maanantai 14. heinäkuuta 2014

Pankkijono

Ihmettelen keskustan pankkien edustalla olevaa jonoa. Lähes joka aamu pankkien edessä jonotetaan kymmeneltä. Erityisesti maanantaiaamuisin. Miksiköhän ? Tapahtuuko pankissa jotain mielenkiintoista heti avaamisen jälkeen ? Pelkäävätkö ihmiset, että heidän rahansa loppuvat ? Parinkymmenen ihmisen jono pankin ovalla tuntuu jotenkin oudolta. Ymmärrän, että jotain lippuja jonotetaan, mikäli halutaan mieleiset paikat konserttiin. Tai, että kaupassa on rajattu määrä alennusmyyntituotteita. Mutta pankissa kaikki touhu on samanlaista klo 10, 11, 14, ja 15. Miksi jonottaa ? Ehkä minun pitää joku aamu mennä mukaan, jotta näen mistä on kysymys.

Yritän keksiä joitakin syitä rauhoittamaan mieltäni:

Pankki antaa kymmenelle ensimmäiselle asiakkaalle ilmaiset aamukahveet pullan kera. Seuraavat saavat pelkän sumpin. Pulla on joko peruspitkoa tai joskus myös korvapuustia. Kerran pullana oli wienerpitkoa, jolloin jono oli sadan metrin mittainen. Siitä nousi lihava riitä, jolloin pankki palasi peruspitkoon.

Pankki antaa rahaa enemmän, mikäli tulee viiden minuutin kuluessa avaamisesta nostamaan rahojaan. Saa kymmen prosentin korotuksen, jos nostat kymppitonnin tai enemmän. Tai Bonuspisteitä ! Viidenkympin nostaja saa viisi senttiä. Satkun nostajalle annetaan samaiset viisi senttiä ja alennuskuponki pysäköintiin. Viidellä sataa saa vitosen ja pankin mukin.

Asiakkaat eivät tule hakemaan rahaa vaan tallettamaan sitä. Muutamille ihmisille on tullut yön aikana rahaa kahmalokaupalla ja se pitää saada turvaan pankkitilille. Rahaa tulee ravintolatyöntekijöille, taksikuskeille, nakkikiskan myyjille ja yöhuoltsikan työntekijöille. Ehkä myös joillekin pimeän työn tekijöille. Pankkijonon porukka ei kyllä näytä mitenkään yötyöläisiltä.

Nykyisin asiakkaiden asiat ovat niin monimutkaisia, että pitää tulla heti kymmeneltä, jos aikoo päästä neljäksi kotiin. Tietotekniikan piti lyhentää pankkipalvelua ja siirtää sitä nettiin, mutta toisin on käynyt. Pieni joukko asiakkaita joutuu hoitamaan asiansa kuntoon hitaan kaavan kautta eli kokonaisen pankkipäivän aikana. Jos onnistut pääsemään heti kymmeneltä palveltavaksi, voit päästä iltapäivällä kotiin.

Pankkiin ei jonotetan pankkiasioiden takia vaan lukemaan ilmaiseksi paikallislehteä. Kun lehtiä on vain muutama, kannattaa olla ajoissa paikalla. Paikallislehden lisäksi on jokunen valtakunnallinen aikakauslehti, mutta sitä voi joutua jonottamaan iltapäivään asti. Ensimmäiset lukijat saavat leikata lehdistä myös ilmaiskupongit. Usein niitä myydään tai vaihdetaan pankin aulassa keskenään. Se on kannattavaa yksityisyritteliäisyyttä.

Jonottajat eivät ole asiakkaita vaan pankin työntekijöitä. Heidät päästetään sisään vasta tasan kymmeneltä, kun pankki aukeaa. Tehokkuus on puristettu maksimiin ja näin pankkien tuotto kasvaa. Mitä tekemistä pankkitoimihenkilöillä voisi ollakaan ennen kymmentä. Asiakkaita vartenhan he istuvat pankissa.

Pankissa on nykyisin niin vähän asiakkaita, että siellä on alettu pitämään ikäihmisten kerhotoimintaa. Askartelua, veneenveistoa ja maalauspiirejä. Pankin bonuksilla saa alennusta kerhomaksuista. Kauden päätteeksi työt ovat nähtävillä pankin ikkunassa ja pankki lunastaa parhaita töitä liikelahjoiksi.

Pankkiryöstöt ovat loppuneet, kun vapaaehtoiset vartijat täyttävät pankkisalin. He sijoittuvat pankin startegisiin kohteisiin ja ilmoittavat epäilyttävien asiakkaiden saapumisesta. Konttorinhoitaja ottaa välittömästi yhteyden vartijoihin, jotka laittavat epäillyn käsirautoihin ja kuljettavat kuulusteltavaksi vartiointitoimiston vankilaan. Vapaaehtoinen on oikeastaan hieman väärä käsite, sillä näillä ihmisillä on velkasaneeraus tai häiriöitä maksuissa. He hoitavat velkojaan vapaaehtoistyöllä. Uudenlaista win-win toimintaa.

Nykyaikaisissa pankeissa pääsee katselemaan omia rahavarojaan. Vähän niinkuin Roope-setä Aku Ankassa. Rahakasan päällä voi istuskella ja miettiä, mitä rahoilla tekisi. Se on rikkaiden halpaa hupia.

1 kommentti:

  1. Tämä juttu oli kyllä tosi mahtava. Sinä kehityt koko ajan. Jokaisen "päätelmän" kohdalla tulin yllättyneeksi juonen rakentumisesta ja loppuhuipennuksesta. Kakkospäätelmästä tykkäsin ja ikäihmisten kerhotoiminnasta. Tässä viimeisessä varsinkin oli tosi hyvää liikeidean juurta.

    VastaaPoista