Balladimies Edu Kettunen esiintyi suonta Möysän kahvilassa/ravintolassa. Paikka on entinen huoltoasema ja paikalla oli parisataa kuuntelijaa. Kettunen soitteli omia pehmobiisejään. Lyhyet sävellykset sisälsivät enemmän sanallista kuin musiikillista ilmaisua. Pienet tarinat kulkevat lähellä arkielämää. Sävelpuolella on melkoisesti toistoa , joka ykstoikkoisuutta. Kaipaan biiseihin selkeä toista osaa eli kunnon käännettä. Keski-ikäinen yleisö oli tullut kuuntelemaan Edu Kettusen tarinoita ja nautti silminnähden kuulemastaan. Minulle ja kumppanilleni riitti yksi setti.
Santa Feen terassilla soitteli lahtelainen rock trio. Akustinen kitara, vanha sähköpiano ja beat boxi eli laatikkorumpu. Bändillä ei ollut nimeä, mutta sovittelu sujui mukavasti. Laulaja-kitaristi tuntui hallitsevan bändiä ja hyvä hän olikin. Laulu oli sielukasta ja antautuvaa. Porukassa on ainesta vaikka mihin. Doors tyylinen, hieman karhea musiikki sopii hyvin bändin akustisen tyyliin. Ei muuta kun isoimmille areenoille ja pitäähän bändillä nimi olla. Vaikka Kettunen !
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti