Hallitus on yrittänyt miettiä uusia verokohteita. Se on ollut uskomattoman vaikeaa, kun melkein kaikesta verotetaan jo. Valtiovarainministeriön suunnittelu-ja innovaatio-osastolla on kehitelty uutta rakasteluveros. Nykyisinhän kaikenlainen huvi ja hauskuus on veronalaista. Niin myös tavarat ja palvelut. Käsiimme on tullut luonnos uudesta rakasteluverosta.
Rakasteluvero on kaikkia yli 18-vuotiaita aikuisia koskeva. Jokainen maksaa perusveroa riippumatta siitä onko aktiviteettia vai ei. Se on samansuuruinen eli 100 euroa vuodessa. Perusveron lisäksi maksetaan lisäveroa. Se taas riippuu tuloista, parisuhteen luonteesta ja ilmoitetuista rakastelujen määrästä. Puolisoista molemmat maksavat veroa, koska oletettu ilo on myös molemminpuolinen. Mikäli ilo on kuitenkin toispuoleista pidemmän aikaan, verovelvolliselle voidaan perustellusta syystä myöntää vähennyksiä. Erilaiset apuvälineet voidaan vähentää verotuksessa.
Lähtökohta on normiavioliitossa kerta kuussa. Siitä ei mene vielä veroa, mutta ylittävältä osalta vero on progressiivinen. Vero kerran viikossa tapahtuvasta aktista on 5% ja kahdesti viikossa 10%. Tätä useammin suoritetusta huvista maksetaan ylihuviveroa, joka saattaa nousta kahteenkymmeneen prosenttiin. Verottaja katsoo, että valtion kuuluu saada veronsa näin hurjasta huvista. Korkealla verolla halutaan myös hieman suitsia kansalaisten hulvatonta menoa ja liiallista ilakointia. Laki velvoittaa kansalaisia asentamaan lämpösensorit ja niiden rekisteröimien lukemien avulla verovirkailija voi todentaa verotettavan ilmoittaman lukumäärän. Kesäasunnolle ja muihin asuntoihin on luonnollisesti asennetta eri sensori. Verottaja tekee tarvittaessa kotikäyntejä. Ministeriön suunnalta on arvioita, että tällä kerätään vuotuisesti n. 1000 miljoonaa eli miljardi.
Vanha sanonta "maksamme ilolla veroa" muuntuu muotoon "maksamme iloistamme veroa". Ristivetoa hallituksen sisällä on siitä, pitäisikö kansalaisia kannustaa tähän uuteen veroon vai päinvastoin. Oppositio on perinteisesti vastustamassa tätä uutta veromuotoa. Se kun asettaa kansaliset eriarvoiseen asemaan ja monet joutuvat maksamaan tyhjästä. Opposiittion suunnitelmissa on esitetty ajatus valtion tarjoamasta tyytyväisyys-ja yhteiskuntatakuusta. Se torjutaan hallituksen taholta liian kalliina ja epäsiveellisenä ratkaisuna.
lauantai 31. joulukuuta 2011
perjantai 30. joulukuuta 2011
Rakettien tuunaus
Vanhaan hyvään aikaan piirrettiin ilotulitusraketin kylkeen joku irvistävä sarvipää. Rankimmat tyypit uskalsivat laittaa kuminauhan raketin ympärille. Toista on nykyisin. Rakettien tuunauksesta on siirrytty toiselle tasolle. Raketteja käytetään voimanlähteenä erilaisiin kulkupeleihin kuten liukurit, potkukelkat, skeittilaudat ja mopoautot. Kun uudenvuoden ilotulitteiden räjähdysvoima on kasvanut, niiden käyttötarkoituskin on laajentunut. Ei ole kaukana ensimmäinen suomalainen avaruuslentokaan. Tusina "karjala takaisin" paukkua putkilon alle ja niin kiertävällä rahalla on supisuomalainen kosmonautti. Valtion ilotulitus-ja räjähdysainevalvontaviraston tarkastuspäällikkö varoittaa tosin ilotulitteiden käyttämisestä muuhun kuin niiden varsinaiseen tarkoitukseen. Tätä on kuitenkin mahdotonta valvoa, koska poliisin voimavarat hupenevat maakuntien uudenvupden juoppokuljetuksiin. Todellisten rakettiterminaalien löytämiseen kuluu netissäkin useita tunteja jopa päiviä. Kaukana ei ole se päivä, jolloin ilotulitteiden avulla ammuttu astronautt upottaa Suomen lippua kuun pintaan. Eipä muuta kuin oikein Hyvää Uutta Vuotta !
torstai 29. joulukuuta 2011
Omat aikaansaannokseni
Omat aikaansaannokseni taiteen historiassa kuuluvat kirjasarjaan, maailman ohuimmat kirjat. Itselleni vuosi on ollut kuitenkin aktiivinen ja olen nauttinut monista hetkistä sekä pienessä työpajassani että näyttelyissäni. Muutama onnistunut työkin on tullut maalattua, muuten aio paljastaa mitkä miellyttävät itseäni.
Kiva fiilis on jäänyt keväisestä Neljä säveltä yhteisnäyttelystä. Neljä erilaista tekijää, tyyliä ja ulostuloa. Aikaansaannos oli oikein onnistunut kokonaisuus, vaikkemme saaneetkaan suurempaa julkista huomiota. Oma osioni oli myös mielestäni hyvä. Isot laastarityöt, pingviinit ja kolibri pääsivät hyvin esiin Haiharan tallin alakerrassa. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun työni olivat esillä oikeassa näyttelytilassa.
Vihavuoden koskikahvilan tiiliseinä oli mainio tausta pienille ja värikkäille kuutauluilleni. Voimakkas värimaailma korostuu punaisen, elämän syövyttämän tiiliseinän pinnassa. Painoin tämän mieleeni ja joskus vielä...
Karkkilan kirjaston näyttelyhuone oli pieni, mutta riittävän tilava afrikkalaistyylisille naistauluilleni. Tämä valkea huone, kohdevalot ja leppoisasti omassa tilassaan riippuvat työt muodostivat mukavan kokonaisuuden. Työni olivat edukseen ja vierailijoitakin oli runsaasti. Mitä muuta harrastelijamaalari voikaan odottaa. Paitsi tietysti mainetta ja korkeita maalaustuloja. Mutta se onkin ensi vuoden tavoite ! Heh, heh !
Kiva fiilis on jäänyt keväisestä Neljä säveltä yhteisnäyttelystä. Neljä erilaista tekijää, tyyliä ja ulostuloa. Aikaansaannos oli oikein onnistunut kokonaisuus, vaikkemme saaneetkaan suurempaa julkista huomiota. Oma osioni oli myös mielestäni hyvä. Isot laastarityöt, pingviinit ja kolibri pääsivät hyvin esiin Haiharan tallin alakerrassa. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun työni olivat esillä oikeassa näyttelytilassa.
Vihavuoden koskikahvilan tiiliseinä oli mainio tausta pienille ja värikkäille kuutauluilleni. Voimakkas värimaailma korostuu punaisen, elämän syövyttämän tiiliseinän pinnassa. Painoin tämän mieleeni ja joskus vielä...
Karkkilan kirjaston näyttelyhuone oli pieni, mutta riittävän tilava afrikkalaistyylisille naistauluilleni. Tämä valkea huone, kohdevalot ja leppoisasti omassa tilassaan riippuvat työt muodostivat mukavan kokonaisuuden. Työni olivat edukseen ja vierailijoitakin oli runsaasti. Mitä muuta harrastelijamaalari voikaan odottaa. Paitsi tietysti mainetta ja korkeita maalaustuloja. Mutta se onkin ensi vuoden tavoite ! Heh, heh !
Vuoden kulttuuriteot
Vuosi on lopuillaan ja on aika tutkailla kuluneen vuoden kulttuuriantia. Se tarkoittaa eri taiteen ja myös viihteen suomia nautintoja vuoden 2011 aikana. Kauan ei tarvitse aivonystyröitä hieroa, kun kaksi Helmeä nousee esiin. Molemmat ovat kansainvälisiä ja myös kovaa maailman tasoa. Niin ainakin uskallan väittää.
Ykköseksi nousee Jan Lauwersin ja Needcompanyn näytelmä Deer House. Tämä uskomaton esitys oli vuoden ehdotun huippu, näyttämöllä myös hienonta teatteria mitä olen koskaan nähnyt. Vieläkin ihokarvat nousevat pystyyn ja pana nousee kurkkuun, kun muistelen teatteriryhmän loisteliasta yhteistyötä ja monitasoista tarinankerrontaa. Needcompanya voi seurata keväällä 11.-14.4. Espoon teatterissa uudella näytelmällä the Art of Entertainment.
Kakkoseksi nousee mainio Mike Sternin quartet Dinantin Jazz Nightsissa. Tämä kitaristi Sternin luotsaama kvartetti veti upean ja unohtumattoman setin heinäkuussa Belgiassa. Viulisti Didier Lockwood, basisti Bob Kennedy ja rumpali Dave Weckl Sternin ohella ovat kaikki niin taitavia ja virtuositeettiä omaavia herroja, että oksat pois. Ja ilta oli rauhaisa. Bändi soitti kuin unelma. Ihan karvat nousevat pystyyn ja pala nousee kurkkuun, kun muistelen heidän soitantoaan. Saumatonta yhteissoittoa ja toinen toistaan säkenoivempiä sooloja.
Vielä pitää heittää pronssia peliin. Haluan nostaa esiin Folklandialla esiintynyt duo Luomala -Salminen, laulajatar Christina Zavalloni Dinantissa ja Kiasman Ars-11 afrikkalaisen nykytaiteen näyttelyn. Ne kaikki ovat olleet ainutlaatuisia, korkean taitotason ja uskaliaan heittäytymisen aikaansaannoksia.
He kaikki ovat virittäneet ja jalostaneet omaa elämääni. Joten heille kaikille: ISO Kiitos !
Ykköseksi nousee Jan Lauwersin ja Needcompanyn näytelmä Deer House. Tämä uskomaton esitys oli vuoden ehdotun huippu, näyttämöllä myös hienonta teatteria mitä olen koskaan nähnyt. Vieläkin ihokarvat nousevat pystyyn ja pana nousee kurkkuun, kun muistelen teatteriryhmän loisteliasta yhteistyötä ja monitasoista tarinankerrontaa. Needcompanya voi seurata keväällä 11.-14.4. Espoon teatterissa uudella näytelmällä the Art of Entertainment.
Kakkoseksi nousee mainio Mike Sternin quartet Dinantin Jazz Nightsissa. Tämä kitaristi Sternin luotsaama kvartetti veti upean ja unohtumattoman setin heinäkuussa Belgiassa. Viulisti Didier Lockwood, basisti Bob Kennedy ja rumpali Dave Weckl Sternin ohella ovat kaikki niin taitavia ja virtuositeettiä omaavia herroja, että oksat pois. Ja ilta oli rauhaisa. Bändi soitti kuin unelma. Ihan karvat nousevat pystyyn ja pala nousee kurkkuun, kun muistelen heidän soitantoaan. Saumatonta yhteissoittoa ja toinen toistaan säkenoivempiä sooloja.
Vielä pitää heittää pronssia peliin. Haluan nostaa esiin Folklandialla esiintynyt duo Luomala -Salminen, laulajatar Christina Zavalloni Dinantissa ja Kiasman Ars-11 afrikkalaisen nykytaiteen näyttelyn. Ne kaikki ovat olleet ainutlaatuisia, korkean taitotason ja uskaliaan heittäytymisen aikaansaannoksia.
He kaikki ovat virittäneet ja jalostaneet omaa elämääni. Joten heille kaikille: ISO Kiitos !
keskiviikko 28. joulukuuta 2011
Lakua
Hei, mistä löytyisi tuoretta lakua ? Markettien ja videolainaamoiden lakut ovat jouluaikana jähmettyneet. Samoin joulumyynnissä olleet Kouvolan (onkohan se sama kuin Kuusankosken) lakupussit. Halvalla on kyllä pehmeää pussitettua lakua, mutta se on aika mautonta. Jos joku tietää tuoreen pehmeän lakun hajua nenässään, ilmoittakoon siitä välittömästi muille lakubongareille. Suklaat, marmeladit, tryffelit, konfliktit ja muut joulumakeiset alkavat jo tympiä. Nyt on lakun aika ja sen pitää olla pehmeää, tuhtia ja tuoretta. Muuten elämä luisuu raiteiltaan, niskaa alkaa kivistää, selkää särkeä, tuntuu huimausta ja mielen valtaa ärtynyt olo. Siis me vaatimme ! Lakua kehiin ja sassiin !
Myrskyn jälkeen
... on poutasää. Jep, ja aurinko paistaa. Lämpötilat pyörivät kivasti nollan kieppeillä tai lämpöasteissa. Nyt ei auta muuta kun ryhdistäytyä ja ylös, ylos ja lenkille. Se on tarpeellista varsinkin kun edessä on loppuvuoden kohokohta Uusi Vuosi ja siihen liittyvät elimistöä lamaannuttavat traditiot. Ulkoilu on tarpeen myös siksi, että heti Uuden Vuoden jälkeen alkaa hillitön kidutus. Tipaton tammikuu, hiilihydraatiton karppaus, erilaiset zumbat, aerobicit, lenkkeilyt ja kuntosaliohjelmat. Siihen rääkkiin ei voi ryhtyä aivan kylmiltään. Siispä nyt pihalle, kadulle ja metsikköön. Happihyppely ja askeettinen mietiskely joka päivän ohjelmaan. Edessä on kova tammikuinen ruumiinkuritus, joka vaatii pehmeää laskua. Ryhdistäydy, olethan lahjasi ansainnut (aika onnistunut monimielinen sananparsi, varmaankin Aalto- yliopiston uusia tuotteita).
tiistai 27. joulukuuta 2011
Ale
Nyt ne alkoivat. Heti kun oli selvitty viime viikon joulumarkkinoista, pikkujoulu- ja varsinaisista joululahjaostoksista(myös niistä viimeisistä lauantai-aamupäivän hätäostoista), paukahti päälle tammikuun ale. Siis se entinen tammiale, joka nykyään alkaa jo joulukuussa.
Pakko on ehtiä mukaan, koska parhaat viedään päältä. Otin siten herätyskellon sängynviereen, kuumaa kahvia termariin ja pinkaisin kaupungin uniseen aamuun toiveikkaana löytää tarvitsemiani tavaroita ja erityisesti vaatteita. Jälkimmäisiähän minulla ei olekaan, ei ainakaan sopivia tai muuten mieleisiä. Olen teoriassa yrittänyt siirtää vanhoja kuteita osasto UFFiin, mutta käytännön suoritus on jäänyt vähän vajaaksi eli se puuttuu.
Mutta nyt asiaan eli alennusmyynteihin. Pihinä himoshoppailijana päätin hakea parhaat tarjoukset. Winter sale, merkkituote ale, jättiale, sensaatiomainen talviale, laatuale, sporttiale, alen loppurysähdys, muotiale, inventaariale, koko perheen ale ja kaikki poistohintaan. Pää meni kuitenkin sekaisin heti ensimmäisessä liikkeessä, sama jatkui toisessa ja niin edelleen. Ostin siis kellon -50%, lumikengät -30% (toivottavasti tulee talvi), kesäcrocsit -40%, päiväpeitteen -20%, joulukoristeita -50%, jousikeinun -23%, jenkkikaapin -42%, lasketteluhousut -80% (toivottavasti tulee talvi tai saan säästettyä Levin matkaan), hampaanpoisto +21%, parturi +18%, ansiotulojen verotus +0,3%, lääkäripalkkio + 8%, sähkön verkkomaksu +14%, taksi +1,2%, thaihieronta + 3,5%, keppanapurkki +12%, hodari kahdella nakilla + 5%.
Siihen rahani loppuivatkin. Loppujen lopuksi pääsin taas kerran nollatulokseen, eikä maksanut juuri mitään. Melkein pääsin pari prosenttia voitolle. Vähän tuli ei niin tarpeellista hankittua, mutta tunne ja yhteisöllisyys on tärkeintä. Vielä himottaisi ostaa läppäri -31% ja ruokailuryhmä -38%, mutta taidan säästää ja odotellla alen loppurysähdystä, entistä helmialea, joka nykyisin on loppiaisen jälkeen. Tai sitten menen autoliikkeen the original välipäivämarkkinoille ja ostan 2,99 % korolla auton. Tai vaikka raketteja, joilla voin juhlia hyviä hankintoja edulliseen hintaan. Että tällanen tapaus, melkein - 50% vain tänään ! Kivat sulle alennuksella uutta vuotta odotellessa !
Pakko on ehtiä mukaan, koska parhaat viedään päältä. Otin siten herätyskellon sängynviereen, kuumaa kahvia termariin ja pinkaisin kaupungin uniseen aamuun toiveikkaana löytää tarvitsemiani tavaroita ja erityisesti vaatteita. Jälkimmäisiähän minulla ei olekaan, ei ainakaan sopivia tai muuten mieleisiä. Olen teoriassa yrittänyt siirtää vanhoja kuteita osasto UFFiin, mutta käytännön suoritus on jäänyt vähän vajaaksi eli se puuttuu.
Mutta nyt asiaan eli alennusmyynteihin. Pihinä himoshoppailijana päätin hakea parhaat tarjoukset. Winter sale, merkkituote ale, jättiale, sensaatiomainen talviale, laatuale, sporttiale, alen loppurysähdys, muotiale, inventaariale, koko perheen ale ja kaikki poistohintaan. Pää meni kuitenkin sekaisin heti ensimmäisessä liikkeessä, sama jatkui toisessa ja niin edelleen. Ostin siis kellon -50%, lumikengät -30% (toivottavasti tulee talvi), kesäcrocsit -40%, päiväpeitteen -20%, joulukoristeita -50%, jousikeinun -23%, jenkkikaapin -42%, lasketteluhousut -80% (toivottavasti tulee talvi tai saan säästettyä Levin matkaan), hampaanpoisto +21%, parturi +18%, ansiotulojen verotus +0,3%, lääkäripalkkio + 8%, sähkön verkkomaksu +14%, taksi +1,2%, thaihieronta + 3,5%, keppanapurkki +12%, hodari kahdella nakilla + 5%.
Siihen rahani loppuivatkin. Loppujen lopuksi pääsin taas kerran nollatulokseen, eikä maksanut juuri mitään. Melkein pääsin pari prosenttia voitolle. Vähän tuli ei niin tarpeellista hankittua, mutta tunne ja yhteisöllisyys on tärkeintä. Vielä himottaisi ostaa läppäri -31% ja ruokailuryhmä -38%, mutta taidan säästää ja odotellla alen loppurysähdystä, entistä helmialea, joka nykyisin on loppiaisen jälkeen. Tai sitten menen autoliikkeen the original välipäivämarkkinoille ja ostan 2,99 % korolla auton. Tai vaikka raketteja, joilla voin juhlia hyviä hankintoja edulliseen hintaan. Että tällanen tapaus, melkein - 50% vain tänään ! Kivat sulle alennuksella uutta vuotta odotellessa !
Ministeriöt yhteen
Uusi (eihän se enää niin uusi ole) hallitus on ollut tapetilla lähinnä euron ja Euroopan maiden velkajärjestelyjen kanssa. Pientä vipinää on ollut myös kuntien yhdistämispeikon ja Amkien oppilamäärien vähentämisen suhteen. Vähemmälle huomiolle on jäänyt Jyrkin ja Jutan ikioma pikku pommi eli ministeriöiden yhdistäminen.
Meillä on 12 ministeriötä ja nyt on tarkoitus puristaa ministeriöt yhteen ja saada hallinnolliset säästöt esiin. Jokainen hallinnossa työskennellyt tietää, että uusi hallinnonala on kuin nälkiintynyt valas. Se kasvaa, kasvaa ja kasvaa. Niin kauan kun sen annetaan kasvaa. Ensin tarvitaan talous päälliköitä, henkilöstäpäälliköitä, suunnittelijoita ja koordinaattoreita. Sitten tutkijoita ja tutkimuspäälliköitä, projektipäälliköitä ja taas lisää talousasiantuntijoita ja hallintopäälliköitä, puhumattakaan sihteerikaartista. Lisänä tietysti erityisasiantuntijat, joikis nostetaan kunnostautuneita oman talon "väsähtäneitä, mutta hyvässä huudossa olevia" kavereita.
Nyt siis hallinnossa on alkanut vipinä. Se on paljon kuumempi vipinä kun valtionhallinnon alueellistaminen. Ainakin aluksi, koska kukaan ei ihan tarkkaan tiedä meneekö palli jalkojen alta vai siitretäänkö minut kenties jonkun alaisuuteen. Nyt kuitenkin kansilapäälliköille on sanottu, ettei heidän asemansa ole uhattuna ? Se osoittaa, että tarvitaan johtajia, jotka suhtautuvat myötäkarvaan, eli vievät uudistamista eteenpäin ministeriöiden sisällä. Jos kaikki olisivat vastaan, olisi lopputulos kehnonlainen, koska poliitikot eivät tunne hallinnon sisäistä maailmaa. Joka tapauksessa yhdistämisellä saadaan parhaimmillaan nimenomaan hallinnon hallinnon osalta (tässä on siis kaksi samaa sanaa tarkoituksellisesti peräkkäin) hyötyjä yhdistämisen kautta. Kaikissa ministeriöissä on samantyyppiset hallinnon hallinnon rakenteet ja voimavarat. Siitä kateelliset työntekijät pitävät huolta.
Joskus muinoin eräs konsultti sanoi viisaita. Kysymys kuului, miksi organisaatiot keskittävät , hajauttavat ja taas uudelleen keskittävät toimintojaan. Konsulentti sanoi, että sillä ei ole muuta tarkoitusta kuin varistaa kuolleet oksat pois ja pitää organisaatio hereillä. Siitä tässä Jyrki ja Jutan sutinassa on kyse. Herätellä vaipunutta organisaatiota. Herääkö ? Kyllä herää !
Meillä on 12 ministeriötä ja nyt on tarkoitus puristaa ministeriöt yhteen ja saada hallinnolliset säästöt esiin. Jokainen hallinnossa työskennellyt tietää, että uusi hallinnonala on kuin nälkiintynyt valas. Se kasvaa, kasvaa ja kasvaa. Niin kauan kun sen annetaan kasvaa. Ensin tarvitaan talous päälliköitä, henkilöstäpäälliköitä, suunnittelijoita ja koordinaattoreita. Sitten tutkijoita ja tutkimuspäälliköitä, projektipäälliköitä ja taas lisää talousasiantuntijoita ja hallintopäälliköitä, puhumattakaan sihteerikaartista. Lisänä tietysti erityisasiantuntijat, joikis nostetaan kunnostautuneita oman talon "väsähtäneitä, mutta hyvässä huudossa olevia" kavereita.
Nyt siis hallinnossa on alkanut vipinä. Se on paljon kuumempi vipinä kun valtionhallinnon alueellistaminen. Ainakin aluksi, koska kukaan ei ihan tarkkaan tiedä meneekö palli jalkojen alta vai siitretäänkö minut kenties jonkun alaisuuteen. Nyt kuitenkin kansilapäälliköille on sanottu, ettei heidän asemansa ole uhattuna ? Se osoittaa, että tarvitaan johtajia, jotka suhtautuvat myötäkarvaan, eli vievät uudistamista eteenpäin ministeriöiden sisällä. Jos kaikki olisivat vastaan, olisi lopputulos kehnonlainen, koska poliitikot eivät tunne hallinnon sisäistä maailmaa. Joka tapauksessa yhdistämisellä saadaan parhaimmillaan nimenomaan hallinnon hallinnon osalta (tässä on siis kaksi samaa sanaa tarkoituksellisesti peräkkäin) hyötyjä yhdistämisen kautta. Kaikissa ministeriöissä on samantyyppiset hallinnon hallinnon rakenteet ja voimavarat. Siitä kateelliset työntekijät pitävät huolta.
Joskus muinoin eräs konsultti sanoi viisaita. Kysymys kuului, miksi organisaatiot keskittävät , hajauttavat ja taas uudelleen keskittävät toimintojaan. Konsulentti sanoi, että sillä ei ole muuta tarkoitusta kuin varistaa kuolleet oksat pois ja pitää organisaatio hereillä. Siitä tässä Jyrki ja Jutan sutinassa on kyse. Herätellä vaipunutta organisaatiota. Herääkö ? Kyllä herää !
maanantai 26. joulukuuta 2011
Myrskyn aikaan
Kova myrsky riepottelee maatamme. Myrskyn sattuessa ei ole mahdollista käydä kaupassa, mennä ulos tai edes ikkunan lähettyville. On syytä keskittyä pienimuotoisempiin puuhiin. Sähköt menevät ja elämä muuttuu yksinkertaisemmaksi. Jääkaappi ja pakastin sulavat. Telkku on pimeänä ja eivätkä valot pala. On viisainta katkoa hieman tyylihuonekalun jalkoja ja sytyttää serbialaisittain tunnelmallinen kokko keskelle olkkaria. Suihkussa ja vessassa kannattaa käydä tuhkatiheään, kun ei tiedä milloin viemärit tukkeutuvat, vedentulo katkeaa tai vesilaitos menee lakkoon. Vettä on syytä kerätä ammeeseen, kahvi- ja munakuppeihin. Kynttilät kannattaa kaivaa naftaliinista samoin vanhat valokuvat. Viikonkin kestävä myrsky, sähkö- ja vesikatkos ja tietoliikennekatkos saavat aikaan perinteiseen elämään uuden tunnelman ja latauksen. Kun tuttuja ja sukulaisia ei voi tavata (siis kun facebook ei toimi), voi tutustua samassa taloudessa asuviin henkilöihin. Hehän sinänsä ovat netin kautta tuttuja, mutta henk.koht. tutustuminen saattaa tuottaa uudenlaisia, jopa extaattisia elämyksiä. Ihminen, jonka kanssa on ollut samassa taloudessa ja makuuhuoneessa kymmeniä vuosia, saattaa tuntua uudelta, etenkin nuotion loimossa tai lämpimässä kylpyvedessä, puhumattakaan katottomassa makuuhuoneessa viimeisen yhteisen huovan sisällä.
Elämässä on vastuksia, mutta vaikeuksistakin voi löytää uusia ulottuvuuksia. Positiivinen ajattelu kukoistaa ja äärimmäiset vaikeudet yhdistävät. Vanhat diktaattorit ovat osanneet hyödyntää tätä asiaa ulkopuolisen uhkan kautta. Sitäpaitsi myrskytuhot tuovat taas lamaantuvalle maalle lukuisia tilapäisiä työpaikkoja raivaus- ja jälleenrakennustöissä. Myöskin taiteijat saavat aiheita lauluihin ja kirjoihin ja maalarit ikuistavat myllerrykset kankallee ja elokuvantekijät valkokankaalle. Jatkossa uutiset kertovat ilouutisia lähestyvistä myrskyistä ja sen tuomista uusista mahdollisuuksista. Odottakaamme siis uusia,entistä virkistävämpiä luonnonmylleryksiä toiveikkaina ja iloinen ilme suupielessä. Se on uusi mahdollisuus.
Päätän raporttini talon kellarista itäneiden perunoiden, homeen ja tyhjien viinipullojen luvatusta maailmasta, toiveikkaana pääsystä vessaan ja kuuman totin pariin.
Elämässä on vastuksia, mutta vaikeuksistakin voi löytää uusia ulottuvuuksia. Positiivinen ajattelu kukoistaa ja äärimmäiset vaikeudet yhdistävät. Vanhat diktaattorit ovat osanneet hyödyntää tätä asiaa ulkopuolisen uhkan kautta. Sitäpaitsi myrskytuhot tuovat taas lamaantuvalle maalle lukuisia tilapäisiä työpaikkoja raivaus- ja jälleenrakennustöissä. Myöskin taiteijat saavat aiheita lauluihin ja kirjoihin ja maalarit ikuistavat myllerrykset kankallee ja elokuvantekijät valkokankaalle. Jatkossa uutiset kertovat ilouutisia lähestyvistä myrskyistä ja sen tuomista uusista mahdollisuuksista. Odottakaamme siis uusia,entistä virkistävämpiä luonnonmylleryksiä toiveikkaina ja iloinen ilme suupielessä. Se on uusi mahdollisuus.
Päätän raporttini talon kellarista itäneiden perunoiden, homeen ja tyhjien viinipullojen luvatusta maailmasta, toiveikkaana pääsystä vessaan ja kuuman totin pariin.
Uusintaelokuvat
Joulun televisioelokuvat ovat tosi kivoja. Samoja elokuvia peräkkäisinä oltoina. Nyt on tilaisuus katsoa Mika Kaurismäen Kolme viisasta miestä ja Robert de Niron tähdittämä Anger Management peräkkäisinä päivinä. Tästähän on se hyöty, että voi vielä herskytellä leffojen parhaita kohtauksia uudelleen. Toisto se on musiikissakin valtavirtaa, miksei elokuvissakin. niin sitä pitää. Enää ei voi edes vaatia TV-lupamaksuja takaisin kun tulee TV-vero. Sitä maksetaan vaikka tulisi kolmena päivänä samaa ohjelmaa. Turhaan morkataan totalitaarisia maita valinnan puutteesta. Meillä on kanavia kasapäin ja kaikki lähettävät samat ohjelmat moneen kertaa. Varmaan siksi, kun olemme niin kovapäinen kansa.
Tapaninpäivä
Joulu on taas pulkassa. Lahjat on ostettu ja jaettu. Kauppiaat ovat onnellisia tai vähintäänkin huojentuneita. Kirkot ovat täyttyneet hartaudesta ja Joulun sävelistä. Sesonki on sielläkin otettu vastaan tyytyväisenä. On aika vaihtaa joulun perinteistä vapaalle eli Tapaninpäivään.
Vanhaan hyvään aikaan (en tiedä oliko silloin mitään hyvää, mutta kunhan sanoin) tapaninpäivänä pääsi ulos, tapaamaan kavereita, käymään kylässä, Tapanin ajelulla, Tapanin tansseissa jne. Silloin Tapaninpäivä edusti Joulun hartauden vastakohtaa, iloista ja vapautunutta tunnelmaa.
Toisin on nykyään (en sano että nykyisin kaikki on huonommin). Kun joulu menee joulustressin laukaisuun on Tapanina aikaa levätä. Aikuiset laukaisevat loulustressiä punaviinillä, jouluglögillä, kermaliköörillä ja konjamiinilla (siis samoin lääkkein kuin yleensäkin) Nuoremmat katsovat telkkua, surffaavat netissä ja syövät makeisia (siis sitä samaa kuin muuloinkin). Nykyään Tapanina ei mennä minnekään (paitsi pikaisesti kauppaan, alennusmyynteihin ja pubiin) vaan elvytään joulustressistä makailemalla sohvalla ja katselemalla Salkkareita, Emmerdalea ja Kauniita ja rohkeita.
Siis latinalaista ajattelijaa lainatakseni "O tempera, o mores". Vapaa suomennos "On se ilmoja pidellyt".
Vanhaan hyvään aikaan (en tiedä oliko silloin mitään hyvää, mutta kunhan sanoin) tapaninpäivänä pääsi ulos, tapaamaan kavereita, käymään kylässä, Tapanin ajelulla, Tapanin tansseissa jne. Silloin Tapaninpäivä edusti Joulun hartauden vastakohtaa, iloista ja vapautunutta tunnelmaa.
Toisin on nykyään (en sano että nykyisin kaikki on huonommin). Kun joulu menee joulustressin laukaisuun on Tapanina aikaa levätä. Aikuiset laukaisevat loulustressiä punaviinillä, jouluglögillä, kermaliköörillä ja konjamiinilla (siis samoin lääkkein kuin yleensäkin) Nuoremmat katsovat telkkua, surffaavat netissä ja syövät makeisia (siis sitä samaa kuin muuloinkin). Nykyään Tapanina ei mennä minnekään (paitsi pikaisesti kauppaan, alennusmyynteihin ja pubiin) vaan elvytään joulustressistä makailemalla sohvalla ja katselemalla Salkkareita, Emmerdalea ja Kauniita ja rohkeita.
Siis latinalaista ajattelijaa lainatakseni "O tempera, o mores". Vapaa suomennos "On se ilmoja pidellyt".
Anna-Mari Kähärän orkesteri
Vihdoin sain kirjastosta lainaan tämän levyn. Olen odotellut puoli vuotta, enkä ole viitsinyt varata. Ajattelin, että kyllä se tupsahtaa minun syliini, koska hyvillä asioilla on sellainen tapa. No, nyt se sitten tupsahti ja vielä jouluksi. Ajelen aattona Lahteen ja kuuntelen sitä pari tuntia.
Kuuntelin levyn kahdesti. Se on puhdasveristä jazzlaulantaa. Kähärä hallitsee estradin ja bändi vetää maukkaasti taustalla. Viulisti Pekka Kuusisto saa vetää muutaman soolon ja tekeekin sen hienosti. Muu bändi eli Zarkus Poussa, lyömäsoittimet, Jarmo Saari, kitara ja Marzi Nyman, kitara vetävät hallitusti. Välillä lauletaan koko köörin voimalla, ei mitään manhattantranferia, mutta uljasta laulua kumminkin.
Tämä levy on mannermaista tasoa. Valitettavasti naisjazzlaulu ei ole kovassa mannermaisessa iskussa tänä päivänä. No, ehkä joku Duffy, mutta alue on kapea. Siksi kiitos tästä. Anna-Mari kumppaneineen osoittaa suomijazzin tason maailman mittakaavassa. Sehän on tunnetust korkealla.
Kaikki seitsemän biisiä ovat melko lailla samalla viivalla. Ykkönen Requiem on väkevä. Mieleen jäi myös seiska So this is love. Mutta kuuntelen tätä levyä vielä aktiivisesti ja kommentoin lisää.
Kuuntelin levyn kahdesti. Se on puhdasveristä jazzlaulantaa. Kähärä hallitsee estradin ja bändi vetää maukkaasti taustalla. Viulisti Pekka Kuusisto saa vetää muutaman soolon ja tekeekin sen hienosti. Muu bändi eli Zarkus Poussa, lyömäsoittimet, Jarmo Saari, kitara ja Marzi Nyman, kitara vetävät hallitusti. Välillä lauletaan koko köörin voimalla, ei mitään manhattantranferia, mutta uljasta laulua kumminkin.
Tämä levy on mannermaista tasoa. Valitettavasti naisjazzlaulu ei ole kovassa mannermaisessa iskussa tänä päivänä. No, ehkä joku Duffy, mutta alue on kapea. Siksi kiitos tästä. Anna-Mari kumppaneineen osoittaa suomijazzin tason maailman mittakaavassa. Sehän on tunnetust korkealla.
Kaikki seitsemän biisiä ovat melko lailla samalla viivalla. Ykkönen Requiem on väkevä. Mieleen jäi myös seiska So this is love. Mutta kuuntelen tätä levyä vielä aktiivisesti ja kommentoin lisää.
perjantai 23. joulukuuta 2011
Hyviä uutisia
Se on sitten tapahtunut ! Asia, joka on kenties kaikkein eniten vaikuttanut luovuuteen. Se on iloinen tulvahdus ihanasta elämästä. Siinä on toivon kipinä vaikka toivo tuleekin viiveellä. Se vaikuttaa pidempään kuin palkankorotus. Se saa ihmisen hyvälle tuulelle. Se on täällä tänään.
Pimeä aika alkoi vähentyä ja valoisa päivä pidentyä. Siksi on syytä juhlaan. Jihaa !!!!
Pimeä aika alkoi vähentyä ja valoisa päivä pidentyä. Siksi on syytä juhlaan. Jihaa !!!!
Aamun lehdet
Jotenkin aamun lehdistä ei löydy enää muuta kun tylsiä ja kylmiä tosiasioita. Vai olenko itse muuttunut tosikoksi ? Pari kiinnostavaa tai pysäyttävää asiaa luin.
Edesmennyt Kim Jong il sai viimeisinä elinpäivinään aikaan 6-9 asteen ilmaston kylmenemisen. Hän oli siis niin sairaalloinen, että lämpötila laski. Siinä mallia meidänkin pressaehdokkaille. Voitaisiin tehdä testi vaikka samoinpäin. Kuka meidän presidenttiehdokkaistamme saa ilmaston jäähtymään muutaman asteen? Testit vaikka tammikuulle ja jokaiselle muutama päivä aikaa. Oli se vaan edistyksellinen sälli tämä Kim. Pysäytti ilmaston lämpenemisen ! Suremme hänen poismenoaa ja toivomme, että meillä tulee valituksi ilmaston jäähdyttävä pressa.
Homohotelli on vetänyt pääosin heteroasiakkaita !!
En ymmärrä tätä juttua (mutta olenkin ilmeisesti hieman vanhanaikainen). Kuvittelin, että hotellin tarkoitus on majoittaa ihmisiä. Homohotelliksi julistautumine voi olla vetonaula, brändi, mutta eikö täyttöaste ole hotellin päätavoite. Onko seksuaalinen suuntautuneisuus jokin arvo ? Mitä seksi yleensä kuuluu kenellekään muulle kun asianomaisille ihmisille itselleen? Tuottaako hotelli itse jotain seksi palveluja? Pitääkö siis olla kumi-, nahka-, ruoska-, käsirauta-, S/M ja mitä niitä onkaan hotelli? Meidän hotellissa on oikeat käsiraudat, viisimetrinen ruoska ja yhden koon kumiasu ? Jes, sinne !
Edesmennyt Kim Jong il sai viimeisinä elinpäivinään aikaan 6-9 asteen ilmaston kylmenemisen. Hän oli siis niin sairaalloinen, että lämpötila laski. Siinä mallia meidänkin pressaehdokkaille. Voitaisiin tehdä testi vaikka samoinpäin. Kuka meidän presidenttiehdokkaistamme saa ilmaston jäähtymään muutaman asteen? Testit vaikka tammikuulle ja jokaiselle muutama päivä aikaa. Oli se vaan edistyksellinen sälli tämä Kim. Pysäytti ilmaston lämpenemisen ! Suremme hänen poismenoaa ja toivomme, että meillä tulee valituksi ilmaston jäähdyttävä pressa.
Homohotelli on vetänyt pääosin heteroasiakkaita !!
En ymmärrä tätä juttua (mutta olenkin ilmeisesti hieman vanhanaikainen). Kuvittelin, että hotellin tarkoitus on majoittaa ihmisiä. Homohotelliksi julistautumine voi olla vetonaula, brändi, mutta eikö täyttöaste ole hotellin päätavoite. Onko seksuaalinen suuntautuneisuus jokin arvo ? Mitä seksi yleensä kuuluu kenellekään muulle kun asianomaisille ihmisille itselleen? Tuottaako hotelli itse jotain seksi palveluja? Pitääkö siis olla kumi-, nahka-, ruoska-, käsirauta-, S/M ja mitä niitä onkaan hotelli? Meidän hotellissa on oikeat käsiraudat, viisimetrinen ruoska ja yhden koon kumiasu ? Jes, sinne !
keskiviikko 21. joulukuuta 2011
Musta Joulu
Sataa. Joulu on musta ainakin täällä eteläisessä Suomessa. Joulupukki tulee helikopterilla, autolla, junalla ! On pimeää, synkkää ja valotonta. minua se ei harmita. Saan valon muualta. Mutta tuleva kesä huolettaa. Nyt kun meillä on ollut runsasluminen talvi siitä on seurannut lämmin ja aurinkoinen kesä. Sitä kaipaan. Kestän pimeän Joulun. En juuri pidä joulusta, joten se ja sama. Valkea lumi on valaiseva elementti pimeän aikaan. Mutta Joulupukki saa tulla miten tahtoo. Vaikka onnikalla. Aion ottaa rauhallisesti ja kun sanon rauhallisesti, tarkoitan todella slow lifeä. Hidasta ja ajatonta joulunaikaa. Hosutaan sitten muuna aikana.
Avaruudessa
Avaruudessa on timantteja. Siirryin lähiavaruureen surffailemaan ja siellä huomasin tämän timantin. Aurinko sokaisi silmiäni, mutta näin kuitenkin jotain. Sitten timantti peitti auringon. Auringonpimennyksessä pystyin ikuistamaan siitä viisi versiota. Sitten olin jo liian kaukana jossakin.
Diamond is a girls best friend. Näin ainakin lauletaan laulussa. Se on helppo uskoa. Avaruuden timantit ovat ainutlaatuisia, eikö !
Moroja
Kaikkihan Tampereella käyneet tietävät, että paikallinen asukas sanoo "Moro" tavatessaan toisen samanlaisen. Lähdettäessä sanotaan sama "Moro" uudestaa, jotta kaveri ymmärtää keskustelun päättyneen. Joskus hän innostuu ja sanoo jopa "Morjens". Tämä on tietysti aivan peräti harvinaista.
Nyt joku on alkanut käyttämään ilmaisua "Moroja". Tutkivan lingvistiikan ryhmämme lähti ottamaan selvää mistä on kyse. Kauppahallissa ei oltu kuultukaan moisesta kauheudesta. Pyynikillä ilmaisua pidettiin pirkkalalaisena vitsinä, eikä siitä haluttu puhua enempää. Hakametsän jäähallissa jääkiekkoseuran väreihin pukeutunut henkilö epäili sen tarkoittavan erotessa sanottua Moro sanaa, silloin kun jäähyväiset jätetään usealle kaverille. Tammelan torin mustamakkarajonossa kerrottiin sen tarkoittavan nuorisokielellä lapsille sanottua tervehdystä. Silloin kyse on lyhennyksestä "Moro ja muuta kivaa teitille kakarat". Rautatieasemalla nukkuva väsynyt alkuasukas epäili sen tarkoittavan erilaista hyvää. Siis "kaikkea hyvää sulle kuten huikkaa, yöpaikkaa, makkaraa, euroa, bussilippua, mäyräkoiraa, irmeliä". Aamubussissa nuokkuva duunari kertoi sen tarkoittavan erityisen aikaisin aamulla sanottua tervehdystä eli "Moroja, oot sääkin ketale, kun oot näinaikaisin lähteny liikkeelle, tairat olla saanu huutia kotoa vai ootko ollu kylässä, silmissäkin viiraa".
Ota tästäkin ny selvää. Paree kokeilla ja kattoo mitä tulee, sano tampereen likka. Musta silmä vai nauruntyrkettä ?
Nyt joku on alkanut käyttämään ilmaisua "Moroja". Tutkivan lingvistiikan ryhmämme lähti ottamaan selvää mistä on kyse. Kauppahallissa ei oltu kuultukaan moisesta kauheudesta. Pyynikillä ilmaisua pidettiin pirkkalalaisena vitsinä, eikä siitä haluttu puhua enempää. Hakametsän jäähallissa jääkiekkoseuran väreihin pukeutunut henkilö epäili sen tarkoittavan erotessa sanottua Moro sanaa, silloin kun jäähyväiset jätetään usealle kaverille. Tammelan torin mustamakkarajonossa kerrottiin sen tarkoittavan nuorisokielellä lapsille sanottua tervehdystä. Silloin kyse on lyhennyksestä "Moro ja muuta kivaa teitille kakarat". Rautatieasemalla nukkuva väsynyt alkuasukas epäili sen tarkoittavan erilaista hyvää. Siis "kaikkea hyvää sulle kuten huikkaa, yöpaikkaa, makkaraa, euroa, bussilippua, mäyräkoiraa, irmeliä". Aamubussissa nuokkuva duunari kertoi sen tarkoittavan erityisen aikaisin aamulla sanottua tervehdystä eli "Moroja, oot sääkin ketale, kun oot näinaikaisin lähteny liikkeelle, tairat olla saanu huutia kotoa vai ootko ollu kylässä, silmissäkin viiraa".
Ota tästäkin ny selvää. Paree kokeilla ja kattoo mitä tulee, sano tampereen likka. Musta silmä vai nauruntyrkettä ?
Madness
Leipurilla oli musana brittiylpeys Madness. Hullua ja vaihtelevaa tarinointia. Eräänlainen Eläkeläiset. Biisit ovat vaihtelevia ja niis kerrotaan kaiken maailman hassuja tarinoita. Jotenkin ärsyttää pesunkestävä brittityyli. Pidän näistä jatkuvista käänteistä. Soitinvalikoima on myös loputon, mutta tämä humppamainen musiikki on kyllä liikaa. Annan kuusi ja puoli ja kiitän kimpasta. Leivät tulivat leivottua. Kiitos.
Ai niin, levyn nimi oli the Liberty of Norton Folgate.
Ai niin, levyn nimi oli the Liberty of Norton Folgate.
Joululimppu
Minulla on ollut jouluperinteenä leipoa joululimppu. Siis leipä, jossa on makua, väriä ja kiiltävä pinta. Ainekset vaihtelevat fiiliksen mukaan. Perustaikinaan tulee jauhoja, rasvaa ja mausteita. Tällä kerralla laitoin vehnä- ja ruisjauhoja, kaurahiutaleita, kuivahiivaa, öljyä, margariinia, vettä, kananmuna, siirappia, sokeria, suolaa, juustokuminaa, keltajuurta, maustepippuria, kanelia, timjamia, currya,sahramia ja oranssia väriainetta. Määrät heittelin takaraivosta, mutta mausteita kuitenkin varovaisesti. Taikina nousemaan puoleksi tuntia. Sitten pari pyöreää lippua nousemaan taas puoleksi tunniksi ja haarukalla ilmareikiä ja kauniita kuvioita. Uuni kahdellesadalle. Liput uuniin. Välillä pintaa voidellaan vesi-siirappiliuoksella. Paistetaan tummaksi ja kypsäksi.
Maistuu herkulliselta erityisesti voin, graavin lohen ja sinapin kanssa. Toki kinkku on myös hyvä lisäke. Limppu on parhaimmillaan tuoreena, niinkuin kaikki leivät, mutta tämän voi kyllä pakastaa ja syödä vaikka loppiaisena tai pääsiäisenä.
Valoisassa työskentely
Joskus seiskytluvun alussa olin töissä paikallisessa tehtaassa. Siellä oli töissä myös puolet minua vanhempi mies. Hänen uskontonsa kielsi työskentemästä pimeän aikaan. Hän oli saanut luvan johtajalta käydä töissä vain valosalla. Niinpä tähän aikaan vuodesta mies ilmestyi töihin kymmenen korvilla ja häipyi kolmen maissa. En tiedä miten työajat menivät kesäaikaan, mutta talvella työaika oli reippaasti lyhyempi. Kun itse paiskin kolmivuoroa, kaveri oli jatkuvassa päivävuorossa. Ilmeisesti hän oli arkera ja tunnollinen tyyppi, kun oli saanut tällaisen erivapauden. Uskonnollisista syistä.
maanantai 19. joulukuuta 2011
Näyttely purettiin
Karkkilan kirjastossa oli esillä näyttelyni Ajan rannalla. Hain työt kotiin lauantaina. Sama näyttely, joka oli Peltsun kirjastossa.
Karkkilan kirjastossa on oma näyttelyhuone. Se teki hyvin kunniaa afrikkalaishenkisille tauluilleni. Huone oli kivan näköinen, koska eri seinille pystyi ripustamaan samantyyppisiä töitä. Kohdevaloilla tuli terävyyttä ja tunnelmaa. Vieraskirjaankin "satoi" yli 200 nimeä. Monet tykkäsivät. Olen otettu ja kiitollinen vastaanotosta. Se antaa taas potkua seuraavalle rutistukselle.
Kim Jong-il
Pohjois-Korean hallitsija Kim Jong-il on ilmoittettu kuolleeksi. Herää taas kovia kysymyksiä. Hänhän ei ollut kovin iäkäs. Johtajan hommat ovat stressaavia. Varsinkin, kun on johtaja jumalan armosta. Tai pitäisikö sanoa kansan armosta. En tiedä mitä armoa Kim sai, mutta lyhyeksi jäi hänen uransa. Nyt sitten spekuleerataan seuraajasta. Onko hän, Kim Jong un, valtiaan poika japanilaisen tanssijan kanssa ? Kim il sungin nerous oli niin suurta, että pojasta tuli valtis. Sama meno jatkuu, pojanpojasta tulee valtias. Nimi on Kim Jong-un. Pohjois-Korea on valtiomuodoltaan kommunistinen kuningaskunta. Kuningas valitaan samasta suvusta. Nyt nuori poika, kolmekymppinen Kim Jong-un ottaa valtikan käsiinsä. Jatkuuko sama nerous ? Maa on rutiköyhä ja pinnistelee periaatteidensa kanssa. Eristäytynyt kansa ei nykypäivänä pysty loputtomasti sinnittelemään. Maatalouden pitäisi pystyä tuottamaan kultajyviä, jotta asevarustelu ja vallanpitäjien elintaso pystytään pitämään korkeana. Marssit ja mahtavat joukkokokoukset eivät auta nälkäistä kansaa. Joskus joku pääsee katsomaan aidan taakse hurjaa elintasoa ja juorut leviävät. Tai jospa un onkin isiään viisaampi ja antaa hieman nyöriä ulkomaisille kumppaneille ? Lähiajat näyttävät. Eppäillä soppii ! Soppi, soppii !
Joulunaikaa
Joulu on jo ovella ja niin poispäin. Olen kuitenkin onnistunut pitämään oven kiinni. Tavoitteena on toisenlainen joulunaika. Mukava joulumuisto tulee vuodelta 1970. Silloin joulua vietettiin Puumalassa Saimaan saaressa parhaan kaverin mökillä. Ensin hakattiin puuklapeja. Sitten lämmitettiin jäätynyttä mökkiä. Sen jälkeen lämmitettiin jäätynyttä saunaa. Sitten tehtiin tehtiin ruokaa ja saunan jälkeen syötiin ja kuunneltiin radiota. Taidettiin juoda hieman kahvilikööriäkin. Mutta koko joulu saatiin aikaan ahkeroimalla olosuhteiden kanssa.
Nyt en haaveile Ankelasta, mutta yksinkertaisesta joulusta kuitenkin. Siihen kuuluu puuhailua maalaustelineiden parissa, räyheää musaa, saunomista ja Wigrenin ohutta lenkkiä. Ehkä savukalaa ? Ja aikaisin pehkuihin nukkumaan. Se on minun joulureseptini.
Nyt en haaveile Ankelasta, mutta yksinkertaisesta joulusta kuitenkin. Siihen kuuluu puuhailua maalaustelineiden parissa, räyheää musaa, saunomista ja Wigrenin ohutta lenkkiä. Ehkä savukalaa ? Ja aikaisin pehkuihin nukkumaan. Se on minun joulureseptini.
Hallitus Belgiaan
Nyt se sitten rämähti. Nimittäin hallitus Belgiaan. Puolitoista vuotta meni hinkatessa ja nyt homma on paketissa. Pääministeri on vallooni eli ranskankielinen. Hän on neljänkymmenen vuoden jälkeen ensimmäinen valloonipääministeri. Ei muuta kun pökköä pesään. Talous on sen verran kuralla, että oli pääministeri mistä tahansa ilmansuunnasta, helppoa ei tule olemaan.
Sitä paitsi olen ollut kaksi kertaa tänä vuonna Belgiassa, Dinantissa ja Antwerpenissa ja voin sanoa: I like it! Sillä taas ei ole hallituksen muodostamisen kanssa mitään tekemistä. Kunhan kehuskelin.
Sitä paitsi olen ollut kaksi kertaa tänä vuonna Belgiassa, Dinantissa ja Antwerpenissa ja voin sanoa: I like it! Sillä taas ei ole hallituksen muodostamisen kanssa mitään tekemistä. Kunhan kehuskelin.
Schnoor
Jos joskus poikkeat Bremenin keskustassa, kannattaa kaivaa kartasta paikka nimeltään Schnoor. Se on aivan keskustassa ja vanhan kaupungin lähellä. Se on osa vanhaa kaupunkia kapeine kujineen, ravintoloineen ja työpajoineen. Kaikenlaista käsityötuotteita löytyy Schnoorista. Eräässä liikkeessä myytiin pelkästään joulukuusen koristeita. Jopa oma olut Schnoorbrau löytyy ainakin kneipesta nimeltään Kleiner Olymp.
sunnuntai 18. joulukuuta 2011
Munchia ja Voodoota
Kaksi mielenkiintoista näyttelyä on Bremenin museoissa. Edvard Munch, mestari norjanmaalta (1863-1944). Pidän kovasti Munchin väreistä ja unenomaisesta kerronnasta. Vaikka esillä on vain muutamia isoja maalauksia, Munchin vapaus ja käsittelytapa miellytti. Useissa Munchin tauluissa, jokin kuvattava tuijottaa katsojaa. Se on myös tavaramerkki, mutta myös hieman ärayttävä piirre. Kiinnostava yksityiskohta on näyttelyn ohjelmalehtisessä. Bremenin taideyhdistys osti vuonna 1918 Munchilta taulun "Tyttö ja koulema". Hinta oli 20.000 Dmarkkaa. Valtava summa siihen aikaan. Äijä on ollut varmasti rikas, mutta jatkanut valitsemallaan tiellä. Eikä ihan huonolla menestyksellä
Haitilaista Voodoota esitellään toisessa museossa. Näyttely on maanläheinen ja jopa popularistinen (onkohan tällaista sanaa olemassa ?). Esineistö on jollakin tapaa autenttista, ehkä sameiden värien takia. Vaikuttavaa on huone täynnä outoja zombeja (kuva1). Voodoo on meidät valtaansa ja pyöritti pari kierrosta näyttelysalia ympäri. Sitten ymmärsimme loihtia vastavoiman ja pääsimme siviisiin. Alempi kuva on museon norminäyttelystä, joka kuvaa sekä Bremenin historiaa että koko maailmaa.
Bremenin joulumarkkinat
Paljon valoja, ääniä, tuoksuja, kojuja, ihmisiä, hehkuviiniä, käsitöitä, makkaroita, huvilaitteita, leivonnaisia, koruja, manteleita. Bremenin tori on täynnä ja levittäytyy lähikaduille. Parasta on kuitenkin suuri määrä ihmisiä. Heitä on viinikioskien nurkilla kymmenien ryhmissä. Heitä riittää myymälöihin. Ihmiset valuvat joka nurkan takaa joka suunntaan. Saksassa joulumarkkinat ovat pitkän perinteet tulosta. Saksassa on myös paljon porukkaa. Se kaikki tekee joulumarkkinoista markkinat. Ihmisten tapaamiskeskuksen.
sunnuntai 11. joulukuuta 2011
Nurja
Sorin Sirkuksen Joulushown nimi on Nurja. Tirehtööri Taina Kopra on jatkanut viime vuosina kehittynyttä tyyliä. Sirkus muuttuu kaikenikäisten spektaakkeliksi. Esiintyjät vanhenevat ja esityksen muoto kypsyy. Nurja on oikeastaan teematon esitys. Rehellisesti sanottuna musiikki varasti huomioni. Kitaristi Petteri Hyvärisen säveltämä musiikki oli loistelias. Kuuntelin ja katselin bändin edesottamuksia. Instrumenteja oli nautinnollisesti viisihenkisellä bändillä kasapäin. Musiikki sirkusesityksessä on vaativa laji. Esitysosiot ovat aika lyhyitä ja musiikki korostaa temppujen sisältöä. Itse Hyvärinen loihti maukkaita kitarasooloja. Vokalisti Kielo Kärkkäinen oli välillä katonharjalla laulava kuningatar. Hän muuten veti välillä trumpetilla, melodikalla, sellolla ja pikkuhanurilla. Ja nuoren naisen ääni oli hienon raikas.
Rytmikäs musiikki oli väliin heavysävuinen hakkausta väliin tahdikkaita ääniä loihtivaa sirpitustä. Talentit ja Idolsit ovat paperia tähän ryhmään verrattuna. Menkää ja valistukaa ! Jos nimittäin onnistutte saamaan lippuja. Taitaa olla loppuunmyyty koko show. Niin ja kerrottakoon vielä, että Petteri Hyväristä ja muutamia muitakin bändin jäseniä voi kuulla maanmainiossa katusoittoyhtyeessä nimeltään Porkka Playboys ! Että sellanen tapaus.
torstai 8. joulukuuta 2011
Reach the Air
Musiikkitalon klubilla musisoi torstai-iltana nuorten Sibis-opiskelijoiden maailmanmusiikkibändi Reach the Air. Musiikin kautta kierrettiin koko maailma Suomi, Afrikka, Etelä-Amerikka ja Aasia. Oli muuten suomalaisen musiikin päivä. Varovaisesta alusta kiihdyteltiin eteenpäin. Hieman jäi varovainen maku nuorten opiskelijoiden vedosta. Kuitenkin lopussa kiitos alkoi seistä (kuva). Entrecoteena (tiedän, että se on encore) heitetty ylimääräinen biisi svengasi jo "hirviästi" Bändissä soittelivat Emmi Kuittinen, haitari ja laulu, Salla Hakkola harppu, piano ja laulu, Menard Mponda perkussiot ja laulu, Marouf Majidi tanbuur, kar ja laulu, Elina Lappalainen kontrabasso ja laulu. Kaikki lauloivat. Erityisesti kiinnitin huomiota Salla Hakkolan raikkaaseen ääneen. Kaikki biisit olivat porukan omia. Siitä kiitos ja kumarrus. Heistä kuullaan vielä. Yhdessä tai erikseen.
tiistai 6. joulukuuta 2011
Etkot
Nyt Itsenäisyyspäivien kunniaksi Yle on lanseerannut uudissanan etkot. Mikäli oikein ymmärrän kyse on etukäteisjutusta eli jonkinlainen kääntöpuoli jatkoille. Täten julistaudun tämän sanan viralliseksi vastustajaksi. Se on kömpelö ja keinotekoinen. Joku viisas on sanonut poistavansa varmistimen Pistoolista kuullessaan sanan "kulttuuri". Minulle se sana on tämä "etk......"yäk. Oksennus.
Juhlintaa
Tampereen työväenyhdistyksen 125-vuotisjuhlat ja Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus Lahdessa. Olin mukana juhlimassa. Kiinnostavaa oli nähdä, että ikäskaala oli koko lailla samanlainen. Keskiarvo yli viidenkymmenen. Nuoriso puuttui eikä se näyttänyt suuremmin juhlijoita mietityttävän. Minun silmääni se kävi. Nuoriso puuhaa ja on kiinnostunut muista asioista. Vai onko kyseessä sisäpiirit , jonka jäsenyyteen ei ole paljon mahdollista tulla ? Tulevaisuudessa molemmilla on omat kriisinsä, kun sukupolvien kuilu näyttäytyy.
TTY:n juhlassa Opetusministeri Jukka Gustafsson nosti esiin mielenkiintoisen asian. Hän oli nyreissään 130-vuotiaan Aamulehden pääkirjoituksesta. Siinä todettiin, että politiikan eettisyydestä vastaa lehdistö. Gustafsson oli eri mielt. Kun kuuntelin kirkkoherran saarnaa Lahdessa, mieleeni tuli sama asia. Kantaako ev.lut kirkko eettistä vastuuta ? Jotenkin tuntuu, että sekin on etäytynyt arvoista (omistaan) ja kumartelee joka suuntaan. Sama mielikuva kansalaisilla on poliitikoista.
Lehdistön julistaminen eettisyyden esitaistelijaksi on kyllä vahvasti liioiteltua. Lehden tulee myydä. Se on kauppatavaraa ja oikean journalismin maailma on kaukana. Media tarvitsee uhreja. Poliitikkojen yksityiselämän ruotiminen asiakysymysten sijaan on tästä todellinen esimerkki. Se on eettisesti kyseenalaista ja perustelut asiakkaiden kiinnostuksesta vähintäänkin vastuutonta.
Eettisyys on kohtuullisen suuressa muodissa. Kaikki haluavat olla eettisiä. Mutta harva pysyy linjassaan ja noudattaa edes omia oppejaan. Siksi eettisyys on tämän päivän suuri illusiooni.
Syy miksi olin näissä juhlissa, onkin sitten jo aivan toinen juttu. Siitä lisää tulevissa muistelmissani, osa 57, vai oliko se 58 ?
TTY:n juhlassa Opetusministeri Jukka Gustafsson nosti esiin mielenkiintoisen asian. Hän oli nyreissään 130-vuotiaan Aamulehden pääkirjoituksesta. Siinä todettiin, että politiikan eettisyydestä vastaa lehdistö. Gustafsson oli eri mielt. Kun kuuntelin kirkkoherran saarnaa Lahdessa, mieleeni tuli sama asia. Kantaako ev.lut kirkko eettistä vastuuta ? Jotenkin tuntuu, että sekin on etäytynyt arvoista (omistaan) ja kumartelee joka suuntaan. Sama mielikuva kansalaisilla on poliitikoista.
Lehdistön julistaminen eettisyyden esitaistelijaksi on kyllä vahvasti liioiteltua. Lehden tulee myydä. Se on kauppatavaraa ja oikean journalismin maailma on kaukana. Media tarvitsee uhreja. Poliitikkojen yksityiselämän ruotiminen asiakysymysten sijaan on tästä todellinen esimerkki. Se on eettisesti kyseenalaista ja perustelut asiakkaiden kiinnostuksesta vähintäänkin vastuutonta.
Eettisyys on kohtuullisen suuressa muodissa. Kaikki haluavat olla eettisiä. Mutta harva pysyy linjassaan ja noudattaa edes omia oppejaan. Siksi eettisyys on tämän päivän suuri illusiooni.
Syy miksi olin näissä juhlissa, onkin sitten jo aivan toinen juttu. Siitä lisää tulevissa muistelmissani, osa 57, vai oliko se 58 ?
maanantai 5. joulukuuta 2011
Akuutti tekstiviesti
Monet kanssaeläjät elävät akuutissa tekstiviestiaddiktiossa. So. riippuvuutta puhelimesta, jatkuvaa pälyilyä puhelimeen, korvien suunta käännettynä mobiiliasentoon. Pahimpia riippuvuuksia hoidetaan jo maamme keskeisissä riippuvuusklinikoissa. Työpaikoilla tämä vitsaus tunnetaan ja tunnustetaan. Lukemattomat palaverit ja kokoukset venyvät ja asiat jäävät hämäriksi tekstiviestien takia. Enää ei puhuta tupakkataukojen vaikutuksista, koska tekstarit vievät yhä enemmän aikaa. Netissä lymyily vie noin kaksi tuntia normaalista työajasta, mutta tekstarien syynääminen ja vastaaminen joskus jopa neljä tuntia. Yliopistojen luennoitsijat ovat yksinäisiä puhujia tekstareita näpyttelevien opiskelijoiden keskellä. Opettajat valittavat tekstiviestimaailman ilmiöistä ja päiväkodeissa tavataan jo nuorimpia eli kolmivuotiaita tekstaririippuvaisia lapsia.
Hallitus on runnannut hallitusohjelman mukaan tekstariaddikkiota pohgtivan työryhmän. Se odotetaan antavan lausuntonsa vuosikymmenen puolivälissä. Ongelmana on tiedon puute. Siis tutkitun tiedon puute. Kaikkihan me tiedämme mitä on tekstareiden lähettämistä ja vastaanottamista, mutta menee aikakin yksi sukupolvi aikaa ennenkuin saadaan todellista tietoa asiasta. sinä aikana on näpytelty 3.7 miljardia tekstaria pelkästään Suomessa. Vaurioiden pelätään olevan kolminkertaiset nykyisiin verrattuna. Nokia on asettamassa tekstarilaitetta, joka pystyy korkeasta verenpaineesta katkaisemaan tekstareiden käytön.
Urheiluseurat ovat kaaoksessa, koska juniorit ovat puhelimensa kimpussa kesken treenien. Äskeisessä Hifkin ja pelicansien pelissä riita syntyi yhdestä tekstarista, joka löytyi vastustajan hanskasta. Mitä tekstarissa luki, se kuullaan kenties jonkun pelaajan muistelmissa. Katsomoissa ei enää katsota peliä vaan raportoidaan illan tapahtumia.
Monet luulevat, että tekstarit ovat historiaa, mutta toisin on. Operaattorit tekevät suurimmat tulot juuri lähetetyillä sanoilla.
Hallitus on runnannut hallitusohjelman mukaan tekstariaddikkiota pohgtivan työryhmän. Se odotetaan antavan lausuntonsa vuosikymmenen puolivälissä. Ongelmana on tiedon puute. Siis tutkitun tiedon puute. Kaikkihan me tiedämme mitä on tekstareiden lähettämistä ja vastaanottamista, mutta menee aikakin yksi sukupolvi aikaa ennenkuin saadaan todellista tietoa asiasta. sinä aikana on näpytelty 3.7 miljardia tekstaria pelkästään Suomessa. Vaurioiden pelätään olevan kolminkertaiset nykyisiin verrattuna. Nokia on asettamassa tekstarilaitetta, joka pystyy korkeasta verenpaineesta katkaisemaan tekstareiden käytön.
Urheiluseurat ovat kaaoksessa, koska juniorit ovat puhelimensa kimpussa kesken treenien. Äskeisessä Hifkin ja pelicansien pelissä riita syntyi yhdestä tekstarista, joka löytyi vastustajan hanskasta. Mitä tekstarissa luki, se kuullaan kenties jonkun pelaajan muistelmissa. Katsomoissa ei enää katsota peliä vaan raportoidaan illan tapahtumia.
Monet luulevat, että tekstarit ovat historiaa, mutta toisin on. Operaattorit tekevät suurimmat tulot juuri lähetetyillä sanoilla.
Putin
Yllättävä tieto tulee Venäjän Duuman vaaleista. Putinin Yhtenäinen Venäjä-puolue menetti kaksikymmentä prossaa kannatuksestaan. Se on "enää" 47 %. Tilanne on siinä mielessä kiinnostava, että muut puolueet pystyisivät teoriassa ottamaan yhteisvoimin hallinnon käsiinsä. Toki se on teoriaa, koska muut kolme puolueet ovat kovin erilaisia. Samaan aikaan kuiskitaan, että Yhtenäinen sanan eteen voi liittää sanan Epä. Vaalien toimituksessa on epäselvyyksiä ja muutenkin kritiikki on kasvanut vallassaolevia kohtaan. Toki se on myös merkki demokratian kasvusta. Venäjä ei kuitenkaan ole valmis demokratiaan. Pitkä harppaus pitää ottaa läpinäkyvyydessä, ihmisoikeuksissa ja korruption kitkemisessä. Iso kansa tarvitsee voimakkaan johdon. Sen on historia tsaareineen osoittanut. Mutta tulevaisuudessa on edessä lisää demokratiaa ja sen seurauksena pienet vähemmistöt pyrkivät itsenäisiksi valtioiksi. Putin on nuori mies ja kohtuullisen nuhteeton. Menestys jatkuu, mutta kuinka kauan. Pystyykö hän yhteistyöhön ja kompromisseihin ? Aika näyttää. Putin joutuu menemään itseensä ja kirkastamaan puolueensa toimintatapoja Se vaatii nöyryyttä ja nöyryys ei ole perivenäläinen ominaisuus.
Itsenäisyyspäivää !
Suomineito voi hyvin ja mikäs on ollessa. Köyhäkansa saa katsella edelleen Linnan juhlia ja ylimääräisen palkallisen vapaapäivän. Mitä siinä on lisättävää! Maailmalla menee nyt huonommin ja meillä kohtuullisen hyvin. Itse aion juhlia itsenäisyyttäni perinteellisin tavoin. Siis sillä samalla tavalla, jolla miljoonat kanssaeläjänikin tekevät. Se sopii. Ehkä avaan kuoharipullon ja juon lasillisen tyttäreni kanssa.
Anna-Liisa
TTT:n juhlaesitys Anna-Liisa oli mainio juttu. Erityiskiitosm tulee hyvästä oivalluksesta. siis siitä, että sama näytelmä oli teatterin ensimmäinen esitys. Näytelmä on hyvää Minna Cantia ja Sirkku Peltola on onnistunut nykyaikaistamaan viiltävän tarinan. Hieman toisella jaksolla esitys kangistuu, mutta kokonaisuus on vaikuttava. Iso näyttämö, toimiva lavastus ja onnistunut musiikki luovat mahtavat puitteet.Suvi-Sinikka Peltola on vaikuttava ja itsensä peliin laittava päätähti.
Itselleni tuli mieleen elokuinen belgialainen isoveli Deer House. Samoilla laulun ja tanssin poluilla kuljettiin. toki monion verroin vaatimattomammin, mutta myös tarina oli toisenlainen. Silti TTT on onnistunut ja onnea isoon taloon.
Itselleni tuli mieleen elokuinen belgialainen isoveli Deer House. Samoilla laulun ja tanssin poluilla kuljettiin. toki monion verroin vaatimattomammin, mutta myös tarina oli toisenlainen. Silti TTT on onnistunut ja onnea isoon taloon.
sunnuntai 4. joulukuuta 2011
Slovenialaista ruokaa
Varsinaista hittiä ei löytynyt. Kurpitakeitto oli maukasta ja näytävän näköistä. Kiinnostavia olivat valkeat ja mustat makkarat. Grillimakkan kokoiset makkarat vaikuttivat käsityöltä. Mustamakkara muistutti ulkoisesti Tapolaa, mutta se oli maistettu kohtuullisen lankeasti maustepippurilla ja jollakin muulla yhtä tylsällä mausteella. Vaalea makkara oli selvästi maukkaampi. Siinä oli kaikenlaisia maku ja pureskeluylläreitä. Se oli hyvin maukasta. Ureat lammas ja possuruoat olivat maultaan tuttuja ja kotoisia. Voisi sanoa, että ne maistuivat kotiruoalta. Makeat jälkiruoat kuuluvat hyvään ateriaan. Sulkaatorttu ja omenapiiras olivat hyviä ja aitoja. Makeudesta tinkimättä. Vahva mustikkaviini oli oikein maukasta jälkiruokaviiniä. Slovenia on viinimaa, jonka puna-ja valkoviinit ovat hyvätasoisia ja mainiota vientikamaa.
Maribor -Brygge
Maroborissa pelattii Eurooppaliigan peli.Vastakkain olivat paikallinen mariborin joukkue ja belgialainen Brygge (lausutaan bryyz). Paikalla oli myös kannustajajoukkoja Belgiasta. Sen takia kaduilla vilisi poliisiautoja. Molempien kannattajajoukkoja oli paikallisissa pubeissa. Tarkoitus oli mennä jazzaklubille, mutta meitä ennen tuli parinkymmenen nuoren joukko, joka oli varustautunut erilaisilla mailoilla ja kepeillä. Ne jätettiin kuitenkin pinoon ulkopuolelle. Päätimme hakea rauhallisempia maisemia. Belgialaiset olivat täyttäneet brittipubin. Sekin jätettiin väliin. Ei ole tietoa, minkälainen ottelu oteltiin Mariborin kaduilla. Joka tapauksessa kotijoukkue oli parin maalin johdossa kymmen minuuttia ennen loppua, mutta hävisi maalilla belgialaisille. Veikkaan, että mailoille löytyi jotain käyttöä Mariborin yössä. Tämä oöi siis jalkapalloa. Jääkiekossahan taostelut käydään kaukalon sisällä. Kumpikohan on parempi ?
Kova tuuli
Slovenian Ajdovscinassa on kova tuuli. Kaupunki on laaksossa, joka on pitkänomainen ja voimakas länsituuli puhaltaa monta kertaa vuodessa. Kun kova tuuli puhaltaa, liikenne katkaistaan ja ihmiset menevät turvaan. Autoilu ei ole silloin kovin terveellistä. Kun täällä puhutaan kovasta tuulesta, se on oikeasti kova. Kovimmat mittaukset ovat olleet 205 km/h. Paikalliset naureskelevat meidän "normaaleja kovia tuulia". Ne ovat lasten leikiä. Tuulen takia talojen katoille on laitettu kivenmurikoita.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)