Olen eka kertaa Brysselissä. Olen kyllä mennyt kolme kertaa lentoasemalta jonnekin muualle Belgiaan, mutten ole koskaan ollut Bryssel Cityssä. Kolmen tunnen jälkeen voiN raportoida ensikosketuksesta.
Tällä Brysselissä joka toinen kymmenkerroksinen talo on Euroopan Komissio. On se mahtava organisaatio tämä komissio. Näiden komissiorakennusten viereen ollaan rakentamassa lisää komissioita. Joissakin maissa komissio tarkoittaa lisämaksua tai pelkkää maksua. Nyt ymmärrän miksi näitä komissioita pitää olla niin valtavasti. Muinaisen ruotsinvallan aikaan kruununvoudit keräsivät suomalaisilta talonpojilta ja porvareilta komissioita. Mikään ei ole siis muuttunut sadoista vuosista huolimatta. Tai on se, että meikäläinen taviskin voi hyvin katsella näitä komissiopaikkoja.
Lounasruokala oli nimeltään vaatimattomasti Wall Street. Aika tavallisen näköinen päiväravintola. Kun astuimme sisään noin viittä vaille puolipäivän, ravintola ammotti tyhjyyttään. Hetkessä kaikki paikat, n. 60-70, olivat täpötäynnä. Kolme tarjoilijaa ja kaksi kokkia juoksivat tällaisen määrän lounaita kokoon tunnissa. Vauhti oli melkoinen ja onnittelimme itseämme, koska olimme löytäneet hyvän paikan. Kirjoittamaton totuushan on, että hyvän ruokapaikan tunnistaa täydestä salista. Simpukoita ei ollut tarjolla, koska simppuaika oli juuri mennyt ohi. Nyyh ! Maukas kana-ateria, creppi appelsiinikastikkeella ja pieni olut maksoivat 15 ekeä. Tarjoilijoiden vauhti oli melkoinen, mutta asiakkaat olivat tyytyväisiä.
Kaikenkaikkiaan elämä on Brysselissä mukavaa. Ainakin muutaman tunnin ajan. Täällä varmasti kelpaa olla, jos tykkää hallinnosta. Erilaisia ja erisävyisiä harmaita rakennuksia ja erikokoisia Unionin keltatähtisiä lippuja. Siinä tiivistetysti Bryssell kahdella sanalla. Nyt en siis puhu oluesta, ranskalaisista perunoista tai suussasulavista suklaakonfekteista. Puhun harmaasta arjesta ja hallinnosta. Koska aihe ei näytä kiinnostavan suuremmiten ketään lukijaa, päätän raporttini Brysselistä. Salut !
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti