Näin siinä kävi tänä vuonna. Rauhanpalkinto miljoonineen myönnettiin EU:lle. Hyvä niin. EU:lla on ollut hieman taloudellisia haasteita viime aikoina. Rahaa on jouduttu siirtämään säkkikaupalla pankkeihin vakuudeksi. Tälle rahalle löytyi sii oikea osoite. Mutta kuka saa kunnian rauhantyöstä ?
Rauhantyön kunnia menee kaikille EU:n kansalaisille. He ovat puurtaneet väsymättä yhteisen maailman puolesta. No, ehkä toiset hieman enemmän kuin toiset, mutta ei ruveta turhan takoiksi. Me kansalaiset emme ole puhuneet pahaa naapurimaista emmekä kohdelleet toisien maiden kansalaisia epäoikeudenmukaisesti. Mitä nyt vähän joissakin piukkujouluissa ja kahvikeskusteluissa tai netissä. Muttei se ole paljon. Siinä syy olla iloinen ja nauttia voitosta.
Rauhantyön kunnia kuuluu komissaareille. He ovat uskoneet rauhaan yötäpäivää ja puhuneet lakkaamatta laajentuvan Euroopan puolesta. Heillä on työpöydällä rauhanmerkki ja tavatessaan toisensa he toistavat tuttua Lennonin säettä "Give peace a chance". Lennonhan oli Liverpoolista eikä Japanista, niinkuin hänen New Yorkilainen vaimonsa.
Rauhantyön kunnia kuuluu EU:n palamentin jäsenille. He ovat matkustelleet ristiinrastiin, pitääkseen eurooppalaiset lentoyhtiöt elinvoimaisina. Muussa tapauksessa Euroopassa olisi vain pari lentoyhtiötä, eikä ole ollenkaan varmaa olisivatko ne europpalaisia, japanilaisia vai amerikkalaisia. Puhumattakaan halpalentoyhtiöistä. Siinä rauhantyötä kerrakseen. Kun vielä lisätään parlamentaarikkojen sukulaisten, työtovereiden, rakastajien ja muiden kannattajien saamat lentomatkat, voidaan tehdä kunniaa ja kumartaa.
Kunnia kuuluu medialle. Se on väsymättömästi julkituonut EU:n rauhanpyrkimyksiä, yhteistä tahtoa, tasa-arvon tunnetta ja paljastanut rauhanvastaisia liikkeitä. Niitähän on jotkut Etelä-Euroopan maat kuten Kreikka, Portugali, Espanja, Italia, Irlanti ja viimeisten huhjen mukaan myös Englanti. Media on pyrkinyt tuomaan rauhantahtoisia maita esille kuten Suomi, Saksa ja Hollanti. Näissä maissa on paljon rauhaa ainakin luottoluokitusyhtiöiden mukaan. Siitä osoituksena rauhantahtoinen hanke Sveitsistä. He ovat alkaneet ostaa suomalaisten yhtiöiden osakkeira ihan rauhantahtoisuuden takia.
Ei muuta kun juhlimaan. Jos itse tunnet ansaitsevasi kunnian Nobelin rauhanpalkinnosta, voit jättää viikonlopun kossupullon ostamatta ja ottaa Alkon hyllyltä pullon hyvää (ja kallista) shampanjaa. Kannatta ottaa useampi. Pian naapurit tulevat onnittelemaan joukolla rauhanpalkinnon voittajaa. Silloin ei kannata serveerata lapparilla tai koffilla. Samppakaljaa sen olla pitää. Tosiasiassa ihminen voittaa Nobelin rauhanpalkinnon vain kerran elämässään. Nauti siitä !
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti