Lukioiden rankkaus on jälleen suoritettu. Kärkipää on kokenut muutoksia. Entiset huippulukiot eivät ole pysyneet kehityksen kärjessä. Vai mistä tässä on oikein kysymys ? Nyt lukioita vertailtiin seuraamalla vuonna 2009 lukion aloittaneiden tasoa vuoden 2012 ylioppilaskirjoitusten neljän kirjoitetun aineen tuloksiin. Tämä näin yksinkertaisesti sanottuna. Tosiasiassa laskutapa oli huomattavasti monimutkaisempi, mutta koska olen vuoden 1971 tavisylioppilas, en jaksanut keskittyä (en ymmärtänyt) tätä laskutapaan. No, ei hätää. Nokkelana journalistina huomasin kuitenkin erittäin merkittävän tuloksen. Kympin sakissa oli viisi ruotsinkielistä ja yksi ranskankielinen lukio. Vastaavasti kymmenen heikomman lukion listassa ovat mukana Harjavalta, Veteli, Ranua, Rautjärvi, Vesanto, Tervola, ja Rautavaara.
Johtopäätös on selvä. Jos olet ruotsinkielinen abi, sinulla on mahdollisuuksia yo-kirjoituksissa, perhe- ja työelämässä. Mutta jos elät periferiassa ja olet metsässä haahuileva abi, voit heittää haaveet yo- kirjoituksista, kiinnostavasta elämästä tai työpaikasta romukoppaan ja keskittyä esimerkiksi seurusteluun, harrastuksiin tai vaikka kivoihin tekkkuohjelmiin. Missään nimessä ei kannata stressata kirjoituksilla, sillä rajanvedon huippujen ja tavisten osalta tekee koulu, ei siellä opiskeleva yksilö. Tämä on varmasti helpottava uutinen useimmille lukiolaisille.
Voidaan kysyä: kuka tarvitsee tätä vertailua ? Bätre folk ei tätä tarvitse, sillä he tietävät tasonsa, ainakin kun katsovat pankin tilitapahtumia, osakeantituottoja tai yhtiöidensä hallituspaikkoja. Koulujen reksit ja muu henkilökunta eivät tarvitse tätä koska hyvien koulujen reksit, sun muut seurustelevat hyvin koulujen porukoiden kanssa. Oppilaat eivät tätä tarvitse, koska heidän päähänsä on jo vuosikausien ajan taottu sosiaalinen, taloudellinen ja yhteiskunnallinen asema. Ei se todellisuus lehtikirjoituksista tai rankingeista muuksi muutu.
Tätä tarvitsee media itse. Sehän koostuu minunlaisistani keskivertoihmisistä, jotka koitamme löytää elämästä erilaisia nokkelia ja merkittäviä ilmiöitä. Mediayhtiöt kilvoittelevat sillä, kuka saa esiin jotain erilaista. Tässä tapauksessa STT on tehnyt tämän hienon ja merkittävän tutkimuksen. Mainittu tietotoimisto ei olekaan juuri muuta keksinyt sitten Jari Räsäsen dopingkohu-uutisen. Siitä onkin sitten riittänyt juttua, oikeudenkäyntejä ja uutisia kymmeniä vuosia. Lukiorankkaus tuskin yltää samanlaiseksi hitiksi, mutta osoittaa kuitenkin muulle medialle, että täältä tullaan ja kohta rävähtää. Tai sitten ei.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti