Päivittäin päätä kohti sinkoutuu valtava määrä erilaisia viestejä, kontakteja, haasteita reagoida, pyyntöjä ottaa kantaa tai ottaa osaa. Elämä on merkittävässä määrin täynnä rutiineja ja tuttja asioita. Kun katselee kanssaihmisiä, useimmat polkevat samaa latua vuodesta toiseen läpi elämän. Viikosta toiseen aivot seulovat aineistoa totuttujen kaavojen kautta. Viikonloppuna ihmiset ottavat joissakin määrin lepoa, vapauksia ja rentoutumista. Jotkut rentoutumistavat rasittavat aivoja uusin tavoin, tuovat kaivattua vaihtelua tai antavat aivojen nukkua lepotilassa.
Välillä tekee mieli hypätä kelkasta. Loputon ärsykkeiden virta lujuutta elämän. Aivot tarvitsevat oikeaa lepoa, tyhjentämistä ja uutta happea. Jotkut kanssaihmisistä vaihtavat alaa, harrastavat joogaa, menevät Intiaan tai Valamoon hiljentymään tai jäävät osa-aikaeläkkeelle. Yksi vaihtoehto on pään tyhjentäminen tietyn väliajan jälkeen. Tarkoitan päivää, jolloin voi armahtaa itsensä, olla hiljaa, ilman velvoitteita ja tarpeita. Antaa itsensä olla tekemättä mitään. Tämä edellyttää vapautumista sidoksista, rutiineista ja velvollisuuksista. Päivä itselleni tai ei kenellekään.
Voisiko tämä olla mahdollista ? Uskaltaisinko yrittää määräaikaista tarpeettomuutta ? Toimiko se uutta virtaa, jaksamista ja raikkautta aivoille ? Voiko tällä suunnata elämää uuteen suuntaan ? Voiko aivot heittää päiväksi narikkaan ?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti