkin liian abstrakstia. Siinä on kovin vapaata revitystä ja vielä bändi seurailee mukana taustalla. Ei ole minun musiikkiani.
Tin Hat oli aivan uusi tuttavuus. Tyyli oli jonkinlaista klezmerfolkjazzia. Hienoja , taiteellisia sävellyksiä. Kokoonpano kertoo sen: klarinetti/bassoklarinetti, kitara, viulu ja harmonikka. Klarinetti ja kitara vastasivat pääosin kompista. Pääosaa esitti viulisti Carla Kihlstedt. Välillä laulaen ja välillä soittamalla viiltävän kauniita viulusooloja. Yllättävää ja hatunnosto Juhamatti Kauppiselle oivallisesta bändivalinnasta.
Sitten pääesiintyjä Dave Holland Quintet. Mahtavaa taitotasoa. Harmoniaa ja hienoja biisejä. Paikka oli ehkä jopa liian suuri Hollandin sävykkäälle mainstreemille. Vibrafonisti Steve Nelson pehmensi fonisti Chris Potterin ja trumpetisti Robin Eubanksin tiukkoja sooloiluja. Pidin kovasti myös maestron pehmeästä ja älykkäästä tavasta käsitellä bassoaan. Hän on oikea legenda, aivan kuten mainostettiin. Pitkä päivä alkoi kuitenkin vetää veroaan, joten loppu jäi näkemättä.
Das Kapital esitti Hans Eislerin musiikkia uudenlaisina sovuksia. Se on avantgarde vaikutteista suoraa jazziua. Saksalaisittain sovitettuna. Vanhat tastelulaulut soivat vankasti. Välillä ei tiennyt rienataanko vai rakastetaan. Tässä sympaattisessa triossa kiinnittyi huomio tosissaan paahtavaan ranskaliseen rumpaliin Edward Perraudiin. Hän oli täpöllä mukana ja selväst samanlainen monipuolisuusmies kuin Jazzmobin Andreas Bye. Varmaankin veljeksiä.
Junnu Aaltosen kvartetti oli vähän vaisu esitys. En kommentoi enempää. Olen kuunnellut häntä neljä vuosikymmentä. Nyt ikä alkaa painaa. 75 V. Sympaattinen henkilö.
Mostly other people do the killing oli zappamainen rienabändi. Sovitukset olivat hauskoja käänteisiä ja välillä jopa uskomattomia. Taitava ja omaperäinen bändi.Mutta hetken kuuntelun jälkeen jäi kalpea maku. Ihan kuin Spike Jonesia kuuntelee 5 minuuttia ja sitten hymy hyytyy.
Iltasessiossa lavalle nousivat Marc Ribot Sunship, Tin Hat ja Dave Holland Quintet.
Marc Ribotin kitarointi on minulle jotenkin liian abstrakstia. Siinä on kovin vapaata revitystä ja vielä bändi seurailee mukana taustalla. Ei ole minun musiikkiani.
Tin Hat oli aivan uusi tuttavuus. Tyyli oli jonkinlaista klezmerfolkjazzia. Hienoja , taiteellisia sävellyksiä. Kokoonpano kertoo sen: klarinetti/bassoklarinetti, kitara, viulu ja harmonikka. Klarinetti ja kitara vastasivat pääosin kompista. Pääosaa esitti viulisti Carla Kihlstedt. Välillä laulaen ja välillä soittamalla viiltävän kauniita viulusooloja. Yllättävää ja hatunnosto Juhamatti Kauppiselle oivallisesta bändivalinnasta.
Sitten pääesiintyjä Dave Holland Quintet. Mahtavaa taitotasoa. Harmoniaa ja hienoja biisejä. Paikka oli ehkä jopa liian suuri Hollandin sävykkäälle mainstreemille. Vibrafonisti Steve Nelson pehmensi fonisti Chris Potterin ja trumpetisti Robin Eubanksin tiukkoja sooloiluja. Pidin kovasti myös maestron pehmeästä ja älykkäästä tavasta käsitellä bassoaan. Hän on oikea legenda, aivan kuten mainostettiin. Pitkä päivä alkoi kuitenkin vetää veroaan, joten loppu jäi näkemättä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti