Mattojen pesua

Yksi kesäloman must juttuja on mattojen pesu. Syvemmin pohdittuani päädyin mattojen pesuun filosofiassa aika yksinkertaiseen tulokseen. Siinä pestään ja huolletaan itseä. Samalla tulee matoista puhdasta jälkeä. Pidetään oma mieli kunnossa. Ei sinänsä yhtään hullumpi tarkoitus. Muussakin kodinhoitotyössä on vähän samanlainen tarkoihtus, ainakin jos asustelee yksin.

Olin reipas aamupirteä (sellainen olen oikeasti) ja heti kahdeksan jälkeen olin Peltsun mattojenpesukaukaloilla. Ilma oli pilvinen ja hyttysen pörräsivät seuranani. Olin yksin. peseskelin neljää matkani, kun paikalle pyörähti keskivanha Opel. Minun ikäiseni mies tuli mattojensa kanssa pesulle. Tervehdittiin. Ei puhuttu mitään. Suomalaisen miehen ei kuulu puhua mitään ellei ole asiaa. Poikkeuksena hölöttäjät, jotka eivät ole oppineet olemaan hiljaa. Sitten sain mattoni pestyä. Huomasin, että se matto, jonka takia olin täällä oli jäänyt kotiin. Sanoin kaverille jättäväni vedet kaukaloihin ja meneväni hakemaan lisää tavaraa. Hän nyökkäili. Hain maton, pesin sen ja kuivasin.

Sitten huomasin, että kaveri kantoi auton jalkatilan mattoja kuivumaan. Hei, tässäpä hyvä idea. Siitä kehkeytyi pieni keskustelu. Tosiaan. Auton matot on helppo pestä täällä. Niissä on aina hiekkaa ja muita jälkiä. Kummatko on muutenkin helppo pestä juuriharjalla. Kiittelin neuvosta, keräsin kamani ja painuin kotiini kuivattelemaan mattoja. Aina oppii jotain uutta. Sitäpaitsi, mattojen pesu on hyvä kuntoilumuoto. Vaikka paikalla ei ollutkaan nuoria, tai edes vähän vanhempia neitoja, voitelin samalla oman psyykkeeni kuntoon.