Palailin töihin

Keskipitkän talviloman jälkeen piti taas palata sorvin ääreen. Osoite oli aivan sama kuin ennen. Samoin työhuone oli samassa kohdassa. Tuoli ja pöytä olivat tutun näköiset. Työkaveritkin olivat jollakin tavoin tutun oloisia. Varovasti avasin tietokoneen ja katselin saapunutta postitulvaa. Muutaman tunnin kuluttua keittelin kahvia ja olin helpottunut. Ehkä selviäisin ensimmäisestä työpäivästä. Toki soitin heti työterveyden lomaltapaluuterapeutille ja varasin terapia-ajan. Sovin myös työnohjaajan kanssa treffit heti seuraavaksi päiväksi. Olo alkoi huojentua, kun huomasin, että olen seuraavalla viikolla koulutuksessa. Yritin katsella kalenterista jonkun tutun numeroa, jonka kanssa voisin lähteä pitkälle lounaalle. Yksi löytyikin ja sovin lounaspaikaksi hitaan kiinalaisen paikan. Kuulumisten ja joululätinöiden jälkeen syötiin arvokkaasti ja nautinnollisesti. Kello olikin jo painunut pitkälle iltapäivän puolelle, kun palasin uudelleen sorvin luokse. Näpäytin pari kertaa tietokonetta deletellä. Poistelin posteja roskiin. Muutaman kokousajan jouduin kuitenkin merkkaamaan kalenteriin, mutta sitten menin jo kahvitauolle. Syke alkoi nousta jo liian suureksi. Mietin pitäisikö lähteä loppupäiväksi (lue loppuviikoksi ) saikulle, mutta sitten otin pari buranaa ja päätin sinnitellä loput puolitoista tuntia. Katselin huoneeni sisustusta ja mietin pitäisikö sille tehdä jotain. Netin sisustussivuilta löytyi kiinnostavia vinkkejä. Tapasin myös sattumalta erään sisustumiseen perehtyneen työkaverin, jolta kyselin mielipidettä. Hän ehdotti pöytäkokonaisuuden vaihtamista ja tyylikkäämpiä verhoja. Päätin tehdä muutokset heti seuraavalla viikolla palattuani koulutuksesta. Siinä menikin ensimmäinen työpäivä ja lähdin kotia kohti tyytyväisenä omasta mahtavasta panoksesta. Selvisin odotettua paremmin ja pystyin kokonaisvaltaiseen panokseen ilman suurempia apuja. Päätin palata työelämään myös seuraavana päivänä.