Passin hakemisen sietämätön keveys

Vanha passi alkoi Lähestyä viimeistä käyttöpäivää, joten oli syytä hankkia uusi. Poliisin nettisivuilla oli hyvät ohjeet, joissa mainostettiin sähköistä hakua. Minulla kun on vielä vanhanajan passi, jouduin menemään laitokselle. Vanhassa ei ollut sormenjälkiä. Tai olihan niitä passi täpötäynnä, muttei virallisia eikä näkyviä. Suunnistin ensin valokuvaamoon. Nopsasti pääsin kuvattavaksi. Silmälasit otettiin varjojen välttämiseksi pois ja naama peruslukemille. Hymyilyllä ei näissä kisoissa kuulemma pärjää. Oikean passikuvan saamiseen on kymmenittäin ohjeita. Valokuvaaja näpsäytteli pari otosta ja sillä selvä. Hapannaamainen vanhushan siinä jurotti. Kuvaaja ehdotti, että hän voi lähettää kuvat sähköisesti suoraan poliisille. Maksoin 15 ekeä (halpaa !) ja sain puhelimeeni tunnuksen. Sitten marssin poliisilaitokselle. Ystävät olivat jo ehtineet kertomaan poliisilaitoksen jonoista ja niistä varoiteltiin myös netissä. Marssin kuitenkin ilman ajanvarausta sisään ja otin vuoronumeron. Kahden minuutin kuluttua pääsin tiskille. Löin vanhan passin tiskiin. Kirjoitin allekirjoituksen ja annoin sormenjäljet. Kuva oli kuulemma jo perillä. Sitten maksoin 48 ekeä ja homma oli selvä. Sain vanhan passin takaisin. Se menee vanhaksi heti kun otan uuden pasin vastaan. Passi tulee asuinalueeni Ärrälle viikon kuluttua ja puhelimeeni tulee siitä ilmoitus. Kätevää. Aikaa kului noin viisi minuuttia. Koko prosessi kesti kävelymatkoineen puoli tuntia ja rahaa meni 63 euroa. Ei jonoja, byrokratiaa, odottelua. Ei paha ! Hyvää viranomaispalvelua.