Tampere Biennale vedettiin käyntiin keskiviikkona. Torstaina Tampere-talon pienessä salissa esitettiin Tiukahkoa settiä- niminen konsertti. Jukka Iisakkilan johtama Uusinta Enseble soitteli nykymysiikkia. Kaksi ulkolaista ja kolme kotimaista säveltäjää oli esillä. Antonin Servieren tilausteos Kumahduksia kumahteli mainiosti pienen salin akustiikassa. Kiinnostavin esitys oli Antti Auvisen Kaarea. Sävellyksen ja orkesterin suunnat kohtasivat hienosti. Nykymusiikki on kuuntelijalle kohtuullisen haastavaa. Auvisen sävelkuviot nivoivat orkesterin intrumentteja yhteen ja saivat aikaan kiintoisasti vaihtuvia elementtejä. Muissa esityksissä oli hieman tietynlaisista samoista muotesta rakentuvia teemoja. Minulle ne kuulostivat ylä-ääni painotteiselta soundilta, (jään kirskuntaa keväällä) jossa intrumentit rakentelelivat erillisiä, eri suuntiin kulkevia kuvioita.
Nykymusiikki on sinänsä sukulaislaji freejazzille, mutta tämän konsertin heikkoutena voi pitää melko samantyylisten sävellysten esittämistä. Jos tällaisesta pitää, se on tietysti nautinto. Tampere-talon pieni sali on aivan ehdoton paikka tällaisen pienielementtisen ja hienosävyisen musiikin esittämiseen. On todellinen nautinto kuunnella häipyvää jälkiääntä tai pieniä lyömasoittajan nyansseja orkesterin soiton sisällä. Hatunnosto lyömäsoittaja Antti Suorannalle, joka urakoi mittavan soitinarsenaalin keskellä vähintäänkin kiitettävästi. Kaikki säveltäjät olivat muuten miehiä. Onko niin, ettei Kaija Saariaho ei ole saanut jälkipolvea nykymymusiikin säveltäjäjoukkoon ? Yleisöä oli puolitoistasataa, joka on vähän. Luulisi tällaisen marginaalimusiikin friikkejä löytyvän runsaasti enemmän eri puolilta Suomea. Lavalla kun oli vielä kotimainen bändi ja kolme kotimaista säveltäjää. Eikö Sibis voisi tehdä luokkaretkeä nykymusiikkifestareille.
Huomasin taas kerran, että kaikki vähänkin vaativampi musiikki saa korvani hereille. Siinä unohtuu arkiset huolet ja kivut. Vaativuutta täytyy olla, jotta aivot stimuloituvat ja saavat tehtäviä. Sitä kautta tulee uusia kokemuksia ja virkistystä elämään. Se on musiikin kuuntelun tarkoitus.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti