Rekku Rechart avasi Huurupiilossa vuoden Fly-Rite Festivaalin, joka ei varsinaisesti ole festari vaan sarja musiikkiesityksiä. Joka tapauksessa keskiviikkoinen Huurupiilo oli täynnä kiinnostunut väkeä, jolle Reckhart on seiskytluvun maineikkaan Wigwamin kitaristi. Ainakin minulle. Sittemmin Reckhart on soitellut Lapinlahden Linnuissa. Vuonna -52 syntynyt kitaristi nauttii taiteilijaeläkettä näinä päivinä.
Rechart soitteli soolona 45 minuutin setin jonkilaista kitaraimprovisaatiota. Siltä se ainakin kuulosti. Ehkä kyse oli jostakin Reckhartin sävellystyöstä, mutta kokonaisuus vaikutti lähinnä imprpovisaatiolta. Hyvälrä sellaiselta. Reckhart sooloili ja komppasi pitkin matkaa vuoropuheluna. Kompilla lyötiin ikäänkuin biisin (teemojen) rytmiikkaa ja sooloilla täydennettiin ja syvennettiin kokonaisuutta. Aluksi soitto tuntui kovin hiljaiselta ja sitä se olikin koko ajan, mutta vähitellen kevyen otteen sisältö teki musiikin volyymin aivan sopivaksi. Musiikki oli sitä itseään eli seiskytluvun progea. Sitähän kaikki tulivat kuuntelemaankin. Mutta hienosyisemmällä ja herkemmällä otteella soitettuna. Nautittavaa kuultavaa kaikenkaikkiaan.
Fly-Rite Festivaali jatkaa Simo Laihosen johdolla pienimuotoista, mutta kiinnostavaa polkua. Esiintyjiä on luvassa pitkin vuotta, niin ainakin toivon. Aiemmin esiintymispaikkoina ovat olleet Huurupiilon lisäksi, Vastavirtaklubi Pispalassa ja Telakka Tullinaukiolla. Nettisivuja en ole kyllä löytänyt, mutta täytyy seurata tapahtumakalentereita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti