Vauvaluukku tai enkelten kehto herättää ristiriitaisia tuntemuksia. Sairaaloiden lähistöllä on pieni luukku, jossa ovat takana on pehmustettu tila. Siinä on huopa ja usein myös pehmolelu. Minuutin kuluttua ovan avaamisesta henkilökunta saa tiedon luukun käytöstä. Sairaalan henkilökunta hakee vauvan ja vie tämän terveystarkastukseen. Sairaalasta lapsi siirtyy sosiaaliviranomaisille adoptiota varten.
Ensimmäiset vauvakuumetta ovat olleet Roomassa 1100-luvulla. Euroopassa vauvaluukut on otettu käyttöön 2000-luvulla. Nykyisin niitä lasketaan olevan yhteensä pari sataa ja niihin on jätetty neljäsataa vauvaa 2000 luvulla. Luukkuja on Saksassa, Itävallassa, Italiassa, Belgiassa, Tsekissä, Unkarissa, Portugalissa, Slovakiassa, Puolassa, Latviasssa, Liettuassa, Vatikaanissa ja Sveitsissä. Usein katoliset järjestöt ylläpitävät luukkuja. Kyse ei ole köyhistä maista vaan ihan tavallisista eurooppalaisita maista. Maailmalla luukkuja on Yhdysvalloissa, Kanadassa, Intiassa, Pakistanissa, Filippiineillä ja Etelä-Afrikassa.
Luukkujen puolustajat perustelevat niitä lapsen elämän turvaamisella. Usein abortteja tehdään raskauden kriittisessä, viimeisessä vaiheessa. Luukkuja perustellaan lastensurmien estämiseksi ja lapsen mahdollisuudesta päästä hyvään kotiin. Vastustajat pitävät luukkuja keskiaikaisena ilmiöinä, johon tulee vastat sosiaalipoliittisilla toimenpiteillä. Monissa maissa kuitenkin yleinen mielipide on myönteinen vauvaluukkuja kohtaan.
Aluksi tuntuu karmealta, mutta hetken jälkeen asia tuntuu ymmärrettävämmältä. Jos tällä vähennetään vauvasurmia, se tuntuu perustellulta. Monissa maissa uskonnolliset syyt ja perheen sisäinen asetelma saattaa ajaa epätoivoisiin tekoihin. Toivoisi kuitenkin, että Suomessa neuvolajärjestelmä ja sosiaalityö pystyy tukemaan äitejä ja perheitä, ettei tarvittaisi mennä tähän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti