Kelloja siirrettiin tunti taaksepäin. Se on viimeinen tarjous ennen kaamosta. Yksi tunti lisää aamu-uniin. Sitten alkaa vuoden raskaampi puolikas. Haluaisin katsoa asiaa valoisasti, mutta tänään on ollut hämärää koko päivän ja sama pahenee päivä päivältä. Haluaisin väittää, että valoisana aikana ihminen on posiivinen, tehokas ja toimelias. Toisaalta sama mitä väittää. Lama iskee hiipien. ! Kaamos vetää meikäläisen mieltä matalammaksi, mitä pidemmälle syksyä edetään. Varsinainen huippu on joulun tienoolla, jollei ole satanut valkaisevaa peitettä. Inhoan tätä aikaa. Olen valon lapsi. Kaipaan kevättä ja kesää. Miten selviytyä kaamostaudista ?
1. Talviuni. Peitto korviin ja unta palloon. Saikulle koko talveksi. Välillä voi käydä kaupassa ostamassa jotain vitamiinia, mutta muuten vakaasti kahden seinän sisällä ja ehdottomasti vuoteessa. Telkkaa voi katsoa, jos tylsistyttää.
2. Kirkasvalolamppu. Tunti aamupäivällä työpöydällä. Pari kylmää juomaa viereen ja aurinkolasit päähän. Raikasta kesämusaa kaiuttimiin (kuulokkeet, päähän, jotta tiukkapipot ei pääse vinkumaan).
3. Talviloma. Pitää alkaa tekemään kesäduunia ja pitkää päivää. Sitten vastaavasti usean kuukauden talviloma, jossakin kaukokohteesssa: Lanzarote, Cancun, Goa, Khao lak, Mombasa.
Postikortteja ja facebookeja kavereille. Heti fiilis nousee, kun kamut ovat kateena.
4. Selviytymismatkalle Antarktikselle. Ei tarvitse miettiä kaamosta, koska olot ovat niin pirulliset, ettei pysty ajattelemaan muuta kuin seuraavaa minuuttia. Kaamos tuntuu sen jälkeen taivaalta.
5. Joulupukki. Ammattimainen Joulupukki kiertää tavarataloja ja halailee lapsia (joskus joku äitin tulee halattavaksi). Se lämmön ja odotuksen määrä on aivan käsin kosketeltava. Kantsii kasvattaa oma parta, niin ei tule niin kuumakaan. Joskus pikkujoulujen aikaan voi saada vähän taskurahaa ja hömpsyt totia. Voi myös poltella kymmeniä kynttilöitä elämän valkaisemiseksi.
6. Kaivosmies. Aina kaamos. Ei mitään välii. Tosi miesten hommaa. Kilometrin syvyydessä ei aurinko häikäise eikä kaamosta erota. Samalla tulee tehtyä oikeeta duuunia ja tienaa vähän rahaakin. Gluck auf, sanoo saksalainen kaivosmies. Se kertoo kaiken.
Taidan heittää noppaa ja seurata onnea. Kaippa se piina tästä taas keväällä helpottuu. Joskus päivä paistaa kaamoksellakin. Hyvin on mennyt eka päivä. So far.
Päätän raporttini ensimmäisestä kaamospäivästä. Kello on kakskytä yli neljä ja ulkona on aivan pimeää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti