sunnuntai 13. huhtikuuta 2014

Viidakon tähtöset

Päätin testata rohkeuttani ja ennakkoluulojani. Katsoin Viidakon tähtösiä ja yritin katsella ohjelman loppuun. Näin vaativa tehtävä vaati etukäteisvalmisteluja. Varmistin, että olen yksin koko ohjelman ajan. Lisäksi varasin sopivan rennot vaatteet. Otin sovanpöydälle myös ruokaa ja juomaa, sillä viidakon vaikeat olosuhteet vaativat paljon myös katsojalta. Otin pari hampurilaista, yhden hodarin, sipsejä, suolapähkinöitä, irtokarkkeja, yhden suklaalevyn, jäätelöä, keksejä, mansikkarahkaa, yhden smootien, cokista ja kivennäisvettä.

Ensimmäiset viisi minuuttia menivät hyvin, sillä tähtöset olivat kotimaassa. Sen myötä alkoi ensiesittely. Pysyin hyvin mukana silikoniesittelyssä. Yksi tähtönen luovutti jo heti lentoasemalla.Hänelle oli tullut hammaskipu ihan yllättäen. Sitten lennettiin viidakkoon. Jakautuminen tiimeihin meni hyvin. Kestin myös kisailijoiden marinan ja toisten kisailijoiden sättimisen. Huomasin, että pokka alkoi pettämään ensimmäisessä kisassa. olin jo todella tiukoilla majoitusvaiheessa. Sohvapöytäni tyhjeni uhkaavaa vauhtia. Toinen kisailija luovutti, koska oli joutunut arvaamattomasti viidakkoon. Hän ei ollut koskaan käynyt etelässä. Yritin kestää tilanteen, mutta sitten katkesin. Oli pakko antaa periksi ja luovuttaa. En voinut mitään, vaikka olen kokenut television katselija kuusikymmentäluvulta. Ohjelman tekijät olivat selättäneet minut kymmenen nolla esittämällä älykkäiden kaunottarien avointa replikointia, henkeäsalpaavan jännittävää mutta reilua kilpailua ja uhkeiden tähtösten paljasta pintaa. Mitä muuta tavallinen miespuolinen katsoja voi telkkuohjelmalta odottaa. Jouduin nöyrtymään ja vaihdoin kanavan Arto Nybergiin. Minusta ei ole näin voimakkaiden elämysten katsojaksi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti