tiistai 22. lokakuuta 2013

Viikon 43 syyllinen: Marimekko

Marimekko on pyrkinyt Viikon syyllinen-listalle ahkerasti, muttei se ole ennen onnistanut. Hyvässä muistissa on Isolan ja Louekarin kopiointiväitteet. Yhtiön maine on mennyt ja siinä samalla taiteiljoiden ja suunnittelijoiden maineet. Mutta kauppa käy hyvin tai kohtuullisesti. Kasseja ja kankaita myydään lähes entiseen malliin. Vaikuttaakin siltä, että kopioinnista on tullut yhtiön uusi brändi. Nyt taas tulee kopiointiuutisia samalta suunnalta. Suunnittelija Marjut Rahkola on tuohtunut, koska Marimekko on alkanut käyttämään hänen suunnittelemiaan kuvioita lasten vaatemalleissa. Marimekko kiistää kopioinnin ja kertoo kyseessä olevan kokonaan uuden tuotteen. Tämä Marimekon sinnikäs puurtaminen viikon syyllinen-listalle on tuottanut vihdoinkin tulosta ja toimituksemme on palkinnut yhtiön toimet tällä kunniamaininnalla. Yleensä tällä listalla on ollut vain yksityishenkilöitä ja -julkimoita, mutta nyt teemme poikkeuksen. Toimituksemme haluaa palkita peräänantamattoman yrityksen. Olikohan tämä jo neljäs tai viides kerta ?

Taiteilijoiden ja taideteosten kopiointi on toki melko yleistä. Asiasta puhutaan harvoin julkisesti, koska kunnianloukkaussyytteet ja vihollisuudet taiteellisesti omanarvontuntoisten tekijöiden välillä hirvittävät. Jonkinlainen vaikenemisen laki on vallalla. Tarkka rajanveto on toki vaikeaa. Voidaan sanoa, että Marimekon toimista on ollut myös hyötyä. Asia on saanut paljon huomiota ja keskustelu on käynyt vilkkaana. Rajanveto suoranaisen kopioinnin ja vaikuteiden saamisen välillä on häilyvä. Kevään ja kesän aikana paljastuneet Marimekon kopiointitoimet ovat kuitenkin kohtuullisen selkeitä ja ylittävät "hyvän maun mukaisten vaikutteiden" omaksumisen. Marimekon toimitusjohtaja on tullut ulos (kaapista) vakuuttaen yhtiöllä olevan nollatoleranssin. Se tuo tähän puuhaan kiinnostavan lisän. Kun kopiointiin liittyviä epäilyjä syntyy edelleen lisää, tuntuu toimitusjohtaja Ihamuotilan puhe lähinnä norsunluutornissa istuskelevan pomon mietiskelyltä. Todellisuus on jotain muuta ja pahimmillaan esiin voi pöllähtää vaikka minkälaisia haamuja.

Tässä vielä salainen, ensi viikolla julkistettava tuomio:

1. Marimekko joutuu suunnittelemaan kuosin, joka on selkeä kopio tunnetun taiteilijan (Picasso, Rembrant, Munch, Michelangelo, Gallen-Kallela) teoksesta. Kaikkien Marimekko-liikeiden ikkunaan laitetaan esille tämä uusi kuosi ja teksti: Unique art by Marimekko.

2. Marimekko suunnittelee ja ompelee maailman suurimman armeijan harmaat eli Kiinan kansanarmeijan kostyymit. Taivaallisen rauhan aukion paraatissa jokaisella sotilaalla on kiväärin sijaan kyltti: sponsored by Marimekko. Samaa asukokonaisuutta kaupataan alehintaan muiden maailman maiden armeijoille kuten Yhdysvaltojen, Venäjän, Intian, Pakistanin, Etelä- ja Pohjois-Korean, Indonesian, Brasilian, Argentiinan, Kenian, Australian, Lichtensteinin, Andorran, Grönlannin, Naton, EU:n, YK:n, Greenpeacen ja Animalian armeijoille. Tulot laitetaan lyhentämättöminä Marimekon entisten taiteilijoiden eläkekassaan.

3. Marimekon uutuustuotteisiin liitetään teksti: Not copied by Marimekko.

4. Marmekon klassikkopaitaa (siis sitä sietämätöntä pystyraitaista ratiapaitaa, jota pehmomiehet ovat pitäneet seiskytluvulta lähtien) aletaan mainostamaan ainoana aitona marituotteena. Pian näistä paidoista maksetaan antiikkihinta Bukowskin huutokaupassa ja Marimekosta tulee uuden brändäyksen takia maailman johtava antiikkipaitamerkki. Kopioituja tuotteita aletaan valmistamaan Aasiassa ja Marimekko saa satoja miljoonia euroja voitettujen kopiointioikeudenkäyntien seurauksena. Niillä maksetaan hävittyjen kopiointioikeudenkäyntien kulut.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti