Olen yrittänyt seurata silmä ja korva tarkkana Kreikan tilannetta ja velkaneuvotteluja. Huonolla menestyksellä. En enää ymmärrä mitä Kreikka haluaa. Onko tämä tiedotussotaa vai kamppailua viimeisestä oljenkorresta ? Huonosti käy, mutta koetetaan välttää kaikkein pahin. Oletan, että se haluaisi velkojen anteeksiantoa ilman mitään muutoksia yhteiskunnassa. Se on mahdotonta. Jos maalla on yli 300 miljardia velkaa, ei totaalista armahdusta velkojilta voi tulla vaikka Euroopan yhteisö ja keskuspankki haluavat pitää Kreikan mukana vaikka hinta olisi liian kallis. Onko niin, että pääministeri Tsipras tietää tämän ja venkoilee loputtomasti vai haluaako hän saada kansan mielipiteen, jolloin vastuu siirtyy muille ? Syriza on ajanut myös itsensä löysään hirteen. Se on luvannut kansalle tiettyjä parannuksia, mutta koko konkurssin toivottomuus on paljastanut heille. Yritetään pelastaa omat kasvot. Omituiselta kuullosti Tsiprasin puhe kansalle, jossa hän totesi EKP:n päätöksen johtaneen siihen, että pankit ovat nyt kiinni. Tosiasiassa EKP jatkaa pankkien hätärahoitusta edelleen normaalilla tasolla. EKP ei kuitenkaan enää korota sitä määrärahaa vaikka pankit sellaista tarvitsisivat käveisvarojen joukkopaon takia. Nyt kuitenkin näyttää erityisen huonolta kreikkalaisten näkökulmasta. Euroopassa Tsipras on vaikuttanut pikkupijalta, joka on saanut aina liian vähän viikkorahaa. Loputon kiukuttelija. Nykyisten raippojen ja rajoitusten lisäksi edessä on piinaavia vuosia tai täysromahdus, joka voi johtaa väkivaltaan ja oman käden oikeuteen. Silloin sotilaat ottavat vallan. Sotilasjuntta luopui vallasta Kreikassa 70-luvun puolivälissä.
Meidän tavallisten kansalaiiten näkökulmasta näyttää turnauskestävyys loppuvan. Yhä useampi Euroopassa haluaisi hylätä Kreikan ja antaa sen vaipua omaan kurjuuteensa. Monet ajattelevat myös Kreikassa näin. Jos tämä jahkaaminen jatkuu, Kreikkaan matkustetaan vähemmän. Sen sijaan, jos Kreikka ajautuu konkurssiin ja oman onnensa nojaan, hintataso putoaa niin alas, että matkailukiinnostus alkavat jonkun ajan kuluttua nousemaan. Se ei kuitenkaan kata valtion vastuita edes arkipäivän asioiden osalta, puhumattakaan jättivelkoja muille velkojille.
Lähes jokaisella maalla on valtion velkaa. Suomen velka on sata miljardia. Jotta maa pystyisi maksamaan velkojaan tarvitaan kansantalouden kasvua. Valtion pitää siinä ohessa tehdä plusmerkkisiä budjetteja. Nyt Suomessa ollaan aikeissa tehdä niin. Kun Kreikan velka on moninkertainen ja kansantalous ajautunut miinusmerkkiseksi, pitäisi löytää kansantalouden kasvua tuottavia elementtejä. Se tarkoittaa monenlaisia muutoksia, joista kreikkalaisten itse pitäisi tehdä päätöksiä. Niiden pitäisi vakuuttaa velkojia ja kumppanimaita. Nyt näyttää siltä, että Kreikan rimpuilu johtaa päivä päivältä huonompaan suuntaa eli köyhtymiseen ja velkojan kasvuun. Kuka haluaa tällaista ? Ymmärrän, että vallassaolijat haluavat esittää asian toisin, mutta realiteetit ovat heidänkin tiedossaan. Loputtoman pelaamisen seurauksena ei tule luottamusta tai ratkaisuehdotuksia. Todennäköisesti Kreikan on vaihdettava johtoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti