Suomen kieli on maailman onomatopoeettisdeskriptiivisin kieli. Latinalainen ilmaisu tarkoittaa ilmeikästä ja sisältöä kuvaavaa kieltä. Tämä on tietenkin totta. Monet Suomen kielen ilmaisut ovat hyvin kuvailevia ja sisällyksekkäitä. Nykykieli on saanut paljon lainasisältöä erityisesti englannin kielestä. Suomen kielen rikkautta on pidettävä yllä. Haluan kantaa oman kertoni kokeen, anteeksi, siis korteni kekoon (huomaatteko ? Nyt kerrotaan korsien kasaamisesta vaikka kyse on sanoista) ja kertoa muutamien tamperelaisten paikannimien sisällön. Kaikki eivät vielä asu Tampereella tai ole täällä käyneet. Siksi on hyvä tietää hieman oudoilta kalskatavien (taas) paikannimien taustoista.
Helpoimmasta päästä ovat Amuri, Petsamo, Kaukajärvi, Kyttälä, Kämmenniemi, Kissanmaa, Messukylä ja Lielahti. Amuri sai tunnetusti nimensä kylmyydestä. Siellä on vaan niin pirun kylmä kuin Amurissa. Ei ole perää, että pahoista lama-ajoista johtuen porukka olisi muuttanut Siperian Amuriin. Petsamo on toinen samanlainen kylmä paikka. Kaukajärvi sijaitsee Tampereen periferiassa. Liekö kukaan edes käynyt niin kaukana ? Kyttälä on aivan keskustaa ja siellähän sijaitsi kaupungin ensimmäinen poliisilaitos. Muutenkin asukkaat valvoivat toisiaan ja erityisesti lähistöllä liikkuvia outoja naamoja. Kämmenniemi on älyttömän mutkikas niemenrehjake, joka muistuttaa kämmentä. Siellä oikea tamperelainen eksyy välittömästi, eikä näinollen mene koskaan. Tamperelaisille kissoille annettiin aikoinaan oma maapläntti, Kissanmaa, mutta köyhät duunarit alkoivat rakentaa sinne mökkejään. Kissat lähtivät, mutta nimi jäi. Messukylä on uskovaisten aluetta. Väärin ! Messukylässä pidettiin eri alojen messuja kauan ennenkuin Messukeskusta tai Pirkkahallia oltiin rakennettu. Lielahti on tietenkin hieman epävarma lahdenpohjukka. Lieneekö ladenpohjukka vai ihan joku muu. Lienee Lielahti.
Seuraavaksi hieman erilaisia paikannimiä. Äkkinäinen ei heti hoksaa alkuperää.
Tesoma
Kauniille naisille on Tesomalla tapana sanoa kainosti, mutta ystävällisesti, että Teitillä on soma suu, silmät pohkeet, pyll..., tiss... ja niin edelleen. Yleensä kyseinen ilmaisu liittyi Tesomalla asuvien neitojen saatto- ja riiaamispuuhiin. Te olette soma. Tesoma.
Ikuri
Hieman samanlainen alkuperä on myös Ikurilla. Tarkoittaa, että asuinalueella oli ikuinen kuri tai toinen perimätieto sanoo, että kyse oli isän kurituksesta. Alkuperäiset ikurilaiset ovat kasvaneet kovassa kurissa, joka ilmenee rempseänä ja ylikovana esiintymisenä, silloin kun henkilöt ovat muilla alueilla. Tästä esimerkkinä eräs P.Mustajärvi, lempinimeltää Ikurin Turbiini. Samat henkilöt ovat kotipihoilla hiljaisia ja kovassa ikuisessa kurissa.
Ryydynpohja
Perimätiedon mukaan kovassa myötätuulessa kotiinpalaava juhlija vastaa huonokuuloiselle vaimolle. Vaimo kun asettaa kovan kysymyksen: "Missä sitä on oltu". Tähän mies vastaa pahasti kipeänä "Ryydyn kohta". Usein toistetun sanavaihdon perusteella emäntä päättelee, että jossain on Ryydynpohja-niminen paikkka ja mitä sitä kiertelemään. Parasta uskoa. Siellä se jossain on.
Olkahinen
Entisaikaan henkseleitä kutsuttiin eri nimellä. Tamperelainen vanha väki on halunnut säilyttää tämän pieniin olkaimiin liittyvän alueen nimen ja sanan. Olkahisissa kaikilla miehillä on tänä päivänä henkselit. Vastasyntyneelle poikalapselle pannaan olkahinen päälle heti kohta syntymän jälkeen. Asuinalueella miesten vyön käyttö on kielletty.
Pispala
Pispalan Pulterissa menneinä vuosina italialainen kaupparatsu pyysi jotain syötävää. Kokki oli lähtenyt jo kotiin, joten kyyppari leikkasi rievästä viipaleen, pani jäähtynyttä makaroonia, ketsuppia ja juustoa päälle ja heitti uuniin. Niinpä annoksen ja samalla koko alueen nimeksi tuli Pizza Pala. Mies vei Pizza-sanan ja ruokaohjeen Italiaan ja nykyisin jokaisessa maassa syödään tätä Pispalan herkkua. Pispala nimi jäi tänne Manseen.
Armonkallio
Kyse ei ole lainkaan armosta tai armon antamisesta. Päinvastoin. Lähellä Tampereen keskustaa asui joskus Armo-niminen rikas mies. Hän oli rikastunut sillä, että antoi kalliotontteja kovaan hintaan Lokomon jätkille. He rakensivat kalliolle pikkuisia taloja, sitten isompia ja lopulta kerrostaloja. Nykyisin Armonkalliolla onkin hyvä asua, sillä vuotuiset Näsijärven tulvavedet eivät ulotu korkealla armonkalliolaisten eteisiin.
Rautaharkko
Joitakin tamperelaisia oli mukana Lapin kullanhuuhdonnassa. Kultaa tulikin paljon ja se sulatettiin harkoksi. Kateelliset naapurit tuntien kullankaivajat päällystivät kullan raudalla. Harkot laitettiin junaraiteen viereen, jotta kukaan ei osaisi epäillä. Pahaksi onneksi radantekijät kiinnittivät rautaharkot jonnekin junaraiteisiin, joten asiasta jäi muistoksi vain tämä suorasukainen paikannimi.
Janka
Lopuksi vähän helpompi paikanimi. Tässä Messukylän vieressä olevalla alueella asui messujen järjestäjiä, mutta heillä oli eräs ikävä taipumus. Kovien kauppamiesten tavoin he jankkasivat samaa asiaa uudelleen ja uudelleen. Asuinaluetta alettiin kutsua Jankkaajien kyläksi ja nykykielen mukana paikka sai lyhennetyn muodon Janka. Ei nimi miestä pahenna, ellei mies nimeä.
Seuraavan kerran kun saavutte Tampereelle ja menette bussiin, onnikkaan tai nysseen, kannattaa ehdottaa kuljettajalle jotain näistä edellä kuvatuista ilmaisuista. Näin on mahdollista erottaa toisistaan paljasjalkainen tamperelainen vanuatualaisesta, ghanalaisesta tai peipsijärveläisestä kuljettajasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti