torstai 22. maaliskuuta 2012

Blogistania

Kakkosen uutuusohjelma kertoo blogia kirjoittavista ihmisistä. Ihan säikähdin. Ensimmäisessä osassa esitelty naisihminen oli tosissaan. Hän suunnitteli ja teki erilaisia vaatteita sun muuta kierrätysmateriaaleista. Itse asia ei säikäyttänyt vaan asian vakavuus. Sekä suunnittelua että kirjoittelua tehtiin tosissaan. Se oli kuin ammatti.

Kuivuin kokoon 10 prossaa. Itse kirjoittelen huvikseni pieni hymynkare suupielessä. Pölöttelen mitä mieleen sattuu. Kovin kaukana on vakavuus, ammattimaisuus, tavoitteet, iso lukijakunta jne. Jos joku lukija saa iloa tai inspiraatiota, se on ihan mukava asia. Tunnustan kuitenkin, etten aio tulevaisuudessakaan tehdä tästä ammattia itselleni.

Tai hetkinen... jospa alankin ammattikriitikoksi, tai arvioimaan muiden blogeja. Joka päivä yksi blogi saa huutia. Blogistit voivat maksaa pientä välirahaa, jotta kirjoitan heistä kauniisti. Viuidellä kympillä pääsee arvosteltavaksi. Satkulla saa positiivistä myhäilyä siitä ylöspäin vain taivas on kattona. Kolminumeroisella setelipinolla saa kuvia, avainsanoja ja vuolasti kehuja. Ja sitä rataa. Hei, keksin uuden ammatin ! Blogikriitikko !

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti