Ihan vaan tavallinen päivä

Joskus vaan ei synny mitään. Koko päivä menee rutiinilla ihan ok, mutta mistään ei ole jälkipolville kirjoitettavaa. Aivon on narikassa ja keskittyvät jokapäiväisiin suorituksiin. Tavallisena päivänä näppäimistö on hiljaa. Tie on tasainen ja sileä. Hyvä niin. Ei tässä mutkia tai ylämäkiä tarvitakaan. Jotenkin kaikki tuntuu mauttomalta ja värittömältä. Tulipahan tämäkin päivä elettyä. Päivä on aivan harmaa vaikka tosiasiassa aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta. Pitääkö sitten joka päivä olla jotain piinaa ja iloa ? Olen kait senluonteinen ihminen, että väritön päivä merkitsee jonkinlaista piinaa. Nyt tuli sellainen. Huomenna kaikki on ehkä toisin.