tiistai 6. maaliskuuta 2012

Bolognan ruokaa








Muutaman päivän vierailulla ei pääse kovin syvään analyysiin bolongnalaisesta ruokakulttuurista (varsinkin kun pääosa ajasta istutaan kokoushuoneissa), kuitenkin ollaan hyvän ruokapatojen äärelllä. Tärkeätä ovat tuoreet ja hyvät ainekset, eleetön perinteinen ruoanlaitto, ruoan ja viinin liitto. Ruokailu on seurustelutapahtuma, kiireetön ja vuorovaikutteinen. Ruoka on hyvän fiiliksen ja rauhallisen seurustelun mahdollistaja. Herkullinen tarjottava kirvoittaa ruokailijat henkevään ja avoimeen yhteiseloon. Herkullinen ruoka on isännän kunnioitusta vieraita kohtaan. Fuusioruokaa ei löydy suuremmin, vaikka "mäkit" ovat täälläkin hyvin suosittuja.

Perusasioita ovat useat vaihtuvat ruokalajit. Pasta, leipä, tomaatti, oliiviöljy, kinkku, juusto, makea jälkiruoka, leivonnaiset ja tietysti viini. Italialainen isäntä sanoi, että punaviini on yhtä kuin viini vanhemmille ihmisille. Valkoviini ei ole ollut niin ladukasta, että vanhempi polvi ei pidä sitä viininä !

Ekana iltana laitakaupungilla olevassa Osteria Cucina Casareccassa syötiin paikallisia herkkuja. Alkupaloina oli leikkeleitä: mortadellaa, parmankinkkua, salamia, silavakinkkua, oliiveja, artisokkaa, valkeaa kastiketta. Pääruokana oli kahta pastaa:tortellinia ja jotain makaronimaista pastaa lihakastikkeella. Jälkkärinä kahvia tai pannacottaa tai amaroa. Juomana vettä ja sangiovese punkkua.

Toisena iltana oltiin vielä enemmän laitakaupungilla. Koko lailla ankea ruokapaikka oli tupaten täynnä ihmisiä. Tarjoilija on ankea ja suorasukainen. Talon tavaramerkki oli huono palvelu ja hyvä ruoka. Alkupaloina söimme kadenlaista pastaa, tagliatelleä ja makaronimaista pastaa lihakastikkeella. Pääruokana oli possunreittä eli eisbeinia. Lisäkkeinä perunaa ja grillattuja kasviksia. Jälkkärinä espressoa. Juomana vettä ja talonviiniä kolmen litran pulloissa.

Työlounailla on syöty pikkupizzoja, voileipiä, kanaprikettejä, leivoksia ja keksejä. Ei mitään varsinaista lämmintä ruokaa

Toisena

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti